Superpallo !

Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Superpallo tuo vekkuli ikinuorekas suosikki leikki/urheilu/oppimis palloväline. (Sillä pelkkä 'lelu' ei määritelmänä tekisi sille oikeutta. Niinkuin ei pelkkä 'kiinnike' tekisi oikeutta sinitarralle.)

Kuinka paljon olemmekaan velkaa tälle ihmeelliselle kimpoilevalle pallomaiselle objektille meidän tietämyksestämme ja tuntemuksestamme fysiikan mekaniikan lakien empiirisen kenttätutkimuksemme saralla. Varsinkin niiltä varhaisemmilta tutkimusjaksoiltamme jolloin ensimmäistä kertaa saimme käsiimme tämän synteettisestä Zectron kumista valmistetun pikku pirulaisen. Velkaa on syntynyt varmasti yhdelle jos toiselle... Mutta tämä pikku ihme se vaan kuitenkin jaksaa ihmetyttää pieniä kulikijoita vuosista toisiin. Ja vielä vähän isompiakin kulkijoita myöhempinäkin ikävuosina. On se vaan niin iätön vekkuli jutska. Vai mitä ?

Tuli tässä taas yhtenä päivänä treenailtua käden ja silmän kordinaatiota ja refleksejä ym. ym. superpallojen kanssa, jotka olin vartavasten käyny BR:rästä ostamassa ja tuli siinä jälleen mieleeni eräs kysymys, joka on aika ajoin askarrutanut mieltäni superpalloissa, siitä kuinka ne pomppii sitä paremmin mitä kovemmasta alustasta ne saavat kimmokkeensa. Toki niin tekee kaikki pallot, mutta superpalloissa sen näkee ehkä selvimmin.

Superpallohan toimii jousen tavoin ja mitä kovempi ja jämäkämpi on pinta mitä vasten pallo iskeytyy niin sitä suurempi määrä pallon liike-energiasta virittyy pallon kimmoisuuteen ja antaa pallolle vauhtia uuteen jatkopomppuun... Mutta vaikka olisi miten kova ja jämäkkä alusta tahansa niin pallon liike-energiasta katoaa aina joka pompulla ehkä jotain 40 % riippuen nyt pallon laadusta...

Mutta miten sitten käy jos pallo iskeytyykin pintaa vasten joka onkin tehty tästä samasta Zectron kumista mistä superpallokin on tehty ? Kun pallo iskeytyy siihen ja virittyy omasta liike-energiastaan niin myöskin yhtä kimmoisa pinta virittyy ja...?

Niin miten käypi ? Menettääkö pallo vain enemmän energiaansa enempiin pinnan tilan muutoksiin vai saako se sitä sitten myös enemmän takaisin tästä superpinnasta ?

Mikä on arvionne superpinnan kimmokkeen häviö prosentista (liike-energiassa) jos oletetaan sen "normaalisti" olevan esim. tuo 40 % häviö kovan tukevan pinnan kimmokkeesta.

Onko isompi vai pienempi % ? Vai kenties ihan sama ?

[size=85:295ei9nt]...Tai ehkä onkin taas keksitty ikiliikkuja... [/size:295ei9nt]

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Sivut

Kommentit (23)

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

0% ei millään voi päästä, se nyt on selvä, mutta olisiko edes 39% mahdollinen ? Eli pikkasen parempi pomppu...

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Se vasta oliskin mielenkiintoinen tulos.

Olis se sen verran fysiikan lakien vastasta.

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Lisää mielipiteitä ?

Myytinmurtajat varmaan kokeilis käytännössä... Kokeilisin itekin jos vaan olis sellanen alusta/pinta joka olis superpallo ainetta.

Mutta ehkä joku täällä osaisi jotenkin laskea tämän tai muuten perustella vastauksensa.

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Joo...o, kävi kyllä sekin mielessä. Sellanen ratkaisu, että ne olis jossain läpinäkyvässä pystysuorassa putkessa. Toinen pallo pohjalla kovan alustan päällä ja toisen pudottaa sen päälle putken sisällä ja kylkeen merkkais pomppu korkeudet... Mutta siinäkin on niin paljon häiritseviä tekijöitä niinkuin ne putken seinät ja muut resonanssit...

Voishan toki rakentaa monimutkaisemman pallon tähtääjän ja pudottajan joka pudottais pallon tarkalleen toisen pallon päälle... Mutta mietippä käytännössä... Sen pitäis pudota älyttömän tarkasti, ettei pomppaisi yhtään vinoon...

Ja vaikka siinä onnistuisikin, niin kuitenkaan se alustapallo ei olisi kovinkaan jämäkkä, eli kaikenlaista häiritsevää resonanssia varmaankin ilmenisi joka vaikuttaisi pomppukorkeuteen eli siihen kuinka voima/liike välittyy takaisin pomppaavaan palloon.

Voisihan sekin olla suuntaa antavaa, mutta ei mielestäni täysin luotettavaa dataa, vaan jättäisi liikaa arvailun varaan, eli en taida lähteä virittelemään... Pitänee jättää Myytinmurtajille. Niillä on aikaa ja resursseja hankkia paremmat välineet.

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005

Kyllä se putkiviritys varmasti olis hyvä. Vaikka siinä on häiritseviä tekijöitä, niin tarpeeksi monella toistolla saa varmasti tehtyä vertailuja erilaisten materiaalien kanssa.

Vierailija

Pohtija, osta kaupasta 10001 superpalloa ja tee testi. 10000 palloa leikataan veitsellä kuution muotoisiksi palikoiksi ja näistä kokoonliimataan "pöytälevy". Tämä on se alusta, jota vasten viimeistä jäljelle jäänyttä palloa pompautetaan. Jos teet 1 cm³ palikoita, niistä saa koottua n. 1 m² alustan.

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007

Lyö teräskuula paksuun teräsalustaan ja se pomppaa paremmin.

Asiaan vaikuttaa vaimennuksen lisäksi ominaistaajuus. Jos kumpikin pinta on superpallo-ainetta, ominaistaajuudet ovat luultavasti kohtuullisen lähekkäin, joka parantaa pomppua.

Toisaalta superpallopomppupinta myös vaimentaa pomppua koska aineen vaimennuskerroin on suurempi kuin vaikka teräksen.

Näistä toinen ominaisuus parantaisi pomppua ja toinen heikentää. Kumpi sitten on kertaluokassa suurempi vaikutus, jäisi empiirisesti testattavaksi.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat