Seuraa 
Viestejä45973

niin eli arvon tieteilijät...

miksi soijaa saa 8kk kakara syyä...
mutta ei soijajuomaa...

ja olikos ruotsissa eri suositukset
purkkien kyljissä kun suomessa...
tuntuu hivenen omituiselta...

Sivut

Kommentit (24)

Se on siinä lähinnä siksi, että ei sekoitettaisi soijajuomaa äidinmaidonkorvikkeeseen tai rintamaitoon.

Eli että ei tulisi kuvaa siitä, että äidinmaidonkorvikkeen tai rintamaidon voi korvata soijajuomalla.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Homogenoitu tavallinen maito sisältää maitorasvan niin pieninä hitusina etteivät ne nouse pinnalle kermaksi. Se ei ole ainoa ilmiö tuon rasvan suhteen. Rasva on myös niin pientä hitusta että se kulkeutuu osittain suoraan verenkiertoon. Epäillään tuon olevan haitallista.

Tuon juontamisen perusteella voisi arvuutella jotta onko soijamaidon valmistuksessa mahdollista tehdä jotain samankaltaista valkuaisaineille. Eli pysyvätkö kaikki soijan ainesosat oikealla puolella suolen seinämää jotta normaalit pilkkomiset tapahtuvat suolessa?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
McRoot

Eli että ei tulisi kuvaa siitä, että äidinmaidonkorvikkeen tai rintamaidon voi korvata soijajuomalla.



mutta siis mitään muuta syytä
tähän suositukseenko ei ole... ?

Paul M
Homogenoitu tavallinen maito sisältää maitorasvan niin pieninä hitusina etteivät ne nouse pinnalle kermaksi. Se ei ole ainoa ilmiö tuon rasvan suhteen. Rasva on myös niin pientä hitusta että se kulkeutuu osittain suoraan verenkiertoon. Epäillään tuon olevan haitallista.

Tuon juontamisen perusteella voisi arvuutella jotta onko soijamaidon valmistuksessa mahdollista tehdä jotain samankaltaista valkuaisaineille. Eli pysyvätkö kaikki soijan ainesosat oikealla puolella suolen seinämää jotta normaalit pilkkomiset tapahtuvat suolessa?




Eli ''luomumaito'' olisi teoriassa terveellisempää kuin homogenoitu?

Pari kertaa eläissäni maistanut aitoa maitoa maalla käydessä. On aivan toisenlaista lisätä sitä kahviin kuin jotain kaupan maidotonta... siis rasvatonta maitoa.

Eräs entinen maanviljelijä totesi, että kaupan rasvaton maito vastaa aivan meijerin pesuvettä.

Vpää
Paul M
Homogenoitu tavallinen maito sisältää maitorasvan niin pieninä hitusina etteivät ne nouse pinnalle kermaksi. Se ei ole ainoa ilmiö tuon rasvan suhteen. Rasva on myös niin pientä hitusta että se kulkeutuu osittain suoraan verenkiertoon. Epäillään tuon olevan haitallista.

Tuon juontamisen perusteella voisi arvuutella jotta onko soijamaidon valmistuksessa mahdollista tehdä jotain samankaltaista valkuaisaineille. Eli pysyvätkö kaikki soijan ainesosat oikealla puolella suolen seinämää jotta normaalit pilkkomiset tapahtuvat suolessa?




Eli ''luomumaito'' olisi teoriassa terveellisempää kuin homogenoitu?

Pari kertaa eläissäni maistanut aitoa maitoa maalla käydessä. On aivan toisenlaista lisätä sitä kahviin kuin jotain kaupan maidotonta... siis rasvatonta maitoa.

Eräs entinen maanviljelijä totesi, että kaupan rasvaton maito vastaa aivan meijerin pesuvettä.




Siltikään en ymmärrä miksi tätä tuotetta tulisi tissistä vieroituksen jälkeen edes juoda

Maitoa aterian yhteydessä juova henkilö assosioituu mielestäni jollain tapaa jälkeen jääneeksi. Saattaa tosin johtua manner-eurooppalaisista tavoistani.

Juustot nyt tietysti erikseen.

Sivumennen ihmettelen kuinkahan moni onkaan yliherkkää soijalle? Muuan tuttavani oli ryhtynyt kasvissyöjäksi ja korvasi lihaa pitkälti nimenomaan soijalla, ja oli jatkuvalla ripulilla.

Olen kuullut että idässä ihmisten keskuudessa on lähes täydellisesti kaikki yksilöt käsittävä laktoosi-intoleranssi, johtuen ilmeisesti siitä että maitotuotteet eivät ole koskaan kuuluneet heidän ruokavalioonsa ja toleranssia ei ole kehittynyt. Voisiko kasvispuolella käydä samoin, eli kun täällä Suomessa emme ole sukupolvesta toiseen olleet soijan kanssa tekemisissä, niin se ei ehkä sitten ihan joka iikalle sovellukaan?

Qadesha
Sivumennen ihmettelen kuinkahan moni onkaan yliherkkää soijalle? Muuan tuttavani oli ryhtynyt kasvissyöjäksi ja korvasi lihaa pitkälti nimenomaan soijalla, ja oli jatkuvalla ripulilla.

Olen kuullut että idässä ihmisten keskuudessa on lähes täydellisesti kaikki yksilöt käsittävä laktoosi-intoleranssi, johtuen ilmeisesti siitä että maitotuotteet eivät ole koskaan kuuluneet heidän ruokavalioonsa ja toleranssia ei ole kehittynyt. Voisiko kasvispuolella käydä samoin, eli kun täällä Suomessa emme ole sukupolvesta toiseen olleet soijan kanssa tekemisissä, niin se ei ehkä sitten ihan joka iikalle sovellukaan?




Soija-allergiassa on yliherkkyys valkuaisaineille, joten se on lähempänä oikeaa allergiaa, eikä yliherkkyyttä, jollainen esm. laktoosi-intoleranssi on.

Soija-allergiassa tulee anafylaktinen shokki, ei ripulia.

Mutuiluna voisin sanoa että ripulointi johtuu ruokatapojen dramaattisesta muutoksesta.

McRoot
Vpää
Paul M
Homogenoitu tavallinen maito sisältää maitorasvan niin pieninä hitusina etteivät ne nouse pinnalle kermaksi. Se ei ole ainoa ilmiö tuon rasvan suhteen. Rasva on myös niin pientä hitusta että se kulkeutuu osittain suoraan verenkiertoon. Epäillään tuon olevan haitallista.

Tuon juontamisen perusteella voisi arvuutella jotta onko soijamaidon valmistuksessa mahdollista tehdä jotain samankaltaista valkuaisaineille. Eli pysyvätkö kaikki soijan ainesosat oikealla puolella suolen seinämää jotta normaalit pilkkomiset tapahtuvat suolessa?




Eli ''luomumaito'' olisi teoriassa terveellisempää kuin homogenoitu?

Pari kertaa eläissäni maistanut aitoa maitoa maalla käydessä. On aivan toisenlaista lisätä sitä kahviin kuin jotain kaupan maidotonta... siis rasvatonta maitoa.

Eräs entinen maanviljelijä totesi, että kaupan rasvaton maito vastaa aivan meijerin pesuvettä.




Siltikään en ymmärrä miksi tätä tuotetta tulisi tissistä vieroituksen jälkeen edes juoda

Maitoa aterian yhteydessä juova henkilö assosioituu mielestäni jollain tapaa jälkeen jääneeksi. Saattaa tosin johtua manner-eurooppalaisista tavoistani.

Juustot nyt tietysti erikseen.




Ulkomaalaiset ystäväni myös ovat sitä kummaksuneet. Maitoa aterian kanssa.

Onhan se tietty ravinteikasta. Kahviin ehdoton ja joo juustosta vaikea kuvitella, että luopuisin. Itse maidosta kyllä pidän, mutta sitä naudanlihaa en voi kuvitellakaan syöväni. Jo pelkkä haju ja ajatus on etova.

Kasvuikäisten tyttöjen erityisesti uskoisin hyötyvän maidosta, kun ei mikään oikein maistu ja aletaan kytätä sitä painoa yms. roskaa. Miksipä ei myös poikien kun tarvitaan paljon rakennusaineita, mutta aina ollaan menossa eikä aikaa syödä kunnolla.

o
http://www.mercola.com/article/soy/avoid_soy.htm

Mercolalta löytyy kovin kritiikki soijasta

Lyhyesti hapattamaton soija on myrkyllistä.


Mercolan mielestä myös esim. mikroaaltouunilla lämmittäminen tekee ruoasta myrkyllistä.

Tuon puoskarin valehteluun kannattaa panna yhtä paljon painoarvoa kuin postiluukusta tulevaan jeesusmateriaaliin. Mercola on muuten kytköksissä lihantuottajien etujärjestöihin, mikä selittänee hyvin hänen soijavastaisuutensa.

Muutenkin täysi hörhö: http://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mercola

o
Seuraa 
Viestejä1698
tuc

Mercolan mielestä myös esim. mikroaaltouunilla lämmittäminen tekee ruoasta myrkyllistä.

Tuon puoskarin valehteluun kannattaa panna yhtä paljon painoarvoa kuin postiluukusta tulevaan jeesusmateriaaliin. Mercola on muuten kytköksissä lihantuottajien etujärjestöihin, mikä selittänee hyvin hänen soijavastaisuutensa.

Muutenkin täysi hörhö: http://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mercola




Tämähän ei nyt tainnut olla yhtään Mercolaa parempi argumentti

Faktoja pöytään itse aiheesta kiitos?

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

Stinger
Seuraa 
Viestejä4720
Qadesha
Sivumennen ihmettelen kuinkahan moni onkaan yliherkkää soijalle? Muuan tuttavani oli ryhtynyt kasvissyöjäksi ja korvasi lihaa pitkälti nimenomaan soijalla, ja oli jatkuvalla ripulilla.

Olen kuullut että idässä ihmisten keskuudessa on lähes täydellisesti kaikki yksilöt käsittävä laktoosi-intoleranssi, johtuen ilmeisesti siitä että maitotuotteet eivät ole koskaan kuuluneet heidän ruokavalioonsa ja toleranssia ei ole kehittynyt. Voisiko kasvispuolella käydä samoin, eli kun täällä Suomessa emme ole sukupolvesta toiseen olleet soijan kanssa tekemisissä, niin se ei ehkä sitten ihan joka iikalle sovellukaan?




En tiedä mistä tuosta idän ihmisten laktoosi-intoleranssista olet kuullut, mutta ainakin niissä paikoissa, missä olen itse käynyt eli Hong Kong, Taiwan, Etelä-Korea ja Japani, on maitoa ollut myynnissä ja televisiossakin on maitomainoksia näkynyt. Samaten tässä siihen aikaan kun oli Kiinan suhteen se maitojauhejupakka, niin muistelen nähneeni kiinalaisen maitotilallisen haastattelun, jossa kertoi, ettei hän on rehellinen eikä lisäile maitoon mitään kemikaaleja (mutta kertoi ohentavansa sitä vedellä saadakseen enemmän sitten ansioita ). Intiassa, Nepalissa ja näiden lähimaissa taas käytetään maitoa paljonkin maitoteen muodossa, voina ja jugurtteina. Thaimaasta ja sen lähinaapureista en tiedä kyllä, miten heillä sitten on asian suhteen.

Soijaa on olemassa monessa muodossa eli papuina, maitona, toofuna, soijakastikkeena, misotahnana ja nattoo-muodossa, joka tarkoittaa maitohappokäymisellä valmistettuja soijapapuja. Soijamaitoa pavuista valmistettaessa jää jäljelle kara, joka sekin on maukasta ja terveellistä oikein valmistettuna. Se ystäväsi on saattanut olla ripulilla siitäkin syystä, jos ei ole valmistanut soijapapuja oikein eli antanut niitten liota vedessä tarpeeksi pitkään ennen käyttöä. Sama homma kuin kuivatuissa herneissäkin, että jos niitä liottaa liian lyhyen ajan, niin alkavat käydä vatsassa ja perästä kuuluu tavalla tai toisella.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

McRoot

Soija-allergiassa on yliherkkyys valkuaisaineille, joten se on lähempänä oikeaa allergiaa, eikä yliherkkyyttä, jollainen esm. laktoosi-intoleranssi on.

Soija-allergiassa tulee anafylaktinen shokki, ei ripulia.

Mutuiluna voisin sanoa että ripulointi johtuu ruokatapojen dramaattisesta muutoksesta.




Ehkä noin; esimerkkitapauksessa vain tyyppi oli käsittääkseni syönyt soijaa jo hyvin pitkään ja oli siltikin jatkuvasti ripulilla. Luulisi kehon jossain vaiheessa sopeutuvan.

(Itse aloitin noin kuukausi sitten kylmäpuristetun kookosöljyn käytön ja kyllähän se ensialkuun aiheutti pahoinvointia, mutta se meni ohi - olen siis siihen sopeutunut.)

Stinger
Qadesha
Sivumennen ihmettelen kuinkahan moni onkaan yliherkkää soijalle? Muuan tuttavani oli ryhtynyt kasvissyöjäksi ja korvasi lihaa pitkälti nimenomaan soijalla, ja oli jatkuvalla ripulilla.

Olen kuullut että idässä ihmisten keskuudessa on lähes täydellisesti kaikki yksilöt käsittävä laktoosi-intoleranssi, johtuen ilmeisesti siitä että maitotuotteet eivät ole koskaan kuuluneet heidän ruokavalioonsa ja toleranssia ei ole kehittynyt. Voisiko kasvispuolella käydä samoin, eli kun täällä Suomessa emme ole sukupolvesta toiseen olleet soijan kanssa tekemisissä, niin se ei ehkä sitten ihan joka iikalle sovellukaan?




En tiedä mistä tuosta idän ihmisten laktoosi-intoleranssista olet kuullut, mutta ainakin niissä paikoissa, missä olen itse käynyt eli Hong Kong, Taiwan, Etelä-Korea ja Japani, on maitoa ollut myynnissä ja televisiossakin on maitomainoksia näkynyt. Samaten tässä siihen aikaan kun oli Kiinan suhteen se maitojauhejupakka, niin muistelen nähneeni kiinalaisen maitotilallisen haastattelun, jossa kertoi, ettei hän on rehellinen eikä lisäile maitoon mitään kemikaaleja (mutta kertoi ohentavansa sitä vedellä saadakseen enemmän sitten ansioita ). Intiassa, Nepalissa ja näiden lähimaissa taas käytetään maitoa paljonkin maitoteen muodossa, voina ja jugurtteina. Thaimaasta ja sen lähinaapureista en tiedä kyllä, miten heillä sitten on asian suhteen.



Nyt kun asiaa ajattelen, niin kyseessä olikin näköaistimus, ei kuuloaistimus: muistikuvani mukaan kyseessä oli lehti jossa oli kartta siitä miten laktoosi-intoleranssin osuus väestöstä vaihtelee ympäri maailmaa. Mongolien (kiinalaiset, japanilaiset etc.) kohdalla väitettiin että laktoosi-intoleranssi kattaa lähes 100 % väestöstä.

Tämä on taas tätä että ei voi mennä ajassa taaksepäin ottamaan ylös ko. lehden tietoja että olisi heittää nimen kanssa missä moista väitettiin. En nyt taida kehdata väittää että olisi ollut Tiede-lehti tai Tieteenkuvalehti, mutta nämä ovat ne jotka plaraan läpi aina kun minulla on aikaa istua kirjastossa vähän pidempään.

Oireisesta hypolaktasiasta käytetään myös nimeä laktoosi-intoleranssi. Meidän väestössämme sitä on vajaalla 20 %:lla, muualla länsimaissa 5–20 %:lla, tanskalaisista 3 %:lla ja Afrikan ja Aasian väestöissä noin 80 %:lla, joissakin Afrikan väestöissä jopa 90 %:lla. Laktoosi-intoleranssi voidaan varmistaa laktoosirasituskokeella, uloshengityksen typpianalyysillä (typpipitoisuus on suurentunut) tai geenitestillä.



http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00230
© 2009 Kustannus Oy Duodecim

Stinger
Seuraa 
Viestejä4720
McRoot
Oireisesta hypolaktasiasta käytetään myös nimeä laktoosi-intoleranssi. Meidän väestössämme sitä on vajaalla 20 %:lla, muualla länsimaissa 5–20 %:lla, tanskalaisista 3 %:lla ja Afrikan ja Aasian väestöissä noin 80 %:lla, joissakin Afrikan väestöissä jopa 90 %:lla. Laktoosi-intoleranssi voidaan varmistaa laktoosirasituskokeella, uloshengityksen typpianalyysillä (typpipitoisuus on suurentunut) tai geenitestillä.



http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00230
© 2009 Kustannus Oy Duodecim




Toisaalta taas tiedän henkilökohtaisesti monia aasialaisia, jotka vetelevät maitoa ja maitotuotteita huiviinsa ilman minkäänlaisia oireita ja ihmettelen myös kovasti, että miksi maitoa ja maitotuotteita myydään sitten noissa maissa, mikäli siellä on niinkin suuri osa ihmisistä kykenemättömiä sitä nauttimaan. Mutta löytyi sitä tällaistakin tietoa sitten netistä...

The statistical significance varies greatly depending on number of people sampled.

Lactose intolerance levels also increase with age. At ages 2 - 3 yrs., 6 yrs., and 9 - 10 yrs., the amount of lactose intolerance is, respectively:

6% to 15% in white Americans and northern Europeans
18%, 30%, and 47% in Mexican Americans
25%, 45%, and 60% in black South Africans
approximately 10%, 20%, and 25% in Chinese and Japanese
30–55%, 90%, and >90% in Mestizos of Peru

Chinese and Japanese populations typically lose between 20 and 30 percent of their ability to digest lactose within three to four years of weaning. Some studies have found that most Japanese can consume 200 ml (8 fl oz) of milk without severe symptoms (Swagerty et al, 2002).




Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance

Eli jos tuon mukaan vielä 9-10 vuotiaana on 25% japanilaisista tai kiinalaisista laktoosi-intoleranssi, niin ei se kyllä yhtäkkiä siitä 90% luulisi muuntuvan ja tuossakin oli, että suurin osa japanilaisista pystyy maitoa yhden lasillisen (200 ml eli 2dl) nauttimaan ilman vakavia oireita.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

Stinger
McRoot
Oireisesta hypolaktasiasta käytetään myös nimeä laktoosi-intoleranssi. Meidän väestössämme sitä on vajaalla 20 %:lla, muualla länsimaissa 5–20 %:lla, tanskalaisista 3 %:lla ja Afrikan ja Aasian väestöissä noin 80 %:lla, joissakin Afrikan väestöissä jopa 90 %:lla. Laktoosi-intoleranssi voidaan varmistaa laktoosirasituskokeella, uloshengityksen typpianalyysillä (typpipitoisuus on suurentunut) tai geenitestillä.



http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=alg00230
© 2009 Kustannus Oy Duodecim




Toisaalta taas tiedän henkilökohtaisesti monia aasialaisia, jotka vetelevät maitoa ja maitotuotteita huiviinsa ilman minkäänlaisia oireita ja ihmettelen myös kovasti, että miksi maitoa ja maitotuotteita myydään sitten noissa maissa, mikäli siellä on niinkin suuri osa ihmisistä kykenemättömiä sitä nauttimaan. Mutta löytyi sitä tällaistakin tietoa sitten netistä...

The statistical significance varies greatly depending on number of people sampled.

Lactose intolerance levels also increase with age. At ages 2 - 3 yrs., 6 yrs., and 9 - 10 yrs., the amount of lactose intolerance is, respectively:

6% to 15% in white Americans and northern Europeans
18%, 30%, and 47% in Mexican Americans
25%, 45%, and 60% in black South Africans
approximately 10%, 20%, and 25% in Chinese and Japanese
30–55%, 90%, and >90% in Mestizos of Peru

Chinese and Japanese populations typically lose between 20 and 30 percent of their ability to digest lactose within three to four years of weaning. Some studies have found that most Japanese can consume 200 ml (8 fl oz) of milk without severe symptoms (Swagerty et al, 2002).




Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance

Eli jos tuon mukaan vielä 9-10 vuotiaana on 25% japanilaisista tai kiinalaisista laktoosi-intoleranssi, niin ei se kyllä yhtäkkiä siitä 90% luulisi muuntuvan ja tuossakin oli, että suurin osa japanilaisista pystyy maitoa yhden lasillisen (200 ml eli 2dl) nauttimaan ilman vakavia oireita.




Kyllähän se on normaalia, että kasvuiässä siedetään maitoa. Monilla muilla nisäkkäilläkin se toimii juuri noin, että kasvuiässä siedetään maitoa, sen jälkeen ei. Johtuneeko siitä, että näin imeväinen saa ravintoa, kun ei tarvitse kilpailla siitä täysikasvuisten kanssa.

9-10 vuotias on vielä kasvuiässä.

Laktaasientsyymin eritys vähenee iän myötä (hypolaktasia), joten oireyhtymä on yleisempää aikuisiässä kuin lapsuudessa.

Lähde sama kuin edellisessäkin.

Stinger
Seuraa 
Viestejä4720
Some cultures, such as that of Japan, where dairy consumption has been on the increase, demonstrate a lower prevalence of lactose intolerance in spite of a genetic predisposition.



Eli joissakin kulttuureissa kuten Japanissa, missä maitotuotteiden kulutus on ollut kasvussa on laktoosi-intoleranssi sitten laskussa, vaikka geneettisesti ovat alttiita sille. Tuossa aiemmassa lainauksessahan jo puhuttiinkin, että pystyvät juomaan lasillisen maitoa ilman sen suurempaa oireilua, joten käytön lisääntyessä sitten ehkä tulevat sietokykyisemmiksi maidolle. Lähde sama kuin edellisessä.

”Tietämättömyys antaa ihmiselle paljon luultavaa.”
-George Eliot

tuc
o
http://www.mercola.com/article/soy/avoid_soy.htm

Mercolalta löytyy kovin kritiikki soijasta

Lyhyesti hapattamaton soija on myrkyllistä.


Mercolan mielestä myös esim. mikroaaltouunilla lämmittäminen tekee ruoasta myrkyllistä.

Tuon puoskarin valehteluun kannattaa panna yhtä paljon painoarvoa kuin postiluukusta tulevaan jeesusmateriaaliin. Mercola on muuten kytköksissä lihantuottajien etujärjestöihin, mikä selittänee hyvin hänen soijavastaisuutensa.

Muutenkin täysi hörhö: http://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Mercola




Lainaus tuolta linkistä:

At a later date, possibly in the 2nd century BC, Chinese scientists discovered that a purée of cooked soybeans could be precipitated with calcium sulfate or magnesium sulfate (plaster of Paris or Epsom salts) to make a smooth, pale curd - tofu or bean curd. The use of fermented and precipitated soy products soon spread to other parts of the Orient, notably Japan and Indonesia.

The Chinese did not eat unfermented soybeans as they did other legumes such as lentils because the soybean contains large quantities of natural toxins or "antinutrients". First among them are potent enzyme inhibitors that block the action of trypsin and other enzymes needed for protein digestion.

Kiinalaiset eivät syöneet hapattamatonta soijaa, koska se sisälsi runsaasti toksisia aineita yms. WTF. Mistä vitusta tuon ajan kiinalaiset olisivat muka tienneet noista asioista? Sinänsä ei ole ihme että Mercola kirjoittaa tuollaisia, hänhän kannattaa vaihtoehtolääketiedettä, kuten Emotional Freedom Technique nimistä hoitomuotoa, jossa ruumiin energiakentät ja pahat fiilikset parannetaan painelemalla akupunktiopisteitä.

Noita soijanvihaajia on toki muitakin. Kyseessä on vastareaktio Yhdysvalloissa vallinneeseen soijabuumiin. Luulisin että löydät uskottavampiakin lähteitä löytyy, mikäli haluat tutkia soijan mahdollista haitallisuutta ja muita sivuvaikutuksia. Esim. estrogeeniä jäljittelevistä ainesosista on ollut keskustelua.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat