Tiede, teismi, ratkaisu?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tällä(kin) foorumilla on ikiajat pyöritelty faktuaalisia tiedeaiheita, jotka eivät tahdo mahtua teistiseen maailmankuvaan vaikka miten yrittäisi. Tällöin päädytään monesti kysymykseen "ovatko uskonto ja tiede yhteismitallisia?" Uskovaisilta perätään tieteellistä evidenssiä kritiikkinsä tueksi, sekulaarit puolestaan haastetaan ottamaan kansantarut todesta puolueettoman tutkimuksen ja vaihtoehtoisuuden nimissä.

Haluankin tuoda esille näkemyksen, jonka Ilkka Niiniluoto esittää kirjassaan "Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus." (Otava 2002, uusintapainos.) Kirjassaan Niiniluoto toteaa melko yksioikoisesti seuraavaa:

"Tieteen synty antiikin Kreikassa liittyi juuri siihen, että luonnon ja elämän ilmiöille ryhdyttiin etsimään "naturalistisia" tai "luonnollisia" selityksiä
erilaisten "yliluonnollisten" agenttien ja tekijöiden sijasta."

"...Siten voidaan todeta, että moderniin tieteelliseen maailmankatsomukseen erottamattomasti kuuluu sääntö, jonka mukaan "luonnolliset" selitykset ovat parempia kuin "yliluonnolliset". Silloinkin kun "luonnollista" selitystä ei ole vielä löydetty, sen etsimisen jatkaminen on parempi vaihtoehto kuin "yliluonnollisiin" selityksiin turvautuminen. Totuuden vaatimuksin esiintyvä uskonnollinen maailmankatsomus on yhteensopimaton näin määritellyn tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa - siitä huolimatta, että suoranaista ristiriitaa ei olisikaan löydettävissä uskonnon ja erityistieteiden tulosten välillä."

Tätä lukiessani en voi välttyä siltä tosiasialta, että tiede jo määritelmän mukaisesti sulkee uskonnolliset näkemykset repertuaarinsa ulkopuolelle. Silti saamme jatkuvasti lukea "tieteellisestä kreationismista" ja muista loogisista mahdottomuuksista.

En edes tiedä miksi yritän, mutta haluaisin puhaltaa pelin poikki siltä osin, kun se on käynnissä aiheesta tiede vastaan usko. Uskonnosta ei saa tiedettä vaikka kirjoittaisi kymmenen vuotta kreationistiblogia. Ei edes vaikka uhkailisi ihmisiä rautaputkilla.

Suutarit pysykööt lestissään.

Kommentit (11)

Vierailija

On sitten kysymys uskonnosta, tai tieteestä, molemmissa puolustetaan omia näkemyksiä.
Tieteessäkin otetaan usein myös uskonvaraisia tulkintoja teorioitten tueksi.

Ongelma ei ole usko, tai tiede, ihminen on se tekijä.

Vierailija

Kyllä, tässä on nimenomaan erittäin hyvä pointti, mitä tulee uskonnon ja tieteen "yhteiseloon". Tiede sinällään ei voi sisältää uskonnolliseen uskomiseen verrattavia uskomuksia. Toisin sanoen, 2m/s kiihtyvyys ei muutu 3m/s kiihtyvyydeksi pelkästään siksi että tiedemies näin uskoisi, vaan siksi, että hän tietää, että kiihdyttävä voima kasvaa, ja voi tämän perusteella tehdä johtopäätöksen.

Uskonnon tapauksessa tämä toimii nurinkurisesti. Uskova voi uskoa, että esim. vesi muuttuu viiniksi näin uhmaten kaikkia luonnonlakeja vain siksi, koska Jumala halusi näyttää, että hän on todellinen, luonnonlakien yläpuolella oleva olento. Uskovalla ei ole kuitenkaan esittää tästä yliluonnollisesta tapahtumasta todisteita eikä laskelmia, joten hän vain uskoo. Hän uskoo että Uskonnon Pyhästä kirjasta lähtöisin olevat totuudet perustuvat johonkin sellaiseen auktoriteettiin, joka on kokonaan inhimillisen tutkimuksen ja mittaamisen ulkopuolella. Silloin kun tällaisesta aletaan esittämään laskelmia ja pseudotieteellisyyksiä, ollaan mielestäni mentykin uskonnon perimmäisestä tarkoituksesta hyvin kauas metsään.

Kysymys kuuluu "miksi" uskoa johonkin sellaiseen, jos kerran ei ole todisteita, näyttöä tai mitään muutakaan, mikä vakuuttaisi asian todenperäisyydestä; vain jonkin vanhan uskonnollisen kirjan sana? Lähtökohdat tällaiselle uskolle ovatkin täysin erilaiset kuin tieteentekijälle maailmankaikkeuden saloja selvittäessään. Monet ihmiset kaipaavat todellisuuden rinnalle jotain fantasiaa, ja tämän tarpeen vaan uskonnot täyttävät kiitettävän hyvin.

Tosin, miksi uskontoa ja tiedettä yleensäkään lähdetään rinnastamaan. Tiede antaa perinteisesti vastauksen kysymykseen "miten". Uskonto taas antaa vastauksen kysymykseen "miksi". En näe mitään syytä miksi uskonnon edes tulisi puuttua kysymykseen "miten". Mutta toisaalta, onko kysymys "miksi" kuitenkin tieteen ulottumattomissa ikuisesti? (miksi energiaa on olemassa jne jne). Tämähän on tieteen graalin malja, vastata samaan kysymykseen mihin uskonnot tarjoavat omanlaisiaan vastauksia. Ja jos tiede pystyy vastaamaan joskus siihen miksi maailmankaikkeus on olemassa, mitä tapahtuu uskonnoille?

Vierailija
Minerva
On sitten kysymys uskonnosta, tai tieteestä, molemmissa puolustetaan omia näkemyksiä.

Mutta vain toisessa tapauksessa väitteen esittäjä kantaa minkäänlaista vastuuta sanomisistaan. Tilanne on siis verraten yksipuolinen. Kuka tahansa saa sano aivan mitä tahansa, kunhan sille on riittävästi perusteita. Näin siis tieteen piirissä. Se on ainoa tapa toimia objektiivisesti.

Minerva
Tieteessäkin otetaan usein myös uskonvaraisia tulkintoja teorioitten tueksi.



Tätä et varmaankaan haluaisi hieman kirjoittaa auki?

Minerva
Ongelma ei ole usko, tai tiede, ihminen on se tekijä.

Sinällään turhaa kommentointia. Onhan kyseessä kuitenkin kaksi ihmislähtöistä järjestelmää.

Vierailija

Ihmisaivojen rakenne on sanalliseen logiikkaan perustuva uskomusperäisen tiedon varastoaitta.
Kokemus kartuttaa jatkuvasti tuota rakennetta, ja vaikka se olisikin miten relevantisti sinänsä rakentunut, on se aina kokemusperäisen tiedon, ja omaksutun päätelmän aikaan saannos.
Tiede myös on pääasiassa sanallista, opittua, harvallalla on lukemastaan, oppimastaan omaa kokemusta, tai edes sisäistettyä näkemystä.

Voidaan luottaa aurinkon nousevan aamulla, koska se on ennenkin tehnyt niin, tuonkaltaista tieto on.

Usko tulee taas siitä, ihmisen tarpeesta, ja pelosta luottaa johonkin suurempaan aukroriteettiin, sekä oman olemisensa jatkuvuuteen.

Kummankaan päätelmä esittäjä, ei kanna erikoisempaa vastuuta päätelmistään.
Noita uskonvaraisia teorioita on tiede tulvillaan, joten löydät kyllä jos vaivaudut.
Ihmislähtöistä kaikki keskustelu.

Vierailija
Minerva

Voidaan luottaa aurinkon nousevan aamulla, koska se on ennenkin tehnyt niin, tuonkaltaista tieto on.

Onkohan tuo nyt semantiikkaa? Tähtitieteilijöiden mukaan on varsin perusteltua uskoa että muutaman miljardin vuoden päästä aurinko ei enää nouse.

Tieto on klassisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu, tosi uskomus. Tuon verran suostun rinnastamaan uskoa ja tietoa.

Minerva

Noita uskonvaraisia teorioita on tiede tulvillaan, joten löydät kyllä jos vaivaudut..

Enpä taida vaivautua, kun en tiedä mitä etsiä. Vai tarkoitatko sitä, että olen uskoni varassa kun mietin atomipainoja, veden kolmoispistettä tai kuun etäisyyttä Maasta?

Minerva
Ihmislähtöistä kaikki keskustelu.

Niin on.

Vierailija

Tiedehän on toki aina parhaiten sopivaa teoriaa, ja se mukautuu uuden tulkinnan mukana soveltuvaksi.
Analyyttinen ajattelu on tarpeellista, tarpeellista on myös ymmärtää, että se itse ihminen on tulkitsija.
Absoluuttista tietoa ei voi olla, joten on tyydyttävä siihen mikä voidaan ymmärtää toimivaksi.

Sanoessasi miettiväsi atomipainoja, mietit itse asiassa, jonkun tulkintoja, jotka voivat olla hyvinkin relevantteja.

Jos mietit jeesuksen kävelyä veden päällä, joudut ehkä suhtautumaan riittisemmin.

Vierailija
Minerva
On sitten kysymys uskonnosta, tai tieteestä, molemmissa puolustetaan omia näkemyksiä.
Tieteessäkin otetaan usein myös uskonvaraisia tulkintoja teorioitten tueksi.

Ongelma ei ole usko, tai tiede, ihminen on se tekijä.




Luulen että uskovaiselle kretiinille objektiivinen katsomus on hankala hahmottaa, tai siis, näkökulma josta tiede asioita katsoo ei ole kenenkään näkökulma.. vaikka faktaa onkin... luulen että tuo on suurin kysymys.

Uskonnoissa on helposti näkökohtia asioihin ja tapahtumiin, esimerkiksi asioita ei vain tapahdu vaan niitä tehdään jonkun toimesta. En tiiä onko tuossa mitään tolkkua, noh ehkä tajutte.

on se aina kokemusperäisen tiedon, ja omaksutun päätelmän aikaan saannos.



Kognitiivsen oppimisen peruskanta on se että rakennetaan vanhan tiedon päälle uutta, voidaan poistaakki vanhaa uuden tieltä jos ihminen kokee sen tarpeelliseksi. Fanaattiset kretiinit pitää vanhan maailmankatsomuksen koska se on helpompaa ko uuden rakentaminen tai heidän katsomuksensa MYÖS selittää asian, ja ehkä helpomminkin (ei tietenkään perustu tieteelliseen tutkimukseen).

Vierailija
Mandix

Luulen että uskovaiselle kretiinille objektiivinen katsomus on hankala hahmottaa, tai siis, näkökulma josta tiede asioita katsoo ei ole kenenkään näkökulma.. vaikka faktaa onkin... luulen että tuo on suurin kysymys.

Tällä on varmasti suuri merkitys. Jos ihminen kasvatetaan dogmaattiseen auktoriteettiuskoon, voi ajatus objektiivisesta, arvovapaasta lähestymistavasta eri asioihin olla täysin mieletön. Ymmärrän lasten kohdalla sen, että tehdään ja uskotaan vanhempia, opettajia, jopa pappeja, mutta aikuisilla pitäisi olla vähän paremmat eväät maailman vastaanottamiseksi.

Mandix
Kognitiivsen oppimisen peruskanta on se että rakennetaan vanhan tiedon päälle uutta, voidaan poistaakki vanhaa uuden tieltä jos ihminen kokee sen tarpeelliseksi. Fanaattiset kretiinit pitää vanhan maailmankatsomuksen koska se on helpompaa ko uuden rakentaminen tai heidän katsomuksensa MYÖS selittää asian, ja ehkä helpomminkin (ei tietenkään perustu tieteelliseen tutkimukseen).

Uskontoihin liittyy AINA konservatismi. Eli muutos on pahasta, pyritään säilyttämään nykyiset käsitykset ja tilanne. Tästä huomataan hyvin, että kehittyvä tiede ja paikallaan junnaava konservatismi sekä tätä myöten uskonnot ovat yhteensovittamattomia.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005
Minerva

Jos mietit jeesuksen kävelyä veden päällä, joudut ehkä suhtautumaan riittisemmin.


Kirjaimellisesti.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija
A. Ankka

Uskontoihin liittyy AINA konservatismi. Eli muutos on pahasta, pyritään säilyttämään nykyiset käsitykset ja tilanne. Tästä huomataan hyvin, että kehittyvä tiede ja paikallaan junnaava konservatismi sekä tätä myöten uskonnot ovat yhteensovittamattomia.



Uskontoja pitäisi päivittää ja uudistaa, vatikaanihan voisi alkaa pisteleen raamattu v.1.15 tulemaan

En pidä uskontoa huonona asiana mutta sitä pitäisi osata soveltaa, itse olen kokenut elämän paljon helpommaksi selittämällä huonoja päiviä vaikka sillä kohtalon ja karman koetuksella. Otan uskonnosta sen mikä on hyödyksi ja poistan sen mikä sotii omaa ja ns. tieteellistä käsitystä maailmasta. Täydellinen raamatunkäskyihin uskominen/uppoutuminen vasta tekopyhää onkin.

Vierailija
Pikku Gen
Minerva

Jos mietit jeesuksen kävelyä veden päällä, joudut ehkä suhtautumaan riittisemmin.


Kirjaimellisesti.



No toisaalta on tuota tullut itsekin harrastettua, vetten päällä kävelyä useinkin.

Mistä voi siis päätellä sen olevan mahdotonta?

Uusimmat

Suosituimmat