Sika ja Nainen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kelpaako naiselle henkisesti kypsemmäksi kasvanut mies kuin mitä hän itse on?

Kykeneekö hän todellisuudessa oikeasti arvostamaan miehensä ominaisuuksia haluamatta samaistua niihin ja sitä myöten täydentää omat henkilökohtaiset vajavaisuutensa? Kykeneekö hän arvostamaan miestä ollenkaan erillisenä olentona, joka osoittaa naiselle välittämistä mm. luonteen ja persoonallisuuden arvostamisen, eikä seksiobjektina ja puoliskona, jota ilman ei tulisi toimeen, kautta?

Täytyy ottaa jälleen inhoamani sarjakuva analysoinnin kohteeksi.

Viivissa ja Wagnerissa suomalaisen miehen stereotyyppi on sika.

Sika on ominaisuuksiltaan mm.

- Avuton
- Omaa huonot käytöstavat
- Syö mitä sattuu huolimatta siitä tekeekö nainen edes hyvää ruokaa.
- Ei uskalla arvostella naistaan, koska on henkisesti lapsi, eikä kykene siihen
- Yritäessään olla hyvä, matkii vaimoansa pikkulapsen tavoin
- Sikailee
- Ei osaa olla huomaavainen
- Osoittaa huonoa arvostelukykyä
- Ei tiedä mitään etiikasta
- Ymmärtää estetiikkaa ainoastaan naisen ruumiin kautta
- On älyllisesti vajaa
- Osoittaa olevansa rakennuspalikkaiässä fiksoitumalla liiallisesti teknisiin härveleihin
- Velvollisuuksia välttelevä
- Kiukuttelija

Esimerkki 1. Tarkastelussa oleva sarjakuva.

Osaako nainen vaatia miehestä juuri mitään personallisuuteen liittyvää? Onko sääli ainoa tunne, jonka kautta nainen kykenee osoittamaan välittämistä? Pitääkö avio/avomiehen olla säälittävä, jotta nainen voi harjoitella hänellä mahdollisten syntyvien lasten hoitamista?

Mikäli keskiverto tunneälyvajaa mies tunnistaa naisessa säälin, on hyvin todennäköistä, että mies reagoi siihen kilpailuhengellä. Naisen on siis pakko tarjota sääliä mahdollisimman paljon, jotta ei ajauduttaisi riitoihin. Suomalaisessa kulttuurissa miehestä tulee mies vasta sitten, kun nainen osaa säälillä nostaa hänen itsetuntoa. Kun nainen itse kokee myös olevansa miehen itsetunnolle välttämätön, niin samalla hän kokee saavansa täydellisen miehen, koska mies uskaltaa avio/avoliitossa ollessaan olla kukkona tunkiolla.

Jos Viivillä ja Wagnerilla on riita, niin mitä luulette, mikä on Wagnerin nro 1. vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi? Uskoisin, että jokainen keskiverto älykkyydellä varustettu ihminen tietää oikean vastauksen. Voin uskoa, että palstan possutkin huomaavat, että mitä he itse tekisivät parisuhdeongelmien sattuessa.

Esimerkki 2. Sika(suomalainen mies) jälleen elementissään.

Kun nainen pakotetaan tällaisen ison lapsen kanssa eläessä huolehtimaan yksinään lähes kaikki kodin ja yhteiselämän hoitoon liittyvät velvollisuudet, voisi kuvitella naisella olevan usein ongelmia ottaa rennosti, vaikka siihen selvä mahdollisuus tarjoutuisikin. Suomalaisessa kulttuurissa ylisuorittajanaiset ovat varmasti yleisempiä kuin saamattomat naiset.

Miten olisi, jos pistettäisiin Sika jouluna lihoiksi, ja ruvettaisiin etsimään oikeaa miestä? Vai onko suomalainen nainen niin toivoton, että se ei halua miehestä Sikaa enempää?

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija
Shriek
Kelpaako naiselle henkisesti kypsemmäksi kasvanut mies kuin mitä hän itse on?

Kykeneekö hän todellisuudessa oikeasti arvostamaan miehensä ominaisuuksia haluamatta samaistua niihin ja sitä myöten täydentää omat henkilökohtaiset vajavaisuutensa? Kykeneekö hän arvostamaan miestä ollenkaan erillisenä olentona, joka osoittaa naiselle välittämistä mm. luonteen ja persoonallisuuden arvostamisen, eikä seksiobjektina ja puoliskona, jota ilman ei tulisi toimeen, kautta?

Täytyy ottaa jälleen inhoamani sarjakuva analysoinnin kohteeksi.

Viivissa ja Wagnerissa suomalaisen miehen stereotyyppi on sika.

Sika on ominaisuuksiltaan mm.

- Avuton
- Omaa huonot käytöstavat
- Syö mitä sattuu huolimatta siitä tekeekö nainen edes hyvää ruokaa.
- Ei uskalla arvostella naistaan, koska on henkisesti lapsi, eikä kykene siihen
- Yritäessään olla hyvä, matkii vaimoansa pikkulapsen tavoin
- Sikailee
- Ei osaa olla huomaavainen
- Osoittaa huonoa arvostelukykyä
- Ei tiedä mitään etiikasta
- Ymmärtää estetiikkaa ainoastaan naisen ruumiin kautta
- On älyllisesti vajaa
- Osoittaa olevansa rakennuspalikkaiässä fiksoitumalla liiallisesti teknisiin härveleihin
- Velvollisuuksia välttelevä
- Kiukuttelija

Esimerkki 1. Tarkastelussa oleva sarjakuva.

Osaako nainen vaatia miehestä juuri mitään personallisuuteen liittyvää? Onko sääli ainoa tunne, jonka kautta nainen kykenee osoittamaan välittämistä? Pitääkö avio/avomiehen olla säälittävä, jotta nainen voi harjoitella hänellä mahdollisten syntyvien lasten hoitamista?

Mikäli keskiverto tunneälyvajaa mies tunnistaa naisessa säälin, on hyvin todennäköistä, että mies reagoi siihen kilpailuhengellä. Naisen on siis pakko tarjota sääliä mahdollisimman paljon, jotta ei ajauduttaisi riitoihin. Suomalaisessa kulttuurissa miehestä tulee mies vasta sitten, kun nainen osaa säälillä nostaa hänen itsetuntoa. Kun nainen itse kokee myös olevansa miehen itsetunnolle välttämätön, niin samalla hän kokee saavansa täydellisen miehen, koska mies uskaltaa avio/avoliitossa ollessaan olla kukkona tunkiolla.

Jos Viivillä ja Wagnerilla on riita, niin mitä luulette, mikä on Wagnerin nro 1. vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi? Uskoisin, että jokainen keskiverto älykkyydellä varustettu ihminen tietää oikean vastauksen. Voin uskoa, että palstan possutkin huomaavat, että mitä he itse tekisivät parisuhdeongelmien sattuessa.

Esimerkki 2. Sika(suomalainen mies) jälleen elementissään.

Kun nainen pakotetaan tällaisen ison lapsen kanssa eläessä huolehtimaan yksinään lähes kaikki kodin ja yhteiselämän hoitoon liittyvät velvollisuudet, voisi kuvitella naisella olevan usein ongelmia ottaa rennosti, vaikka siihen selvä mahdollisuus tarjoutuisikin. Suomalaisessa kulttuurissa ylisuorittajanaiset ovat varmasti yleisempiä kuin saamattomat naiset.

Miten olisi, jos pistettäisiin Sika jouluna lihoiksi, ja ruvettaisiin etsimään oikeaa miestä? Vai onko suomalainen nainen niin toivoton, että se ei halua miehestä Sikaa enempää?




Viivi ja Wagner on vain yksinkertaistettu versio Helsingin Sanomien Nyt-liitteen Naisen kanssa - sarjakuvasta, ei ole hirveästi iskenyt, ehkä juuri tuon "kopioinnin" takia.

http://www.ylioppilaslehti.fi/1998/09/0 ... en-kanssa/

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Kyseessä lienee kuitenkin sarjakuva, satiiri ja parodia todellisuudesta, ei itse todellisuus? Se, että sarjakuva huvittaa, tarkoittaa lähinnä sitä että kärjistys toimii, ei sitä, että se olisi täsmällinen totuus. (Silloin se menisikin jo tragedian puolelle.)

Epäilemättä on jotakin perää siinä, että sika on hyvä parodia keskivertomiehestä. Kuitenkin vain parodia. Miksi mies haluaisi olla sika? Siksi, että elämä olisi helppoa, makaisi vaan lätissään tarvitsematta tehdä mitään, ja ruoka tulisi kärsän eteen? Jollekulle se saattaisi olla elämän täyttymys. Eivät kaikki tavoittele tähtiä, ja heille korkeammat ideaalit olisivatkin kirjaimellisesti "helmiä sioille". Ja mitä tulee niihin ihmisiin, jotka eivät tyydy helppoon, typerään elämään, ei kai käsittääkseni kukaan pakota heitä olemaan sikoja?

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija
logo
Shriek
Kelpaako naiselle henkisesti kypsemmäksi kasvanut mies kuin mitä hän itse on?

Kykeneekö hän todellisuudessa oikeasti arvostamaan miehensä ominaisuuksia haluamatta samaistua niihin ja sitä myöten täydentää omat henkilökohtaiset vajavaisuutensa? Kykeneekö hän arvostamaan miestä ollenkaan erillisenä olentona, joka osoittaa naiselle välittämistä mm. luonteen ja persoonallisuuden arvostamisen, eikä seksiobjektina ja puoliskona, jota ilman ei tulisi toimeen, kautta?

Täytyy ottaa jälleen inhoamani sarjakuva analysoinnin kohteeksi.

Viivissa ja Wagnerissa suomalaisen miehen stereotyyppi on sika.

Sika on ominaisuuksiltaan mm.

- Avuton
- Omaa huonot käytöstavat
- Syö mitä sattuu huolimatta siitä tekeekö nainen edes hyvää ruokaa.
- Ei uskalla arvostella naistaan, koska on henkisesti lapsi, eikä kykene siihen
- Yritäessään olla hyvä, matkii vaimoansa pikkulapsen tavoin
- Sikailee
- Ei osaa olla huomaavainen
- Osoittaa huonoa arvostelukykyä
- Ei tiedä mitään etiikasta
- Ymmärtää estetiikkaa ainoastaan naisen ruumiin kautta
- On älyllisesti vajaa
- Osoittaa olevansa rakennuspalikkaiässä fiksoitumalla liiallisesti teknisiin härveleihin
- Velvollisuuksia välttelevä
- Kiukuttelija

Esimerkki 1. Tarkastelussa oleva sarjakuva.

Osaako nainen vaatia miehestä juuri mitään personallisuuteen liittyvää? Onko sääli ainoa tunne, jonka kautta nainen kykenee osoittamaan välittämistä? Pitääkö avio/avomiehen olla säälittävä, jotta nainen voi harjoitella hänellä mahdollisten syntyvien lasten hoitamista?

Mikäli keskiverto tunneälyvajaa mies tunnistaa naisessa säälin, on hyvin todennäköistä, että mies reagoi siihen kilpailuhengellä. Naisen on siis pakko tarjota sääliä mahdollisimman paljon, jotta ei ajauduttaisi riitoihin. Suomalaisessa kulttuurissa miehestä tulee mies vasta sitten, kun nainen osaa säälillä nostaa hänen itsetuntoa. Kun nainen itse kokee myös olevansa miehen itsetunnolle välttämätön, niin samalla hän kokee saavansa täydellisen miehen, koska mies uskaltaa avio/avoliitossa ollessaan olla kukkona tunkiolla.

Jos Viivillä ja Wagnerilla on riita, niin mitä luulette, mikä on Wagnerin nro 1. vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi? Uskoisin, että jokainen keskiverto älykkyydellä varustettu ihminen tietää oikean vastauksen. Voin uskoa, että palstan possutkin huomaavat, että mitä he itse tekisivät parisuhdeongelmien sattuessa.

Esimerkki 2. Sika(suomalainen mies) jälleen elementissään.

Kun nainen pakotetaan tällaisen ison lapsen kanssa eläessä huolehtimaan yksinään lähes kaikki kodin ja yhteiselämän hoitoon liittyvät velvollisuudet, voisi kuvitella naisella olevan usein ongelmia ottaa rennosti, vaikka siihen selvä mahdollisuus tarjoutuisikin. Suomalaisessa kulttuurissa ylisuorittajanaiset ovat varmasti yleisempiä kuin saamattomat naiset.

Miten olisi, jos pistettäisiin Sika jouluna lihoiksi, ja ruvettaisiin etsimään oikeaa miestä? Vai onko suomalainen nainen niin toivoton, että se ei halua miehestä Sikaa enempää?




Viivi ja Wagner on vain yksinkertaistettu versio Helsingin Sanomien Nyt-liitteen Naisen kanssa - sarjakuvasta, ei ole hirveästi iskenyt, ehkä juuri tuon "kopioinnin" takia.

http://www.ylioppilaslehti.fi/1998/09/0 ... en-kanssa/




Kun stereotypisoidaan naisia niin johan alkaa kaulin heilua:

"Kirjallisuustieteen maisteri Virpi Blom hämmästyy kuullessaan, että on olemassa naisia, jotka pitävät Naisen kanssa -sarjakuvasta. Ymmärrän parodiaa ja se on oivallinen stereotypioiden purkutapa, mutta minusta Naisen kanssa ei ole osuva

Kun seksuaalipoliittinen säätiö Sexpo palkitsi viime syksynä Naisen kanssa -sarjakuvan, Blom kirjoitti valituskirjeen. Hänestä oli häkellyttävää, että Sexpo saattoi pitää sarjakuvaa edistyksellisenä. Blomin mielestä sarja edistää vääriä asenteita.

On ihan mahdoton ajatus, että nainen on romanttinen mielikuvamaailmassa elävä, intuitiivinen ja eteerinen hullu, jolla ei ole minkäänlaista todellisuudentajua; joka ei pidä seksistä eikä ymmärrä vapauden ja itsenäisyyden päälle, ja jonka tärkein tehtävä on parisuhteen kanssa pelleileminen. Ja mies taas on vapautta kaipaava mutta kotiinsa lukittu, joka tahtoo vain lähteä poikien kanssa kaljalle. Ja nainen ei sitä koskaan ymmärrä"

Vierailija

Olen nainen ja seurustellut yheksän vuotta. Tunnistan itsestäni sen että olen vuosia ollut osa miestäni tai mies osa minua enkä ole osannut arvostaa häntä omana itsenään, joskus olen jopa miettinyt onko hän vain minun mielikuvitustani. Mutta olen kasvanut ja löytänyt meidät uudelleen erillisinä ihmisinä. Se oli kyllä aika vaikeaa, vaikka olen tottunut rikkomaan itseni ja kasaamaan taas uudelleen uusilla ominaisuuksilla. Aluksi tuntui että olemme kasvaneet erillemme, mutta tajusin et se on normaalia. En tiedä kumpi on kypsempi koska olemme niin erilaisia, mutta arvostamme toisiamme ja olemme tasa-arvoisia. Vaikka mies välillä leikkiikin sikaa... Ja minä emakkoa!

Vierailija

Vasta ilmestyneen sarjakuva-albumin, Helsingin Sanomien sarjakuvasivuiltakin tutun Viivin ja Wagnerin piirtäjä Jussi “Juba” Tuomola vierastaa sanaa parisuhdesarjakuva, vaikka käsitteleekin sian ja naisen parisuhdetta.

http://www.ylioppilaslehti.fi/1998/09/04/naisen-ja-miehen-kanssa/

Tekijä on näköjään mies.

Pikku Gen
Kyseessä lienee kuitenkin sarjakuva, satiiri ja parodia todellisuudesta, ei itse todellisuus? Se, että sarjakuva huvittaa, tarkoittaa lähinnä sitä että kärjistys toimii, ei sitä, että se olisi täsmällinen totuus. (Silloin se menisikin jo tragedian puolelle.



Siis miksi ei voisi kuvata totuutta aidosti? Se miksi joku taide naurattaa, on sen luvassa viihdyttää. Se tapahtuu juuri sillä perusteella, että taiteeseen ei ole ladattu sellaisia odotuksia mitä on esim. uskontoon ja tieteeseen. Kukaan ei ensisijaisesti ole puolustuskannalla tai pelokas näkemään, mitä mullistavaa on pian luvassa aistiensa iloksi. Se on taidetta, se on ensisijaisesti viihdettä. Eli ota iisisti, sanoo taide.

Otetampa esimerkiksi vaikka tämän Oulun yliopistolla sattuneen kirvesepisodin. Tekijän itsensä mielestä asia oli huumoria. Se mielestäni osoitti, kuinka vainoharhassa eläviä ihmiset ovat tällä hetkellä noiden kouluammuskelujen suhteen. Toiset taas, niin kuin tämä 'kirvesmies', osoittaa huolettomuutta. Hän oli ilmeisesti eräilyä harrastava henkilö. Hän elää kuin tarusormusten herrasta kirjan Tom Bombadil. Hänelle harrastus on varmaan antoisa, eikä häntä jaksa huolettaa, että koulutappamiset yleistyisivät jatkossa ja että jatkuvasti saisi jatkossa elää pelossa. Hänellä on mielestäni realistinen asenne ja hän ei ole järkyttynyt tapahtumista. Maailmassa on tapahtunut yhtä järkyttäviä asioita, joten siinä ei ole mitään uutta.

Mutta sitten, kun tämän ihmisen huoleton maailmankuva ei osu yhteen näiden vainoharhaisten ihmisten kanssa, niin hänen kirveenheilutushuumori ei toimikaan siten kuin hän haluaisi. Muistaakseni hän ei edes heilutellut, vaan ainoastaan teki kirveellä yhden eleen. YHDEN ELEEN, kuvitelkaa. Suurella osalla on ilmeisesti pahoja mielenterveydellisiä ongelmia, sekä todella vahvasti latautunut ennakkoluulo siitä, että aseen - en ainakaan itse edes miellä kirvestä aseeksi, vaan etupäässä työkaluksi - tuominen koululle merkitsee vain yhtä asiaa. Lihoiksi vaan koko luennon poppoo!

Tämä jos mikä mielestäni osoittaa, kuinka suppea maailmankatsomus ihmisillä on. Jos minä suhtautuisin samalla tavalla esimerkiksi baarissa käyntiin, niin en kävisi enää ikinä siellä. Minähän pelkäisin, että yksin baarista kotia lähteminen johtaa lähes aina siihen, että joku odottaa minua haulikon tai muilutusporukan kanssa ulkona. Sen verran on tapahtunut noita baariammuskeluja esim. viime vuoden aikana.

Eli odotukset, olkoon ne sitten alitajuisia tai tietoisia, vaikuttavat siihen, miten suhtaudutaan. Sillä onko asia totta vai ei, ei ole läheskään niin suurta merkitystä. Kun asia on olemassa, se on olemassa. Tähän seikkaan ihminen kiinnittää huomionsa ensin.

Ja mitä tulee niihin ihmisiin, jotka eivät tyydy helppoon, typerään elämään, ei kai käsittääkseni kukaan pakota heitä olemaan sikoja?



Ei kai kukaan pakotakaan. Kyse on vain siitä, että ne ketkä sian ominaisuudet huomaavat, ovat yleensä sikaa henkisesti korkeammalla.

logo
On ihan mahdoton ajatus, että nainen on romanttinen mielikuvamaailmassa elävä, intuitiivinen ja eteerinen hullu, jolla ei ole minkäänlaista todellisuudentajua; joka ei pidä seksistä eikä ymmärrä vapauden ja itsenäisyyden päälle, ja jonka tärkein tehtävä on parisuhteen kanssa pelleileminen. Ja mies taas on vapautta kaipaava mutta kotiinsa lukittu, joka tahtoo vain lähteä poikien kanssa kaljalle. Ja nainen ei sitä koskaan ymmärrä



Tämä vihjailisi juuri tuollaisesta suorittajanaisen persoonasta, jota yllä kuvasin. Ajatus rennosti ottavasti naisesta osuu ilmeisesti kovasti hänen persoonaan. Tietenkään kaikki naiset eivät kykene rentoutumaan. Eli sellaiset, jotka elättävät kotona säälittävää sikaa, joka vie heiltä kaiken vapaa-ajan ja itseyden. Tietenkään tällainen kiltti nainen ei uskalla syyllistää omaa miestään mistään, vaan sian säälittävyys ja pelko siitä, että sika jää yksin, velvoittaa antamaan anteeksi henkisen kyvyttömyyden piirteen. Uskotellaan myös, että ei ole olemassa parempia miehiä, vaikka järjellä ajateltuna niitä voisikin olla. Miehen arvostaminenkin on aivan hukassa, jos nainen hoivaa häntä kuin jotain pienokaista tai kehitysvammaista.

Vierailija
Shriek
logo
On ihan mahdoton ajatus, että nainen on romanttinen mielikuvamaailmassa elävä, intuitiivinen ja eteerinen hullu, jolla ei ole minkäänlaista todellisuudentajua; joka ei pidä seksistä eikä ymmärrä vapauden ja itsenäisyyden päälle, ja jonka tärkein tehtävä on parisuhteen kanssa pelleileminen. Ja mies taas on vapautta kaipaava mutta kotiinsa lukittu, joka tahtoo vain lähteä poikien kanssa kaljalle. Ja nainen ei sitä koskaan ymmärrä



Tämä vihjailisi juuri tuollaisesta suorittajanaisen persoonasta, jota yllä kuvasin. Ajatus rennosti ottavasti naisesta osuu ilmeisesti kovasti hänen persoonaan. Tietenkään kaikki naiset eivät kykene rentoutumaan. Eli sellaiset, jotka elättävät kotona säälittävää sikaa, joka vie heiltä kaiken vapaa-ajan ja itseyden. Tietenkään tällainen kiltti nainen ei uskalla syyllistää omaa miestään mistään, vaan sian säälittävyys ja pelko siitä, että sika jää yksin, velvoittaa antamaan anteeksi henkisen kyvyttömyyden piirteen. Uskotellaan myös, että ei ole olemassa parempia miehiä, vaikka järjellä ajateltuna niitä voisikin olla. Miehen arvostaminenkin on aivan hukassa, jos nainen hoivaa häntä kuin jotain pienokaista tai kehitysvammaista.



Et selvästikään ole lukenut aiheena olevaa sarjakuvaa.

Vierailija
logo
Et selvästikään ole lukenut aiheena olevaa sarjakuvaa.



En tällä hetkellä ehdi. Luin vain sinun tekstisi.

Vierailija
Shriek
logo
Et selvästikään ole lukenut aiheena olevaa sarjakuvaa.



En tällä hetkellä ehdi. Luin vain sinun tekstisi.



Sehän oli vielä lainausta siitä linkistä. Voi olla aika vaikea lukea sitä sarjista Nyt- liitteestä:

http://www.savonsanomat.fi/viihde/viihd ... -liitteestä/265660

Naisen kanssa -sarjakuvan ilmestyminen Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteessä on päättynyt. Sarjan taival päättyi 26. syyskuuta 275. jaksoon.

Naisen kanssa -sarjakuva ilmestyi Nyt-liitteessä joka toinen viikko lähes 13 vuotta. Tämä on poikkeuksellisen pitkä yhtäjaksoinen ilmestymiskausi.

Sarjakuvalle kartoitetaan paraikaa uusia julkaisijoita.

Parisuhdesarjakuvaa ovat alusta asti käsikirjoittaneet Mikael Gylling ja Teppo Sillantaus sekä kuvittanut Stephane Rosse. Tarina on ilmestynyt Suomessa neljänä kirjana. Ranskassa ilmestyy ensi vuonna toinen ranskannos. Julkaisusta muun muassa Espanjassa ja Norjassa neuvotellaan.

Vierailija

Tuolta löydät muutaman englanniksi:

http://www.comicliving.com/relationshipandsex.html

Seksin arkipäiväistymisen ongelma parisuhteessa:

http://www.comicliving.com/en/211.html

Seksipartnereiden määrästä:

http://www.comicliving.com/en/95.html

Ja pari arvostelua:

http://www.skenet.fi/index.html?menuid=370&aid=329&

Huippusuositut Naisen kanssa - ja Yhä naisen kanssa -sarjakuva-albumit ovat myyneet yhteensä yli 40 000 kappaletta. Samoja sarjakuvia on saatu ihailla jo vuosia myös NYT-liitteen sivuilta. Albumeissa tosin esiintyy myös salaperäinen rakkausprofessori, joka esimerkkien avulla lähestyy parisuhteen mysteeriä.

Mutta mitään paisuteltua parisuhdeplanetologiaa suuren maailman tapaan ei ole tarjolla. Tekijöiden vähintäänkin kutkuttavat oivallukset arjen pienistä ja suurista hetkistä tarjoavat kosolti samaistumisen kohteita ilman ylenpalttista siirappia.

Rosse itsepintaisesti kieltäytyy toisintamasta kuvillaan sitä, minkä tarina sanoillaan jo välittää. Hänen pop-taiteelle ahkerasti päätä nyökyttelevät sommitelmansa ovat usein vain viitteellisessä yhteydessä itse tarinaan. Näin muodostunut kuvan ja sanan liitto ei ole saumaton, ja nimenomaan tämä ominaisuus tekee sarjakuvasta visuaalisesti niin kiehtovan: usein juuri näistä liitoskohdista aukeaa uusia ja odottamattomia näkökulmia miehen ja naisen maailmaan ja jopa - gulp - lukijan omaan, sisäiseen maailmaan




http://www.iwn.fi/~kxkukko/katuoja/kk_k ... 051102.htm

Naisen kanssa-sarjakuva käsittelee parisuhdetta ovelan kliinisesti. Etäinen ja kaikkitietävä kertojanääni paloittelee milloin minkäkin parisuhteen osa-alueen. Näkökulma on miehinen.

Kuvan ja tekstin suhde on mielenkiintoinen sekin.Sinänsä objektiivisen oloinen teksti muuttuu ladatuksi, kun sen yhteyteen liitetään erikoinen kuva.

Vierailija

Näin meillä:

- Avuton *ei sen avuttomampi kuin minäkään (avuttomuuden huippu meillä yleensä se ettei jompikumpi tiedä missä toinen pitää joitakin tarvikkeita)
- Omaa huonot käytöstavat *ei jollei sitä lasketa että kotona pukeutuu miten sattuu
- Syö mitä sattuu huolimatta siitä tekeekö nainen edes hyvää ruokaa. *en tee molemmille ruokaa kuin ehkä kerran parissa vuodessa, mies tekee molemmille ehkä kerran kuussa, emme syö mitä sattuu
- Ei uskalla arvostella naistaan, koska on henkisesti lapsi, eikä kykene siihen *valitettavasti kyllä osaa olla mr. kriittinen
- Yrittäessään olla hyvä, matkii vaimoansa pikkulapsen tavoin * no hyi ei sentään!
- Sikailee *ei juo humalaan, ei polta, jutut kyllä toisinaan hivenen irstaita
- Ei osaa olla huomaavainen *vaikea sanoa mutta en minäkään sen huomaavaisempi ole
- Osoittaa huonoa arvostelukykyä *joskus (omissa asioissaan lähinnä)
- Ei tiedä mitään etiikasta *sehän kumma olisi jos ei tietäisi
- Ymmärtää estetiikkaa ainoastaan naisen ruumiin kautta *pitää toki naisia kauniimpana kuin miehiä, mutta ymmärtää muutakin estetiikkaa ERITTÄIN hyvin
- On älyllisesti vajaa *miksi tuhlaisin aikaani vajakkiin? ei!!!
- Osoittaa olevansa rakennuspalikkaiässä fiksoitumalla liiallisesti teknisiin härveleihin *ei kai sen enempää kuin itsekään, paitsi autot hänelle tärkeitä ja minulle eivät
- Velvollisuuksia välttelevä *ei onneksi kovin pahasti
- Kiukuttelija *bingo...

***

Tajusin taas kerran että en harrasta kauheasti maskuliinisuuttaan haisevia miehiä. Exä oli bimppari (vaikkei mikään neiti todellakaan) ja nykyinen on taiteenharrastaja (vaikkei hänkään mikään niiskuneiti). Mutta joku tietty osio aina miehissäni on ollut vähän jotain spesiaalimpaa kuin keskivertohäiskistä löytyy.

Siksi ei tarvitse teurastaa meillä kotona sikaa, vaikka nyk. mieheni kiinalaisessa horoskoopissa Sika onkin.

Vierailija
zeniac
Mutta olen kasvanut ja löytänyt meidät uudelleen erillisinä ihmisinä. Se oli kyllä aika vaikeaa, vaikka olen tottunut rikkomaan itseni ja kasaamaan taas uudelleen uusilla ominaisuuksilla. Aluksi tuntui että olemme kasvaneet erillemme, mutta tajusin et se on normaalia.



On hienoa, että forumilla on edes yksi henkilö, joka kykenee samaan jotain irti tekstistäni. Sinulla taitaa olla käsitystä ja uskoa rakkauteen, ja sellaista arvostan syvästi. Luulen, että moni ei selviä kumppaninsa kanssa noista ongelmista.

Qadesha
Tajusin taas kerran että en harrasta kauheasti maskuliinisuuttaan haisevia miehiä.



Tämän arvasinkin, mutta oli kiva kuulla vastauksesi, että sain vahvistuksen asialle.

Olin kovin varma siitä, että tekstini ei aukea juuri kenellekään palstalaiselle, ja että kukaan ei ymmärrä, mistä jutuissani on kyse. Taitavat vain ihmetellä, miksi haukun yhtä suosituinta suomalaista sarjakuvaa, koska se on niitä mukavimpia hesarista luettavia asioita. Minulle tuo Viivin ja Wagnerin lukeminen on kuin aavikolle eksyminen ja kyynelten vuodattaminen janooni.

Vierailija
Shriek
Kelpaako naiselle henkisesti kypsemmäksi kasvanut mies kuin mitä hän itse on?

Suomessa ei. (Poislukien poikkeustapaukset: rikkaat, komeat ja kuuluisat)

Täällä nainen on dominoiva sukupuoli. Koska nainen ei voi olla fyysisesti hallitseva sukupuoli, on henkinen yliote pakko säilyttää. Se ei onnistu henkisesti kypsemmän miehen kanssa.

Vierailija
Kasahai
Shriek
Kelpaako naiselle henkisesti kypsemmäksi kasvanut mies kuin mitä hän itse on?

Suomessa ei. (Poislukien poikkeustapaukset: rikkaat, komeat ja kuuluisat)

Täällä nainen on dominoiva sukupuoli. Koska nainen ei voi olla fyysisesti hallitseva sukupuoli, on henkinen yliote pakko säilyttää. Se ei onnistu henkisesti kypsemmän miehen kanssa.




Huolimatta omista tietyllä tavalla värittyneistä ajatuksistani en kuitenkaan ole ihan varma kokevatko maailman useimpien eri kansojen naiset itsensä jotenkin erityisen alistetuiksi. Naisen fysiikka on kuitenkin kaikkialla suhteellisen sama, koska olemme kaikki Homo sapienseja. Jos nainen hallitsee Suomessa henkisellä yliotteella, niin mitä yliotteita maailmalta löytyy?

Italiasta marttyyriäidit, samoin kuin USA:n juutalaisilla (painostuskeino: syyllistäminen)? Erinäisissä maissa ulkonäköön panostavat? Sellaistakin on tällä foorumilla epäilty että Afrikassa naiset silpoisivat tyttölapsia että näistä tulee genitaaliensa pihtareita niin että miehet pysyvät ruodussa (huh)...

Mutta jos ajatellaan suomalaista parisuhdetta Sika ja Nainen -tasolla jotenkin SM-tyyppiseksi, niin voi ajatella että mies on maso koska kuuntelee naisen taholta käskytystä, toisaalta voidaan ajatella että mies on he-le-ve-tin kiero ötökkä esittäessään tyhmää, koska silloin ei oikeasti tarvitse päättää mistään rasittavista asioista, tai voi jopa antaa toisen rauhassa raataa itsensä henkihieveriin - olettaen siis että vaimo on sitä tyyppiä besserwisser joka mieluummin tekee kaiken itse että "tulee kunnolla tehdyksi".

***

Itse en kyllä äkkiseltään löydä mitään sarjakuvaa joka kuvaisi omaa parisuhdettani, enkä mitään sarjakuvaa mikä häiritsisi jotenkin ylenmäärin (tosin en ole mikään alan spesialisti enivei). Ne kuvat jotka eivät kuvaa minua tai miestäni eivät ahdista, koska ne ovat niin ufoa kamaa ettei niistä ota murhetta. Aivan samalla tapaa kuuntelen mielelläni Koe-eläinpuistoa vaikka sarja vilisee rapajuoppoja ja rumasti käyttäytyviä naisia, vaikka ja kun se kaikki ei omaan elämääni liity mitenkään. (Sarjan talonmiehen vaimo Senja Korpela on suosikkini, ja hänhän oikeastaan taitaakin olla juuri jonninsortin marttyyri- ja raatajaäiti, mies täysi retku.)

Vierailija

Synkronisiteetti vai lukeekohan tuo tekijä tiede-forumia kenties? Eilen kun tein analysointiani, osin puhtaasti intuitiivisesti konstruktoiden ja osin muistamiini faktoihin perustuen, tekijä päättää osoittaa kuinka suorittajanainen tämä Viivi on.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat