Sinilevä valtaa Saimaata jääkannen alla

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015
6.2.2009 17:43
A A Helsingin Sanomat

Lappeenranta. Sinilevien kasvu jääkannen alla Pien-Saimaalla ei ole talttunut. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen perjantaina valmistuneet mittaustulokset kertovat, että leväpitoisuudet ovat paikoin jopa kasvaneet.

Erityisesti Pien-Saimaan perällä Lappeenrannassa ja Taipalsaarella levää on erittäin runsaasti. Limnologi Marja Kaupin mukaan tilanne alkaa olla jo hallitsematon.

"Tällaisia arvoja ei mitata tällä alueella kesälläkään", hän hämmästelee.

Leväpuuro on kuluttanut paikoin 70 prosenttia veden hapesta. Happikato kiihdyttää entisestään rehevöitymistä, kun järvenpohjasta irtoaa fosforia.


Ave kansalaiset! Itseni kannusti liittymään kyseinen otsikko tämänpäiväisessä Hesarissa. Biologia ei ole vahvimpia alueita itselle, joten olisiko jollain teistä laajempaa tietämystä mahdollisista syistä / vaikutuksista Saimaan ekosysteemille?

Kommentit (12)

Vierailija

Huonompaan suuntaan on menossa. Ilmasto lämpenee, järvet saastuu ja kalat kuolee. Järviin pääsee maatalouden sivutuotteena ravinteita ja kun ilmastokin lämpenee, niin levät kasvaa ja happi vähenee. Talvella happi on muutenkin vähissä, joten kalat kuolee. Ongelma on siinäkin, että sitä mukaa kuin väestönkasvu etenee, maataloutta tarvitaan lisää -> ravinnepäästöt lisääntyvät -> kalat vähenevät entisestään -> maataloutta tarvitaan vielä enemmän -> jne...

Vierailija
Dredex
Huonompaan suuntaan on menossa. Ilmasto lämpenee, järvet saastuu ja kalat kuolee. Järviin pääsee maatalouden sivutuotteena ravinteita ja kun ilmastokin lämpenee, niin levät kasvaa ja happi vähenee. Talvella happi on muutenkin vähissä, joten kalat kuolee. Ongelma on siinäkin, että sitä mukaa kuin väestönkasvu etenee, maataloutta tarvitaan lisää -> ravinnepäästöt lisääntyvät -> kalat vähenevät entisestään -> maataloutta tarvitaan vielä enemmän -> jne...



Niin varmaan. Mutta miksi vain tuolla alueella? Maataloutta on muillakin järvialueilla.

Onko joku muu tekijä joka kaikillle alueille yhteisen peruskuormituksen lisäksi jylläisi tuolla Pien-Saimaalla?

Vierailija
Mehrwertsteuer
Dredex
Se on etelässä, lämmintä.



Määrittele etelä, bitte.



Etelä-Suomi. Tässä tapauksessa eteläinen Karjala.
Lounaisrannikon jälkeen Suomen lämpimintä seutua.

Vierailija
Mehrwertsteuer
Ave kansalaiset! Itseni kannusti liittymään kyseinen otsikko tämänpäiväisessä Hesarissa. Biologia ei ole vahvimpia alueita itselle, joten olisiko jollain teistä laajempaa tietämystä mahdollisista syistä / vaikutuksista Saimaan ekosysteemille?

Mutanttilevää

Jääkannen alla oleva vesi on jotakin tasan yhtä lämmintä kuin sata vuotta sitten, joten levän ominaisuudessa ja veden laadussa on tapahtunut jotakin.

Vierailija
mensaani

Jääkannen alla oleva vesi on jotakin tasan yhtä lämmintä kuin sata vuotta sitten, joten levän ominaisuudessa ja veden laadussa on tapahtunut jotakin.

Pientä eroa voi kyllä olla lämpötilassakin.
Todennäköisesti oleellisempaa on ravinnetilanne. Koska monet sinibakteerit (nehän eivät ole leviä vaan bakteereita) pystyvät fiksoimaan epäorgaanista typpeä, se ei niiden kasvua rajoita. Ongelmana ovatkin todennäköisesti toisen tärkeän ravinteen, fosforin päästöt. Lannoitetuilta pelloilta ja viemäreistähän sitä valuu.

Koska bakteerimassaa on noinkin järkyttäviä määriä jo tähän vuodenaikaan, on kyseessä todennäköisesti useamman tekijän sopivasti kohdalleen sattunut yhteisvaikutus. Äkkiseltään tuli mieleen, että olisiko jääkansi ja sen päällä oleva lumikerros tavallista ohuempi niin, että jään alla olisi enemmän valoa yhteyttämistä avittamaan?

Sinibakteerithan eivät yhteyttäessään suinkaan kuluta happea, kuten tuo uutinen antaisi olettaa, vaan tuottavat sitä lisää. Happipitoisuudesta tulee ongelma vasta siinä vaiheessa, kun kasvu on niin runsasta että alemmat bakteerimassat kuolevat valon puutteeseen ja vajoavat pohjaan, missä ne sitten mätänevät ja kuluttavat happea. Hapettomuus muuttaa pohjaliejun kemiallisia ominaisuuksia niin, että esimerkiksi juuri fosfori pelkistyy ja liukenee takaisin veteen lisäten kasvua entisestään. Samalla hapettomuus on tietysti kaloille hengenvaarallista, ruutanaa lukuunottamatta.

Vierailija

Tässä (mielestäni)mielenkiintoinen:

http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=142808

uutinen liittyen asiaan, tosin hyvin kaukaisesti.

Toiseksi olen kuullut huhuja(lue, mainoksia) laitteista jotka vaikeuttavat syanobakteereiden kasvua ultra-äänen aiheuttaman "stressin" avulla. Jutulle vaikuttaisi, skeptismistäni huolimatta, olevan jotain tukea:

http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=15957368

In summary, 1.7 MHz ultrasonic irradiation was effective in preventing water-bloom forming cyanobacteria from growing rapidly due to changes in the functioning and integrity of cellular and subcellular structures

Vierailija

Ohhoh, solukalvojen korvaaminen ihan toisenlaisilla yhdisteillä on jo iso juttu - yleensähän opetetaan fosfolipidien olevan koko eliökunnalle yhteinen piirre.
Mitähän seuraavaksi löytyy, eliöitä joilla ei ole DNA:ta?
Ai niin, retroviruksethan tunnetaan jo.

Nemo

Toiseksi olen kuullut huhuja(lue, mainoksia) laitteista jotka vaikeuttavat syanobakteereiden kasvua ultra-äänen aiheuttaman "stressin" avulla. Jutulle vaikuttaisi, skeptismistäni huolimatta, olevan jotain tukea

Toinen keino tappaa kasviplanktonsoluja pienemmästä vesimäärästä ovat UV-suodattimet. Ne alkavat olla pikkuhiljaa vakiotavaraa jo suomalaisissakin akvaarioliikkeissä:
http://www.kalajuttu.fi/product_catalog.php?c=124

Luonnonvesien mittakaavaanhan ne eivät toki käy, mutta tuhansien litrojen lammikoihin sopivia kyllä valmistetaan.

Uusimmat

Suosituimmat