Seuraa 
Viestejä45973

Osaisiko joku selittää, mihin perustuu luodinnopeusmittarin toiminta?

Sivut

Kommentit (28)

Veikkaus, että luoti muuttaa kapasitanssia mittauspiirissä kahdessa eri paikassa, josta saadaan pulssit laskurille. Näin siis sellaisessa "läpiammuttavassa" mallissa.

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246

Tai itse anturi voi olla mikä vain mutta mittaa tosiaan luultavasti kahden anturipulssin välistä viivettä. Tämä olisi ainakin helpoin ratkaisu.

Anturihan voisi olla induktiivinen, kapasitiivinen, suurnopeuskamera, valokenno, paineanturi tai jotain muuta.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
bosoni
Seuraa 
Viestejä2704

Mistä muuten tuo nimitys "kronometri" oikein on otettu? Nimitys tuntuu hieman epäloogiselta. Googletin muutaman laitteen, ja kyljessä näyttää lukevan "chronograph". Jos kyseisestä laitteesta käytetään tuota nimitystä englanniksi, niin eikö luonteva suomenkielinen vastine olisi kronografi? Siinähän olisi melko luonteva yhteys kellomaailman kronografiin, joka tarkoittaa kelloa, jossa on ajanotto toiminto. Kellottamisestahan tuossa luodin nopeusmittarissakin on kyse.

Kronometrille taas en googlettamalla löytänyt muita vastineita kuin COSC-standardin täyttävä, aikaa riittävän hyvin pitävä kello. (paitsi näköjään airsofharrastajien slangissa)

No joo, ei sillä mitään väliä ole, enkä yleensä tartu kielellisiin seikkoihin, mutta hämmennyksen aiheutti se, että kesti hetken tajuta miten otsikko liittyi kysymykseen...

Tietysti jollain tapaa tuo metri-loppuliite on looginen, kun se tarkoittaa mittaamista.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Juu voi hyvinkin olla, että oikeampi termi olisi kronografi. Jostain vain tarttunut mieleen, että kronometri olisi juurikin sama kuin luodinnopeusmittari.

Ilmeisestikkin juu nämä kaupalliset mittaavat kahden anturipulssin välistä viivettä nopeuden määrittämiseen(mistä nimikin varmasti juontaa juurensa).

Netistä tuntuu kovasti nihkeästi löytyvän tietoa laitteiden toimintaperiaatteesta. Tai yhden laitteen löysin, missä nopeus mitattiin valokennojen avulla. Siinä tähtäys oli hyvin tarkka, sillä luoti piti saada osumaan kahden pitkittäin olevan putken väliin. Jossain näin myös kuvan mittarista, missä anturit olivat kaksi kappaletta U:n muotoisia piiskoja, ja oma veikkaus olisi että ne jotenkin perustuvat induktanssin mittaukseen, mutta siitä ei valitettavasti löytynyt enempää periaatteellista tietoa.

Jos ei muu auta niin täytynee lainata sellainen jostain, ja tutkia miten se toimii.. Takaa ajatuksena koko hommalla olisi rakentaa oma sellainen.

Valokennoilla nuo toimivat. Luoti aiheuttaa varjon molemmissa kennoissa, ja vehjas laskee nopeuden tuosta varjojen "näkemisten" aikaeroista.
Sisätiloissa ei tykkää toimia värisevässä loisteputkivalossa, mutta vaikkapa 150 W työmaavalaisin on sopiva toimivuuden takaamiseen.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704

Kas, luulin että valoportit käyttävät yleensä omia valonlähteitään. Mutta toisaalta jos toimii ulkoisella valolla, niin silloin on pari rikkoutuvaa osaa vähemmän.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Tai sitten ampuu heiluriin ja käyttää pientä matematiikkaa apuna lähtönopeuden selvittämiseksi Vaatii tosin tietoa heilurin painosta, luodin painosta ja heilahduksen korkeudesta lepoasentoonsa verrattuna.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
JaakkoFagerlund
Tai sitten ampuu heiluriin ja käyttää pientä matematiikkaa apuna lähtönopeuden selvittämiseksi



Niin, mutta tuokin tietysti pitää tehdä hifistellen. Pitää olla suurnopeuskameraa katsomassa heilahdusta ja... No joo, ehkä riittävän tarkka vaaka ja jokin kotitekoinen viritys heilahduksen mittaamiseen riittää. Mutta pitää muistaa, että luodin tms. lentävän esineen pitää jäädä siihen heiluriin.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Devil
Seuraa 
Viestejä1328

Tuossahan riittäisi pelkkä suurnopeuskamera ja mitta-asteikko. Ainakin Myytinmurtajissa ovat tehneet kaitennii lähes kaikki nopeuslaskelmat tuollaisella systeemillä. Eli laskeneet kahden kuvan välisen siirtymän mitta-asteikolta.

X

Ei tarvitse kameraa lainkaan, pistää pienen tikun roikkumaan sen heilurin taakse siten, että se pysyy pienellä kitkalla kiinni kiinnityspisteestään, mutta pääsee liikkumaan. Heiluri tökkää sen ylös ja se jää osoittamaan maksimia.

Devil
Seuraa 
Viestejä1328

Heilurissa on vaan sellainen huono puoli, että niitä pitäisi olla sitten useampia. Jollain .50 bmg:llä, .338 Lapua Magnumilla tai vastaavalla ammuttaessa heiluri saa olla melko robusti, että se yleensä kestää sen luodin osuman ja heikommat kaliiperit (.22 ja 9x19mm esim.) eivät jaksa tälläistä kunnolla edes heilauttaa.

Kameralla nopeutta tutkittaessa ei olisi väliä montako joulea luodilla on.

Tai sitten ostaa kaupasta ihan oikean läpiammuttavan mittarin.

X

Meidän piti tehdä lukion viimeisellä luokalla fysiikasta "lopputyö". Tutkin että miten ilmakiväärin luodin nopeus muuttuu aaltopahvia lävistettäessä Ensiksi yritin ripustaa puupalikkaa naruilla, mutta eihän siitä mitään tullut kun se rupesi pyörimään aina osumasta. Onneksi keksin sitten nuo pahvit.

http://koti.mbnet.fi/msdos464/dl/ilmakivaari.jpg

Kuvasin normaalilla dv-kameralla nuo osumat ja sitten frameista määritin paintin avustuksella etenemät, josta sai sitten lopulta laskettua nousukorkeuden ja siitä sitten taas ammuksen osumanopeuden.

Tuo high speed camera olisi tietysti yksi toimiva vaihtoehto, mutta harmillisesti ne ovat melko kalliita.

Tuo valokennoratkaisu ulkoisella valolla jotenkin kuulostaa kyllä arveluttavalta.. mitenkähän se mahtaisi toimia esim. aurinkoisella kelillä, jossa valoa tulee joka suunnasta niin ettei luoti pysty varjostamaan kennoa?

Heiluri voisi tietysti toimia, mutta paksua rautaa sen pitäisi olla. Joskus tehtiin harjoittelulaite hirviradalle siten, että polttoleikattiin 5mm raudasta kiekkoja, jotka ripustettiin narusta roikkumaan. Tarkoitus oli kilahduksesta kuulla osuma, kävikin niin että niistä tuli kertakäyttökamaa...

Pitää seuraavaksi jostain yrittää saada lainaan tuollainen läpiammuttava mittari, ja yrittää setviä siitä sen toimintaperiaatetta.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Alkuperäisimmässä nopeusmittarissa jostain sadan vuoden takaa oli kaksi käämiä peräkkäin. Käämien läpi lentävä magnetoitu teräskranaatti indusoi jännitepulssit käämeihin.

Muistelen jossain kirjassa nähneeni kuvan, jossa oli seipäiden nokkiin viritettynä suunnilleen neliön muotoiset käämit, mitoiltaan pari-kolme metriä ja etäisyyttä ehkä kymmenen metriä. Kiväärikaliiperille ja nykyaikaisille mittalaitteille varmaan riittäisi kymmenesosa noista mitoista, tai vieläkin vähemmän.

Lyijyluodille tuo ei suoraan käy. Tarvitaan miinaharavan luonteinen vaihtosähköllä syötetty käämipari. Induktanssin muutoksesta voidaan luodin läpikulku todeta. Tai sitten porataan luotiin reikä ja asennetaan siihen pieni sauvamagneetti.

Ei liene kovinkaan vaativa rakenteluprojekti kokeneelle harrastajalle. Veikkaan, että suurin työ on rakennelman mekaanisessa toteuttamisessa, etteivät käämit lennä taivaan tuuliin.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

o_turunen
Alkuperäisimmässä nopeusmittarissa jostain sadan vuoden takaa oli kaksi käämiä peräkkäin. Käämien läpi lentävä magnetoitu teräskranaatti indusoi jännitepulssit käämeihin.

Lyijyluodille tuo ei suoraan käy. Tarvitaan miinaharavan luonteinen vaihtosähköllä syötetty käämipari. Induktanssin muutoksesta voidaan luodin läpikulku todeta. Tai sitten porataan luotiin reikä ja asennetaan siihen pieni sauvamagneetti.

Ei liene kovinkaan vaativa rakenteluprojekti kokeneelle harrastajalle. Veikkaan, että suurin työ on rakennelman mekaanisessa toteuttamisessa, etteivät käämit lennä taivaan tuuliin.




Hmm voisi olla jopa ihan toimiva idea, tuo vaihtosähkölla syötetty käämi ja induktanssin mittaus. Täytyy yrittää hieman laskeskella kyseistä tilannetta, ja tutkia minkälainen herkkyys laitteessa riittäisi... Luodin aiheuttama induktanssin muutos käämissä tuskin on kovin suuri.

Devil
Seuraa 
Viestejä1328

Patarautaa ei kannata laittaa tuollaiseen maalitauluun, vaan esim. 12mm Hardox/Armox/etc 500 tai 600. 12mm Hardox 500 kestää vallan mainiosti osumia ainakin 308 kaliperiin asti. Laserilla tai plasmalla muotoon leikattu em. IPSC taulu maksaa ~40e ja siihen voi tulitella melko vapaasti normaaleilla 9mm, .45, 223 Rem, 7.62x39, 243 Win ja 308 Win, mutta tietysti se ei kestä mitään .50 BMG:tä enää. Tulee kuitenkin pitkässä juoksussa halvemmaksi ja kätevämmäksi, kuin pahviset IPSC taulut ja paikkatarrat ja tauluille juoksentelu jne... No tauluille edestakaisin juoksentelussa tietysti kasvaa kunto, mutta minusta muuta järkeä siinä ei juuri ole.

http://www.riistamaa.fi/cat/product_catalog.php?c=110
Ei tuollaisen ostamisessakaan talous varmaan täysin kuralle ajaudu.

Testijuttu em härvelistä
http://www.asesivut.net/kehykset.htm?ht ... onym-1.htm

Edit: tarkennuksena siis tuohon tavalliseen rautaan, että riittävän paksusta raudastahan luoti ei tietysti enää mene läpi, mutta tietyissä tilanteissa se saattaa kimmota siitä takaisin. Luoti kaivertaa rautaan kuoppaa ja kimpoaa siitä kuopasta takaisin ampujaa kohti. Kovissa Hardokseissa ja Armokseissa luoti ei pysty kaivamaan mitään kuoppaa vaan rikkoutuu hallitusti ja luodin rippeet linkoutuu sivulle, joka on ampujan kannalta turvallisin vaihtoehto.
Lisäksi kovat metallit ovat kestävyyteensä nähden verrattain kevyitä, joten taulujen sijoitteluun ei tarvita mitään Hiab nosturia,

X

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Lainaus:
"Luodin aiheuttama induktanssin muutos käämissä tuskin on kovin suuri."

Käämin "tasavirtainduktanssi" ei lyijyluodilla miksikään muutu.
Oikeastaan tuossa on tarkoitus mitata luotiin indusoituneitten pyörrevirtojen aiheuttamia muutoksia. Olen antanut itselleni kertoa, että on ihmisiä, jotka etsivät uimarannoilta kolikoita ja sormuksia miinaharavalla, joten kysymys on ainoastaan oikeasta mitoituksesta.

Miinaharavan 100 mm halkaisijaisen käämin luoti läpäisee arviolta 0,1 millisekunnissa (v = 1000 m/s). Vaihtosähkön taajuuden pitää olla reilusti suurempi, veikkaan että 100 kHz voisi olla sopiva lähtökohta. Käyttöjännitteestä ja taajuudesta saadaan käämin induktanssi ja eikun kokeilemaan.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

o_turuselle; siis jos olen oikein ymmärtänyt, niin luodin ampuminen käämin magneettikentän lävitse pienentäisi vaihtovirtavastusta(reaktanssia), ja näin käämin virrassa olisi mitattavissa pieni piikki?

Tuo mittalaitteen rakentaminen saattaa olla jonkinverran haasteellista. 100kHz taajuudella jo kaikenlaiset häiriöt rupeavat olemaan haitallisia.

Voisi olla viisasta tutkia hieman miinaharavien toimintaa ennen tuohon ryhtymistä.

Devil
pälä pälä



Täytyy pitää mielessä tuo hardoxi jos joskus tekee mieli leikellä maalitauluja uudestaan.

Eipä olisi kallis tuo riistamaan mittari. Ja siinä näyttäisi toiminta nimenomaan perustuvan valokennoihin ja varjostimiin. Jos haluaisi hifistellä niin voisihan siihen rakennella paremman mittauselektroniikan tilastoinnilla yms... Mutta täytyy tutkia kyllä tämä vaihtovirtakäämillä mittauskin, sen verran alkoi kiinnostamaan

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Lainaus:
"Tuo mittalaitteen rakentaminen saattaa olla jonkinverran haasteellista. 100kHz taajuudella jo kaikenlaiset häiriöt rupeavat olemaan haitallisia."

Saattaa olla. Kehittelen itse työnantajalleni samantapaista laitetta, jolla tunnistetaan oikosulkumoottorin roottorin katkennut sauva purkamatta konetta. Tiedän, että keksin tässä uutta ruutia, mutta ruudin keksiminen on _kivaa_.

Häiriöt ovat haitallisia taajuudesta riippumatta. Kaikkein suurimmat häiriöt ovat 50 Hz verkon aiheuttamia. Seuraavaksi tulevat kuvaputkinäyttöjen juovapoikkeutuskelat, esimerkiksi PAL-telkkarin kenttä peittää DCF77:n monen metrin etäisyydellä. Hakkurivirtalähteet ovat myös hankalia. Ei auta kuin valita hiljainen taajuus ja käyttää synkronista ilmaisua ja asianmukaisia suojauksia. Mitä suurempi taajuus, sitä pienemmät häiriöt, jos ei sitten naapurissa ole radioamatööri. Siitäkin selviää taajuutta vaihtamalla.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat