Kronometri

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Osaisiko joku selittää, mihin perustuu luodinnopeusmittarin toiminta?

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Veikkaus, että luoti muuttaa kapasitanssia mittauspiirissä kahdessa eri paikassa, josta saadaan pulssit laskurille. Näin siis sellaisessa "läpiammuttavassa" mallissa.

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007

Tai itse anturi voi olla mikä vain mutta mittaa tosiaan luultavasti kahden anturipulssin välistä viivettä. Tämä olisi ainakin helpoin ratkaisu.

Anturihan voisi olla induktiivinen, kapasitiivinen, suurnopeuskamera, valokenno, paineanturi tai jotain muuta.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Mistä muuten tuo nimitys "kronometri" oikein on otettu? Nimitys tuntuu hieman epäloogiselta. Googletin muutaman laitteen, ja kyljessä näyttää lukevan "chronograph". Jos kyseisestä laitteesta käytetään tuota nimitystä englanniksi, niin eikö luonteva suomenkielinen vastine olisi kronografi? Siinähän olisi melko luonteva yhteys kellomaailman kronografiin, joka tarkoittaa kelloa, jossa on ajanotto toiminto. Kellottamisestahan tuossa luodin nopeusmittarissakin on kyse.

Kronometrille taas en googlettamalla löytänyt muita vastineita kuin COSC-standardin täyttävä, aikaa riittävän hyvin pitävä kello. (paitsi näköjään airsofharrastajien slangissa)

No joo, ei sillä mitään väliä ole, enkä yleensä tartu kielellisiin seikkoihin, mutta hämmennyksen aiheutti se, että kesti hetken tajuta miten otsikko liittyi kysymykseen...

Tietysti jollain tapaa tuo metri-loppuliite on looginen, kun se tarkoittaa mittaamista.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Juu voi hyvinkin olla, että oikeampi termi olisi kronografi. Jostain vain tarttunut mieleen, että kronometri olisi juurikin sama kuin luodinnopeusmittari.

Ilmeisestikkin juu nämä kaupalliset mittaavat kahden anturipulssin välistä viivettä nopeuden määrittämiseen(mistä nimikin varmasti juontaa juurensa).

Netistä tuntuu kovasti nihkeästi löytyvän tietoa laitteiden toimintaperiaatteesta. Tai yhden laitteen löysin, missä nopeus mitattiin valokennojen avulla. Siinä tähtäys oli hyvin tarkka, sillä luoti piti saada osumaan kahden pitkittäin olevan putken väliin. Jossain näin myös kuvan mittarista, missä anturit olivat kaksi kappaletta U:n muotoisia piiskoja, ja oma veikkaus olisi että ne jotenkin perustuvat induktanssin mittaukseen, mutta siitä ei valitettavasti löytynyt enempää periaatteellista tietoa.

Jos ei muu auta niin täytynee lainata sellainen jostain, ja tutkia miten se toimii.. Takaa ajatuksena koko hommalla olisi rakentaa oma sellainen.

Vierailija

Valokennoilla nuo toimivat. Luoti aiheuttaa varjon molemmissa kennoissa, ja vehjas laskee nopeuden tuosta varjojen "näkemisten" aikaeroista.
Sisätiloissa ei tykkää toimia värisevässä loisteputkivalossa, mutta vaikkapa 150 W työmaavalaisin on sopiva toimivuuden takaamiseen.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Kas, luulin että valoportit käyttävät yleensä omia valonlähteitään. Mutta toisaalta jos toimii ulkoisella valolla, niin silloin on pari rikkoutuvaa osaa vähemmän.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Tai sitten ampuu heiluriin ja käyttää pientä matematiikkaa apuna lähtönopeuden selvittämiseksi Vaatii tosin tietoa heilurin painosta, luodin painosta ja heilahduksen korkeudesta lepoasentoonsa verrattuna.

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
JaakkoFagerlund
Tai sitten ampuu heiluriin ja käyttää pientä matematiikkaa apuna lähtönopeuden selvittämiseksi



Niin, mutta tuokin tietysti pitää tehdä hifistellen. Pitää olla suurnopeuskameraa katsomassa heilahdusta ja... No joo, ehkä riittävän tarkka vaaka ja jokin kotitekoinen viritys heilahduksen mittaamiseen riittää. Mutta pitää muistaa, että luodin tms. lentävän esineen pitää jäädä siihen heiluriin.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Devil
Seuraa 
Viestejä1328
Liittynyt16.3.2005

Tuossahan riittäisi pelkkä suurnopeuskamera ja mitta-asteikko. Ainakin Myytinmurtajissa ovat tehneet kaitennii lähes kaikki nopeuslaskelmat tuollaisella systeemillä. Eli laskeneet kahden kuvan välisen siirtymän mitta-asteikolta.

X

Vierailija

Ei tarvitse kameraa lainkaan, pistää pienen tikun roikkumaan sen heilurin taakse siten, että se pysyy pienellä kitkalla kiinni kiinnityspisteestään, mutta pääsee liikkumaan. Heiluri tökkää sen ylös ja se jää osoittamaan maksimia.

Devil
Seuraa 
Viestejä1328
Liittynyt16.3.2005

Heilurissa on vaan sellainen huono puoli, että niitä pitäisi olla sitten useampia. Jollain .50 bmg:llä, .338 Lapua Magnumilla tai vastaavalla ammuttaessa heiluri saa olla melko robusti, että se yleensä kestää sen luodin osuman ja heikommat kaliiperit (.22 ja 9x19mm esim.) eivät jaksa tälläistä kunnolla edes heilauttaa.

Kameralla nopeutta tutkittaessa ei olisi väliä montako joulea luodilla on.

Tai sitten ostaa kaupasta ihan oikean läpiammuttavan mittarin.

X

Vierailija

Meidän piti tehdä lukion viimeisellä luokalla fysiikasta "lopputyö". Tutkin että miten ilmakiväärin luodin nopeus muuttuu aaltopahvia lävistettäessä Ensiksi yritin ripustaa puupalikkaa naruilla, mutta eihän siitä mitään tullut kun se rupesi pyörimään aina osumasta. Onneksi keksin sitten nuo pahvit.

http://koti.mbnet.fi/msdos464/dl/ilmakivaari.jpg

Kuvasin normaalilla dv-kameralla nuo osumat ja sitten frameista määritin paintin avustuksella etenemät, josta sai sitten lopulta laskettua nousukorkeuden ja siitä sitten taas ammuksen osumanopeuden.

Vierailija

Tuo high speed camera olisi tietysti yksi toimiva vaihtoehto, mutta harmillisesti ne ovat melko kalliita.

Tuo valokennoratkaisu ulkoisella valolla jotenkin kuulostaa kyllä arveluttavalta.. mitenkähän se mahtaisi toimia esim. aurinkoisella kelillä, jossa valoa tulee joka suunnasta niin ettei luoti pysty varjostamaan kennoa?

Heiluri voisi tietysti toimia, mutta paksua rautaa sen pitäisi olla. Joskus tehtiin harjoittelulaite hirviradalle siten, että polttoleikattiin 5mm raudasta kiekkoja, jotka ripustettiin narusta roikkumaan. Tarkoitus oli kilahduksesta kuulla osuma, kävikin niin että niistä tuli kertakäyttökamaa...

Pitää seuraavaksi jostain yrittää saada lainaan tuollainen läpiammuttava mittari, ja yrittää setviä siitä sen toimintaperiaatetta.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10604
Liittynyt16.3.2005

Alkuperäisimmässä nopeusmittarissa jostain sadan vuoden takaa oli kaksi käämiä peräkkäin. Käämien läpi lentävä magnetoitu teräskranaatti indusoi jännitepulssit käämeihin.

Muistelen jossain kirjassa nähneeni kuvan, jossa oli seipäiden nokkiin viritettynä suunnilleen neliön muotoiset käämit, mitoiltaan pari-kolme metriä ja etäisyyttä ehkä kymmenen metriä. Kiväärikaliiperille ja nykyaikaisille mittalaitteille varmaan riittäisi kymmenesosa noista mitoista, tai vieläkin vähemmän.

Lyijyluodille tuo ei suoraan käy. Tarvitaan miinaharavan luonteinen vaihtosähköllä syötetty käämipari. Induktanssin muutoksesta voidaan luodin läpikulku todeta. Tai sitten porataan luotiin reikä ja asennetaan siihen pieni sauvamagneetti.

Ei liene kovinkaan vaativa rakenteluprojekti kokeneelle harrastajalle. Veikkaan, että suurin työ on rakennelman mekaanisessa toteuttamisessa, etteivät käämit lennä taivaan tuuliin.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
o_turunen
Alkuperäisimmässä nopeusmittarissa jostain sadan vuoden takaa oli kaksi käämiä peräkkäin. Käämien läpi lentävä magnetoitu teräskranaatti indusoi jännitepulssit käämeihin.

Lyijyluodille tuo ei suoraan käy. Tarvitaan miinaharavan luonteinen vaihtosähköllä syötetty käämipari. Induktanssin muutoksesta voidaan luodin läpikulku todeta. Tai sitten porataan luotiin reikä ja asennetaan siihen pieni sauvamagneetti.

Ei liene kovinkaan vaativa rakenteluprojekti kokeneelle harrastajalle. Veikkaan, että suurin työ on rakennelman mekaanisessa toteuttamisessa, etteivät käämit lennä taivaan tuuliin.




Hmm voisi olla jopa ihan toimiva idea, tuo vaihtosähkölla syötetty käämi ja induktanssin mittaus. Täytyy yrittää hieman laskeskella kyseistä tilannetta, ja tutkia minkälainen herkkyys laitteessa riittäisi... Luodin aiheuttama induktanssin muutos käämissä tuskin on kovin suuri.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat