Suuri jääkansi lohkeilee Etelämantereella

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

author="<a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Suuri+j%C3%A4%C3%A4kansi+lohkeilee+Etel%C3%A4mantereella/1135243630998?ref=rss">hesari.fi</a>" kirjoitti:

Wilkinsin jääkannessa Etelämantereella kuvattiin suuri halkeama keskiviikkona.

Etelämantereen pohjoisrannikolla oleva suuri Wilkinsin jääkansi jatkaa lohkeamistaan, espanjalaisen CSIC-tutkimuslaitoksen tutkijat raportoivat.

Jo noin neljäsosa kaikkiaan 14 000 neliökilometrin jäämassasta on rakoillut. Suurimmillaan Wilkinsin jääkansi oli 1950-luvulla, 16 000 neliökilometrin laajuisena.

Kuusi muuta suurta jäälaattaa on jo kokonaan hajonnut menneiden 30 vuoden aikana. Brittitutkija David Vaughan ennusti jo vuosia sitten, että myös Wilkins hajoaa kokonaan noin vuoteen 2020 mennessä ilmaston lämpenemisen seurauksena. Wilkins ehti olla paikallaan satoja vuosia.

Espanjan uutistoimiston Efen mukaan espanjalaistutkijat olivat tänä vuonna ensimmäisinä paikalla seuraamassa jään rakoilemista tutkimusalus BIO Hespéridesissä.

Tutkimusryhmä on Efen mukaan ensimmäinen, joka koskaan on päässyt niin läheltä toteamaan jääkannen noin laajamittaista rakoilua.

Wilkinsin jääkansi sijaitsee Etelämantereen itäpuolella noin 1 600 kilometrin päässä Etelä-Amerikan eteläkärjestä. Vuosi sitten useiden maiden tutkimussatelliitit huomasivat kannen rakoilevan ja hupenevan nopeasti.

Helmikuussa 2008 noin 400 neliökilometrin jäävuori lohkesi Wilkinsistä. Toukokuussa irtosi 160 neliökilometrin möhkäle. Touko–heinäkuussa viime vuonna yhtenäisestä laatasta irtaantui 1 350 neliökilometrin verran jäätä.

Arktisten jääalueiden hupeneminen vauhdittaa tutkijoiden mukaan ilmakehän lämpenemistä, kun maapallon pinnalle jää vähemmän valkoista pintaa, joka heijastaisi liikaa lämmittävät auringonsäteet takaisin avaruuteen.




Ensinnäkin, missä mahdetaan olla, kun lahdetään itään Antarktikselta? "Wilkinsin jääkansi sijaitsee Etelämantereen itäpuolella noin 1 600 kilometrin päässä Etelä-Amerikan eteläkärjestä."

Mahtaisiko jostain löytyä ajantasaista kuvaa alueesta, itse en ehdi etsiskellä, ja tiedän, että joillain on linkit valmiina.

Sivut

Kommentit (39)

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006

Siellähän se oli. Helpottaa löytämistä, kun "Hyysäri" ilmoitti sen sijaitsevan Etelämantereen pohjoisrannikolla. Joku tumpelo saattaisi etsiä sitä Etelämantereen etelärannikolta.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Vierailija
kairamo
Siellähän se oli. Helpottaa löytämistä, kun "Hyysäri" ilmoitti sen sijaitsevan Etelämantereen pohjoisrannikolla. Joku tumpelo saattaisi etsiä sitä Etelämantereen etelärannikolta.



Kiitoksia molemmille. Minä tumpelo etsin sitä Hesarin ilmoittamasta paikasta "Antarktiksen itäpuolelta", enkä löytänyt.

Noin pieni pläntti. Kyllä sen nyt isompi pitäisi olla, eihän toi nyt sovi lainkaan merennousut kauhuskenaarioihin...

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006

"Arktisten jääalueiden hupeneminen vauhdittaa tutkijoiden mukaan ilmakehän lämpenemistä, kun maapallon pinnalle jää vähemmän valkoista pintaa, joka heijastaisi liikaa lämmittävät auringonsäteet takaisin avaruuteen."

Vaikutus on lähes yhtä suuri, kuin afrikkalaisten mamujen tumman pinnan lisääntyminen viilentää Suomen ilmastoa.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Phony
kairamo
Siellähän se oli. Helpottaa löytämistä, kun "Hyysäri" ilmoitti sen sijaitsevan Etelämantereen pohjoisrannikolla. Joku tumpelo saattaisi etsiä sitä Etelämantereen etelärannikolta.



Kiitoksia molemmille. Minä tumpelo etsin sitä Hesarin ilmoittamasta paikasta "Antarktiksen itäpuolelta", enkä löytänyt.

Noin pieni pläntti. Kyllä sen nyt isompi pitäisi olla, eihän toi nyt sovi lainkaan merennousut kauhuskenaarioihin...




Minun mielestäni siitä karmaisevan hyvin voi hahmottaa, kuinka suuret jäämassat siellä vielä odottavat sulamista...

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Enpä panikoisi vielä. Siellähän on nyt kesä ja valtava jäämanner vain halkeilee pikkupikku osastaan.
Eihän se ole vielä mereen edes ajautunut.

SamBody
Seuraa 
Viestejä5786
Liittynyt3.5.2008
Phony
Jo noin neljäsosa kaikkiaan 14 000 neliökilometrin jäämassasta on rakoillut. Suurimmillaan Wilkinsin jääkansi oli 1950-luvulla, 16 000 neliökilometrin laajuisena.
Kuusi muuta suurta jäälaattaa on jo kokonaan hajonnut menneiden 30 vuoden aikana.



"Pikkaisen" yksipuoliselta uutisointi vaikuttaisi, kun otetaan huomioon että antarktiksen jäätikön ala on kasvanut n. 20% (eli reilut 1 000 000 km2) 30 vuoden aikana.
Näin ainakin jos amerikkalaisten satelliittimittauksiin uskomista on.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Vierailija
SamBody
Phony
Jo noin neljäsosa kaikkiaan 14 000 neliökilometrin jäämassasta on rakoillut. Suurimmillaan Wilkinsin jääkansi oli 1950-luvulla, 16 000 neliökilometrin laajuisena.
Kuusi muuta suurta jäälaattaa on jo kokonaan hajonnut menneiden 30 vuoden aikana.



"Pikkaisen" yksipuoliselta uutisointi vaikuttaisi, kun otetaan huomioon että antarktiksen jäätikön ala on kasvanut n. 20% (eli reilut 1 000 000 km2) 30 vuoden aikana.
Näin ainakin jos amerikkalaisten satelliittimittauksiin uskomista on.



Osittain. Homma kun menee jostakin syystä niin, että Etelämantereen itäosat viilentyvät samalla kun länsiosat lämpenevät.
Toistaiseksi ne pitävät toisensa suunnilleen kurissa, säilyttäen tasapainon.

Vierailija
Dark Shade
Osittain. Homma kun menee jostakin syystä niin, että Etelämantereen itäosat viilentyvät samalla kun länsiosat lämpenevät.
Toistaiseksi ne pitävät toisensa suunnilleen kurissa, säilyttäen tasapainon.



Joku uutinen oli kyllä siitä, että kokonaisjäämassa on huvennut, kun otetaan huomioon jään pinta-alan lisäksi jään paksuus.

ykskivi
Seuraa 
Viestejä1950
Liittynyt27.3.2006

Miksiköhän tuo nuoli osoittaa tuohon pieneen Wordien jääkenttään eikä itse Wilkinsiin, joka on siitä vasemalle alaviistoon?

No, joka tapauksessa olen itsekin sitä mieltä, että kaikki on suhteellista, eikä tuo kovin suuri lohkare vielä ole.

Tästä lohkeamista voi muuten seurata lähes reaaliaikaisesti ihan itse:

Alkuperäinen sivu:
http://www.esa.int/esaEO/SEMWZS5DHNF_index_0.html

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

syytinki
Seuraa 
Viestejä8910
Liittynyt18.8.2008
Leuka
Enpä panikoisi vielä. Siellähän on nyt kesä ja valtava jäämanner vain halkeilee pikkupikku osastaan.
Eihän se ole vielä mereen edes ajautunut.

En minäkään.

Tänään Hesarissa väitettiin taas vaihteeksi, että napajäät sulavat vauhdilla ja meren pinta nousee.

Olen huono fyysikko enkä oikein tajua.

Miten niin nousee. Suurin osahan siitä pitäisi olla meren jäätä (ainakin pohjoisnavalla). Miten se pinta nousee kun merijää muuttuu vedeksi.

Sitten tämä jään maalla sulaminen. Jäätiköthän muistaakseni valuvat hiljalleen mereen. Eikös ne silloin nosta/ovat nostaneet meren pintaa. Jos taas jää sulaa ja valuu maalta mereen, nostaako sen enemmän meren pintaa kuin mereen valuva jäätikkö.

Vierailija

Jään sulamisen vaikutus merenpinnannousuun ei ole aivan yksinkertainen juttu.

Vedessä kelluvan jään sulaminen ei käytänössä vaikuta, koska kelluva jää syrjäyttää vettä lähes saman verran, kuin siitä sulaessa muodostuu.

Jos jäätikkö valuu mereen tai sulaa maalla ja sulamisvedet valuvat mereen, molemmissa tapauksissa vaikutus on sama eli merenpinta nousee olettaen, että jossain muualla ei sada vastaavaa määrää lunta jäätiköille.

Jäätiköissä olevaan vesimäärään verrattuna joissa, järvissä, pohjavesissä ja ilmassa oleva vesimäärä on mitätön (Grönlannin jäätiköiden vesi nostaisi merenpintaa n. 7m. Tosin sen sulamiseen kokonaan menee varmasti satoja vuosia, jos on sulaakseen.)

Kelluvien jääalueiden sulaminen voi vaikuttaa epäsuorasti mannerjäätiköihin esimerkiksi muuttamalla paikallista ilmastoa lämpimämmäksi. Toisaalta kelluva jäähylly usein toimii tulppana jäätikön suulla ja sen poistuminen aiheuttaa jäätikkövirran nopeutumisen.

Lisäksi on huomioitava ainakin lisääntyvän vesimäärän aiheuttama merenpohjan painuminen alaspäin ja siitä aiheutuva mannerten kohoaminen ja veden lämpölaajeneminen maailman merissä.

Vierailija

Jää on amorfinen aine, kuten esim. lasi. Kunhan aikaperspektiivi on riittävä.

Aina se jää on valunut peittämiensä mantereiden reunoilta lohkeillen mereen. Väitän minä.

Sitten vesi haihtuu merestä höyryksi ilmakehään ja sataa takaisin maahan aikanaan. Ja jäätyy sopivilla alueilla takaisin jääksi. Tai siis sataa lumena ja paineen alla muuttuu jääksi. Jääkerroksen paksuus on mielestäni tässä ratkaiseva, ei se reunojen lohkeileminen.

Nyt kun yksikin lohkare jään reunasta irtoaa ja kellistyy mereen, iltalehtiin ja mikä pahinta, tiedelehtiin saadaan näkyvät lööpit; Jäätikkö sulaa. **tut, sanon.

Antaas katsoa kun tuo auringon aktiviteetti on laskenut pitkän nousun jälkeen, koskahan sitä uutta jääkautta taas aletaan odotella? Ilmaston hiilidioksidimäärähän on kieltämättä huipussaan, mutta onko varmaa sen suora vaikutus maapallon lämpötilaan? Juu, ei ole.

Itse ainakin olen odottavalla kannalla, ei kannata vetää ranteita auki ihan vielä...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat