Tiede.fi ja punainen paroni

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

"Menen vain taisteluun, jonka voin voittaa. Muuten vetäydyn.", sanoi punainen paroni.

Tätä 90 vuotta sitten käytettyä taktiikkaa käytetään edelleen yleisesti, ja tänä päivänäkin hyökkäävä rivisotilas tietää että he voittavat. Muuten he eivät olisi hyökkäämässä. Myös puolustajat tietävät tämän, ja vetäytyvät, ellei heillä sitten ole joku yllättävä ässä hihassa, josta vihollisen tiedustelu ei voi tietää.

Punainen paroni sai 80 ilmavoittoa ensimmäisessä maailmansodassa. Hän kirjoitti myös kirjan, ja tartutti siihen henkensä. Illu Juutilainen luki kirjan, ja sai 80 ilmavoittoa toisessa maailmansodassa.

Mutta osallistutko väittelyyn, jonka voitosta et ole varma ?

Sivut

Kommentit (46)

Vierailija

En oikein ymmärrä tätä voittomentaliteettia? Yleensä pyrin keskusteluihin tuomaan lisää sisältöä ja informaatiota, jokainen vetää kuitenkin omat johtopäätöksensä asioista eikä keskusteluja voi oikein voittaa.

Mikä vielä pahempaa, jos vastapuoli on niin varma oikeassa olemisestaan ettei voi mielestään "hävitä", niin koko keskustelu voi lukkiutua saman asian turhaksi jankuttamiseksi välittömästi.

Vierailija

Joskus suunnitelmat muuttuvat, niinkuin punkkuparonilla.

Punaisen paronin ampui aikoinaan alas kanadalainen hävittäjälentäjäkokelas. Paroni unohti katsoa taaksepäin.

Jos on väärällä puolella, kannattaa katsoa jokasuuntaan.

En ymmärrä tämän keskustelun aloittajan järkeä. Kysyy, että uskollatko osallistua väittelyyn. Ei edes väitä mitään. Haluaa varmaankin tuoda jonkin mielipiteen esille.

Vierailija
TPa

En ymmärrä tämän keskustelun aloittajan järkeä. Kysyy, että uskollatko osallistua väittelyyn. Ei edes väitä mitään. Haluaa varmaankin tuoda jonkin mielipiteen esille.



Et ymmärrä, enkä ihmettele, koska moderaattori poisti olennaisia rivejä. Minä en tuommoista avausta lähettänyt.

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007
Lektu-Elli
Barbaari
Ei väittelyissä ole kysymys voittamisesta.



Jos väitän että 2+2 = 5, niin puolustatko minua ?



En koska olen eri mieltä ja että on tyhmää väittää tuollaista. Aiheesta väitteleminenkin olisi ajanhukkaa mikäli mikäli tietäisin itsekkin olevani väärässä.

Vierailija

Yhteenlasku oli huono esimerkki, koska siinä voi tietää olevansa oikeassa tai väärässä, ainakin jos tietää kantaluvun ja avaruuden. Ettei 2+2 olekin 1.4142.

Mutta mielestäni ihmisten pitäisi suhtautua asioihin "kuin saattaisin olla väärässä", jos eivät ole varmoja siitä että ovat oikeassa.

Vierailija
Duski
En oikein ymmärrä tätä voittomentaliteettia? Yleensä pyrin keskusteluihin tuomaan lisää sisältöä ja informaatiota, jokainen vetää kuitenkin omat johtopäätöksensä asioista eikä keskusteluja voi oikein voittaa.
Kyllä keskustelun voi "voittaa", jos aiheet ovat luokkaa maa on litteä tai piin tarkka arvo on 4. Vähemmän selkeissä tapauksissa keskustelun "voitto" perustuu uskottavalle todellisuuteen pohjautuvalle argumentaatiolle, mutta mikä tai kenen argumentaatio on vakuuttavin riippuu jo suuressa määrin keskustelijoista.

Duski
Mikä vielä pahempaa, jos vastapuoli on niin varma oikeassa olemisestaan ettei voi mielestään "hävitä", niin koko keskustelu voi lukkiutua saman asian turhaksi jankuttamiseksi välittömästi.
Samaa mieltä. Vastaaja24 tulee ensimmäisenä mieleen tästä keskustelijatyypistä.

TPa
Punaisen paronin ampui aikoinaan alas kanadalainen hävittäjälentäjäkokelas. Paroni unohti katsoa taaksepäin.
Itse asiassa ei ampunut. Alla olevassa linkissä on dokumenttiohjelma, jossa tutkittiin tätä aihetta ja tultiin siihen johtopäätökseen että kuolettavan osuman ampui australialainen kk-ampuja.

http://www.imdb.com/title/tt0351925/plotsummary

Vierailija

En yleensä yritä olla oikeassa. Minulla on vain ajatuksia, mielipiteitä, joita on hyvä testata kriittisessä ympäristössä ja oppia uutta. Jos joku näyttää ajatteluni virheet, olen vain kiitollinen. Saatan tietysti suuttuakin haukkua toisen idiootiksi, ei sitä koskaan tiedä!

Vierailija

Paronin nahkatakin sisältä löytynyt luoti oli eri kaliberia kuin koneissa käytetty ja täsmäsi niihin lukuisiin kk:n jotka ampuivat paronin konetta, joka oli eksynyt kokelaan perässä vihollislinjojen taakse. Kokelas todella aiheutti hänen kuolemansa. Kunnian sai lentäjä joka raportoi ettei päässyt ampumaetäisyydelle. Paronia ei ammuttu alas. Hän teki onnistuneen pakkolaskun ja kuoli, ehtien sanoa jotain.

Naksuttaja
Seuraa 
Viestejä1324
Liittynyt1.11.2008

Ihan viaton kysymys: meneekö tässä nyt termit "väittely" ja "keskustelu" sekaisin?

Kyllä väittelyn voi voittaa tai hävitä. Se, jolla on paremmat argumentit, voittaa. Joskus tietty voi olla niinkin, ettei päästä selville, kumman osapuolen argumentit ovat parempia. Tällöin lienee parasta katsoa, että tasapeli tuli. Uusintamatseja voi sitten järjestää jos / kun uusia argumentteja löytyy.

Keskustelu... Mä en oikein näe, mitä siinä voisi olla voitettavaa tai hävittävää. Oma ylpeys?

"Hetkinen, voinko kirjoittaa tuon muistiin?" Arthur kysyi innoissaan ja etsi kynää taskustaan.
"Se on saatavilla lentoasemalla", vanhus sanoi. "Tätä on siellä telinekaupalla."
(Adams: Enimmäkseen harmiton)

Vierailija

Monet keskustelijat avaavat keskustelua auktoritääriseen vakaumukselliseen sävyyn, täten asettaen egonsa peliin. Sitten kun saavat vasta-argumentteja, he kokevat että internet-ego on pelissä ja että nyt pitää esittää vasta-vasta-argumentteja keinolla millä hyvänsä.

Toisaaltahan keskustelut olisivat lievästi tylsiä jos ne olisivat puhtaasti faktapainotteisia, ilman oman persoonan minkäänlaista likoon laittamista. Se tuo tietynlaisen jännityksen keskusteluun. En kuitenkaan voi ymmärtää miksi niin moni kieltäytyy myöntämästä olleensa väärässä vaikka runsaasti vakuuttavaa faktaa esitettäisiin. Miltei kaikilla keskustelijoilla on myös internet-ego, vaikka eivät sitä myöntäisikään. Joillekin sen merkitys on kuitenkin suurempi kuin toisille.

Naksuttaja
Seuraa 
Viestejä1324
Liittynyt1.11.2008
babun
Monet keskustelijat avaavat keskustelua auktoritääriseen vakaumukselliseen sävyyn, täten asettaen egonsa peliin. Sitten kun saavat vasta-argumentteja, he kokevat että internet-ego on pelissä ja että nyt pitää esittää vasta-vasta-argumentteja keinolla millä hyvänsä.

Toisaaltahan keskustelut olisivat lievästi tylsiä jos ne olisivat puhtaasti faktapainotteisia, ilman oman persoonan minkäänlaista likoon laittamista. Se tuo tietynlaisen jännityksen keskusteluun.




Niin no joo. Mun nähdäkseni olennaista on kuitenkin se, että jokaisen nimimerkin takana on kuitenkin ihan oikea ihminen, joka syö, juo, hengittää, käy vessassa jne. Näillä ihan oikeilla ihmisillä taas on ihan oikeita mielipiteitä, aatteita, vakaumuksia jne., joita saattavat sitten kannattaa "irl" ja joita on mahdollista nettifoorumeilla esittää: Pahaltahan se tuntuu, jos joku viisas(telija?) tulee esittäneeksi jotain, joka sitten yhdessä lauseessa kumoaa jotain itselle merkityksellistä. Tai esittää kysymyksiä, joihin kaiken järjen mukaan pitäisi osata vastata, mutta ei pysty, koska vastaus ei miellytä. Se on ihan inhimillistä. Hölmön vaikutelman tietty antaa itsestään silloin, kun alkaa jankkaamaan.

Hehe, tulee mieleen sketsit Monty Python And The Holy Grail- The Black Knight ja Monty Python - Dead Parrot...

Tosta oman persoonan likoon tuomisesta ja sen synnyttämästä jännityksestä olen ihan samaa mieltä. Joskus se vaan tuntuu karkaavan käsistä. Ei oikein pysty ymmärtämään kanssaihmisen aatoksia.

"Hetkinen, voinko kirjoittaa tuon muistiin?" Arthur kysyi innoissaan ja etsi kynää taskustaan.
"Se on saatavilla lentoasemalla", vanhus sanoi. "Tätä on siellä telinekaupalla."
(Adams: Enimmäkseen harmiton)

Vierailija

Jokaisen väittelyn/keskustelun voi kokea voittona itselleen. Tämä sen vuoksi että silloin kun on väärässä tai tietämätön, toiset korjaavat tiedon- tai ymmärryksen puutteen ja sittenhän sitä on voittanut itselleen tietoa.

Jotkut ihmiset ovat sellaisia saamarin informaatiopihtareita, etteivät vahingossakaan halua paljastaa mitä oikeasti tietävät tai tietävätkö ylipäätään yhtään mitään. Heidän kommenttinsa ovatkin sitten tyyppiä "olet väärässä" (miksi, sitä ei kerrota) tai "et sinä mistään mitään tiedä" (muttei kerro mitä pitäisi tietää) tai sitten vain sellaista ympäripyöreää pyörittelyä jolla yritetään antaa vaikutelma että sitä ollaan kovastikin PRO, mutta oikeasti ei kerrota mitään. Tuollaisia happamia ylimielisiä pikku kusipäitä minun on vaikea ymmärtää, koska itse olen aina ollut kuin avoin kirja. Kaiken minkä saan, sen muillekin jaan. Abstraktilla tasolla, eli kyse on edelleenkin tiedosta. Mikään ei niin ärsytä kuin väärä käsitys, oli se oma tai toisten.

Joskus täytyy kai vähän provota ja ärsyttää että joku pihtari suostuu puhepussiaan aukaisemaan ja kertoo miten asiat ovat. Jos hän siis oikeasti tietää, eikä vain luule, oleta tai esitä!

Naksuttaja
Seuraa 
Viestejä1324
Liittynyt1.11.2008
Qadesha
Jokaisen väittelyn/keskustelun voi kokea voittona itselleen. Tämä sen vuoksi että silloin kun on väärässä tai tietämätön, toiset korjaavat tiedon- tai ymmärryksen puutteen ja sittenhän sitä on voittanut itselleen tietoa.

Joo, tietty, mutta eikös tuo ole vähän viisastelua...

Qadesha
Jotkut ihmiset ovat sellaisia saamarin informaatiopihtareita, etteivät vahingossakaan halua paljastaa mitä oikeasti tietävät tai tietävätkö ylipäätään yhtään mitään.

Mä olen kanssa vähän miettinyt, että mistä toi johtuu. Olisko yks syy siinä, ettei osata esittää asiaa ilman, että joutuisi viittaamaan johonkin tapaukseen tms., josta todellinen henkilöllisyys voisi paljastua? Eräänlaista varovaisuuden maksimointia, siis. Tai sitten voi joidenkin kohdalla olla syy vain se, että haluaa sanoa mielipiteensä julki. Eräänlaista vessan seinälle kirjoittelua.

"Hetkinen, voinko kirjoittaa tuon muistiin?" Arthur kysyi innoissaan ja etsi kynää taskustaan.
"Se on saatavilla lentoasemalla", vanhus sanoi. "Tätä on siellä telinekaupalla."
(Adams: Enimmäkseen harmiton)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat