ETLAssa tyhmyys tiivistyy

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Talousviisaat varoittelevat protektionismin vaarasta. Taloustieteen oppien mukaan tullit ja muut kaupan rajoitukset syventävät lamaa, koska ne hidatavat kaupan kasvua. Näin on. Talouden teoriat on perustettu ikuisen kasvun välttämättömyyden varaan. Ekonomistit ovat kuin fanaattiset kiihko- uskovaiset. Heille kasvu on aksioma, peruskivi, raamattu ja ainut mahdollinen totuus.

Käytäntö on aivan muuta kuin teoria. Protektionismi pysäyttää globaalitaloudesta kasvun, mutta pelastaa ihmiset. Tuotteet ja palvelut on kyllä saatu halvemmiksi, mutta niille ei enää ole ostajia. Kansalla ei ole ostovoimaa. Proletaarilla on nyt matti kukkarossa, ja työttömiä on maailmassa enemmän kuin talous kestää.

Protektionismin ansio on siinä, että tarvitaan enemmän työläisiä tuottamaan sama määrä rompetta ja palvelua. Siten useammat ihmiset saavat palkkaa ja mahdollisuuden ostaa edes vähän, edes jotakin pientä, vaikka ruokaa lapsille. Sillä se talous elpyy, eikä globaalisten yritysten tuottamalla turhalla halpakamalla.

Kommentit (3)

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008
1)Protektionismin ansio on siinä, että tarvitaan enemmän työläisiä tuottamaan sama määrä rompetta ja palvelua. Siten useammat ihmiset saavat palkkaa ja mahdollisuuden ostaa edes vähän, edes jotakin pientä, vaikka ruokaa lapsille.

2)Sillä se talous elpyy, eikä globaalisten yritysten tuottamalla turhalla halpakamalla.




Ajatuksena kaunis mutta reaalimaalima iskee kasvoihin ja kovaa.
Tilanne vähän sama kuin pasifistilla vakuuttelemassa armeijan välttämättämyydestä. Ongelma syntyy siitä että suuret ja vähemmät suuret valtiot haluavat turvata etunsa muita suuria ja vähemmän suuria valtioita vastaan joissa vallitsee eri ideologia tai kulttuuri-ilmasto mistä syntyvät riidat ja sitä kautta sodan siemenet.

Ongelma on ymmärrykseni mukaan siinä ettei kohtuullisen hyvää elintasoa voida saavuttaa eristetyssä tilassa ainkaan EU:n hallinnoiman alueen laajuisesti, tämä johtuu siitä ettei hyvinvoinin valmistamiseen tarvittavat raaka-aineet sijaitse kaikki Euroopassa vaan ovat jakautuneet logistisesti ja demografisesti epätasaisesti hankaliin paikkoihin kuten kuuman aavikon alle tai kaukaisten maiden vuorien uumeniin.

[size=150:18wqv0ob]1)[/size:18wqv0ob] Ellei Suomi olisi kehittynyt kohta katoavan iso-isäni sukupolven arvokkaiden ponnistusten vuoksi maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi olisimme kyvyttömiä nauttimaan nykyisenlaisesta elintasosta. Työn tuottavauus olisi tälläin tehtyä työtuntia kohden pienempi jolloin työläiselle olisi varaa maksaa vähemmän palkkaa mistä seuraisi että sitä ”edes jotain pientiä, vaikka ruokaa lapsille” olisi varmasti mutta sen laatu ja valikoima olisivat huonompia.

[size=150:18wqv0ob]2) [/size:18wqv0ob]Mielestäsi on totta ettei Suomi siitä vaurastu jos maksamme rihkamasta aasialaisille. Mutta mielestäni on kaikkien edun mukaista että kansantalouden erikoistuvat tuottamaan sitä mitä raaka-aineiden tai osaamisen puolesta parhaiten hallitsevat suhteessa muihin alueisiin. Lienee tarpeetonta vetää päinvastaista analogiaa väittämäni todisteeksi siitä että Saksa olisi noussut sodan jälkeen rupeamalla valmistamaan paperia ensin metsää istuttamalla, sitten 50 vuoden päästä ja Suomi taas puolestaan olisi ruvennut valmistamaan Autoja olemattomilla malmivaroillaan vaikkapa vuoria rakentamalla!

Aasiassa on tällä hetkellä kasvavien ja suurten markkinoiden lisäksi edullinen ja helposti saatavissa oleva työvoima korkeiden elintasoerojen johdosta. Kokonaishyödyn näkökulmasta suomalaiset säästävät siinä jos antavat aasialaisten tehdä käyttämämme vaatteet ja me puolestamme viemme heille heidän osaamistasoonsa suhteutettuna korkeampaa osaamista vaativaa tekniikkaa kuten paperitehtaiden koneenosia. Kannattamattoman ja edesmenneen Suomen Verryttelyhousu Oy:n tehtaan ompelijat voivat uudelleen kouluttautua vaikkapa työvoimatoimistojen palveluja käyttäen vaikeasti täytettäville aloille.

-

Vierailija
Tikku
Talousviisaat varoittelevat protektionismin vaarasta. Taloustieteen oppien mukaan tullit ja muut kaupan rajoitukset syventävät lamaa, koska ne hidatavat kaupan kasvua. Näin on. Talouden teoriat on perustettu ikuisen kasvun välttämättömyyden varaan. Ekonomistit ovat kuin fanaattiset kiihko- uskovaiset. Heille kasvu on aksioma, peruskivi, raamattu ja ainut mahdollinen totuus.

Käytäntö on aivan muuta kuin teoria. Protektionismi pysäyttää globaalitaloudesta kasvun, mutta pelastaa ihmiset. Tuotteet ja palvelut on kyllä saatu halvemmiksi, mutta niille ei enää ole ostajia. Kansalla ei ole ostovoimaa. Proletaarilla on nyt matti kukkarossa, ja työttömiä on maailmassa enemmän kuin talous kestää.

Protektionismin ansio on siinä, että tarvitaan enemmän työläisiä tuottamaan sama määrä rompetta ja palvelua. Siten useammat ihmiset saavat palkkaa ja mahdollisuuden ostaa edes vähän, edes jotakin pientä, vaikka ruokaa lapsille. Sillä se talous elpyy, eikä globaalisten yritysten tuottamalla turhalla halpakamalla.




Ja heidän "perustelunsa" on, että "työnjako ei kehity, kun se (yksi tai muutama), joka osaa parhaiten, ei voita"! helvetti soikoon! Kilapailu on alakohtaista tuotemarkkinoilla! (Vaikka ei olekaan sitä pääomarkkinoilla, saati huijausluoteisilla valuuttamrikkinoilla!) Jos on "yksi tuottaja per ala, niin sehän on ABSOLUUTTINEN MONOPOLI, JOSSA TAATUSTI EI OLE KILPAILUA! Jos laman aikana säilyy vaikka protektionismin ansiosta enemmän tuottajia, sehän se kilpailun auttaa "palauttamaan", eikä se että yhdellä tai kahdella alalla "voitetaan" ja muilla "hävitään", koko kuvasta!

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Tikku
Talousviisaat varoittelevat protektionismin vaarasta. Taloustieteen oppien mukaan tullit ja muut kaupan rajoitukset syventävät lamaa, koska ne hidatavat kaupan kasvua. Näin on. Talouden teoriat on perustettu ikuisen kasvun välttämättömyyden varaan. Ekonomistit ovat kuin fanaattiset kiihko- uskovaiset. Heille kasvu on aksioma, peruskivi, raamattu ja ainut mahdollinen totuus.

Käytäntö on aivan muuta kuin teoria. Protektionismi pysäyttää globaalitaloudesta kasvun, mutta pelastaa ihmiset. Tuotteet ja palvelut on kyllä saatu halvemmiksi, mutta niille ei enää ole ostajia. Kansalla ei ole ostovoimaa. Proletaarilla on nyt matti kukkarossa, ja työttömiä on maailmassa enemmän kuin talous kestää.

Protektionismin ansio on siinä, että tarvitaan enemmän työläisiä tuottamaan sama määrä rompetta ja palvelua. Siten useammat ihmiset saavat palkkaa ja mahdollisuuden ostaa edes vähän, edes jotakin pientä, vaikka ruokaa lapsille. Sillä se talous elpyy, eikä globaalisten yritysten tuottamalla turhalla halpakamalla.




Suo siellä, vetelä täällä - protektionismi johtaa kansallisiin kartelleihin ja monopoleihin.

Jatkuva kasvu ei ole mikään uskonkappale, vaan perustuu yritysten väliseen kilpailuun. Kilpailussa häviäjälle käy yleensä huonosti. Kilpailussa voittaminen edellyttää kasvua. Ei tämä tietenkään päde kaikkeen, mutta on markkinoiden perusmekanismeja, oli sitten kysymys kansallisista tai globaaleista markkinoista.

Voitaisiin ajatella periaatteessa, että yhteisellä sopimuksella kieltäydyttäisiin kasvusta. Seuraus olisi kehityksen pysähtyminen ja henkinen laiskuus. Aina on haettu kasvua. 1800-luvulle asti kasvu haettiin sodilla ja valtaamalla uusia verotettavia alueita. Nykyään kasvu haetaan kehityksen kautta, mutta aina kehitys johtaa jonkinlaiseen riistoon. Molemmista kasvutavoista luopuminen veisi sivistysvaltiot takaisin Amazonin syrjäisten intiaanien onnellisuustasolle

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Uusimmat

Suosituimmat