Kysymyksiä kasvihuonekaasuista

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minulla on useita epäselväksi jääneitä kysymyksiä liittyen kasvihuonekaasuihin, joihin toivoisin ytimekkäitä vastauksia. ( ei pelkkää linkitystä)

Wikipediasta lainattua:

Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan imee ja heijastaa auringosta tulevaa ja planeetan pinnalta heijastuvaa lämpösäteilyä aiheuttaen kasvihuoneilmiön. Maassa merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, joka aiheuttaa noin 36–70 % kasvihuoneilmiöstä (pilvet eivät sisälly lukuun); hiilidioksidi (CO2), joka aiheuttaa 9–26 %; metaani (CH4), joka aiheuttaa 4–9 %, sekä otsoni, joka aiheuttaa 3–7 %.[2][3][4] Typpioksiduuli (N2O)on ilmastovaikutukseltaan ihmiskunnan kolmanneksi merkittävin kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa 6 % ihmisperäisten kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta[5].Kasvihuonekaasujen viipymisaika ilmakehässä vaihtelee muutamasta päivästä (vesihöyry) satoihin vuosiin (hiilidioksidi).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuonekaasu

1. Onko maapallon ilmasto kuin suljettu kasvihuone?

2. Mikä on ihmisen tuottama osuus yhteensä kaikista kasvihuonekaasuista?

3. Eikö pilvillä ole merkitystä ilmaston lämpötilan kanssa, vai miksi ne eivät sisälly lukuun? Olen ymmätänyt että juuri pilvisyys/pilvettömyys on merkittävä paikalliseen ja maailman ilmastoon vaikuttava tekijä.

4. Metaanipitoisuuden kerrotaan linkissä kasvaneen 149 prosenttia esiteolliseen aikaan nähden. Mutta mikä on ihmisen osuus tuosta metaanin kasvusta? Metaaniahan syntyy luonnossa bakteerien hajottaessa orgaanista ainetta, mutta nyt uutena tietona on ilmennyt, että myös elävä kasvillisuus tuottaa metaania. Voiko ihminen estää soilla ja muualla kasvillisuudessa tapahtuvan metaanin tuoton?

5. Jos kaikista fossiilisista polttoaineista luovuttaisiin yhtäkkisellä poliittisella päätöksellä, riittäisikö se pysäyttämään ilmastonmuutoksen? Kuinka kauan nyt jo kulutettujen fossiilisten polttoaineiden tuottama hiillidioksidi säilyy ilmakehässä? Eikö ne ole pääasiassa jo kulutettu, eli suurempi osuus on jo ilmakehässä, kuin vielä voidaan kuluttaa?

6. Jos 6,7 miljardin ihmisen tuottama hiilidioksidi saataisiin äärimmäiseen minimiin, riittäisikö se pysäyttämään ilmastonmuutoksen?

7. Mikä olisi realistinen tavoite "äärimmäiselle minimille" hiilidioksiosuuden vähentämiseksi 100 vuoden aikana?
Mistä asioista tulisi silloin luopua?

8. Kuinka suuri vahinko todella aiheutuisi esim. asteen tai kahden lämpenemisestä? Olen nähnyt kaikenlaisia ilmastodokumentteja, mutta ei niissä ole huomioitu, että lämpötila on maapallolla vaihdellut ennenkin useita asteita, ilman että elämä on tuhoutunut.

9. Kasvillisuus periaatteessa hyötyy hiilidioksidin kasvusta, metsien kasvu on lisääntynyt havumetsävyöhykkeellä. Onko ihminen sittenkin se ilmastonmuutoksen häviäjä, eikä luonto?

10. Hiilidioksidipitoisuudet olivat tekstin mukaan samalla tasolla viimeksi 20 miljoonaa vuotta sitten. Millainen ilmaston lämpötila oli, ja millainen luonto maapallolla oli silloin?

Sivut

Kommentit (191)

Vierailija

10. Löysinkin itse vastauksen.
20 miljoonaa vuotta sitten ollut geologinen kausi oli mioseenikausi. Se oli edeltävää ja seuraavaa geologista kautta lämpimämpi, ja ilmasto kuivui. Ruohostot laajenivat, ja nisäkkäiden monimuotoisuus kehittyi huippuunsa. Mioseenikaudella merivirtojen aiheuttamat mannerliikunnot ennakoivat seuraavan plioseenikauden kylmenemistä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mioseeni

Vierailija

Tämä vesihöyryn osuus minua kiinostaa. Imeisesti pilviä ei lasketa, koska ne kuuluvat "luonnon" omaan toimintaan. Voisiko olla kyse tästä johtuvasta väärinkäsityksestä pilvien suhteen?

Pilvethän ovat vesihöyryä. Siis jo tiivistynyttä vettä. Pisaran sisällä on hiukkanen, joka aloittaa tiivistymisprosessin, ja pikkuhiljaa tuloksena on pisara.

Tästä juuri juteltiin aamulla, koska alkaa ärsyttämään nämä harmaat kelit. Aurinkoa ei näy niin usein, kuin ennen. (tai sitten se vaan on omaa harhaa... Muistan kuitenkin hyvin, miten tammikuussa oli aurinkoisia päiviä, jne.
Tammikuu on nykyisin lämmin, ja mikäs sen lämpimän paremmin aiheuttaa, kuin pilvet. Siis vesihöyry.

Hauska on seurata tuosta ikkunan takaa, kun paikallinen lämpövoimala (siis Jyväskylä) työntää muuten kirkkaalle taivaalle mahtavan pilvivyöhykkeen, joka varjostaa kaupunkia. Sopivalla tyynellä kelillä tämä pilvi on kokolailla Jyväskylän kokoinen, ja vaikuttaa varmasti kaupungin auringon paisteeseen ja lämmön poistumiseen avaruuteen.

Mukava ajaa sitten kaupungin ulkopuolelle, jossa paistaakin aurinko...

Vesihöyry viipyy jonkin tutkimuksen mukaan ilmakehässä muutaman päivän. Ilmeisesti siksi sitä ei juurikaan huomioida, vaikka on tärkeimpiä kasvihuonekaasuja.

Löytyyköhän mistään järkevää tutkimusta, kuinka tuo polttamisesta tuleva vesihöyry vaikuttaa paikalliseen ilmastoon, ja miksei globaaliinkin.? Ja ennuste siitä, miten paljon globaali lämpeneminen lisää pilvisyyttä. Onko tilanne tulevaisuudessa se, että aurinkoa ei enään näy?

Ilmatieteen laitoksen sivuilta varmaankin löytyy "paiste" päivistä tilastoa. täytyy tutkia.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008

Vesihöyry on tärkeä kasvihuonekaasu, mutta ihminen ei sen pitoisuuteen juurikaan vaikuta. Vettä sataa sitä mukaa alas kuin jostakin haihtuu.

Everything you know, is about to change.

Vierailija

Metsäpaloalueilla ei muuten sada, (siis palojen sammuttua)vaikka hiukkas-ja kosteuspitoisuus sen edellyttäs. Syy on vääränmalliset aerosolit (hiukkaset) Pisara ei pääse muodostumaan.

Vierailija

Tossapa pilvistä ja vesihöyrystä:

" Pilvipisaroiden lukumäärän havaittiin myös olevan verrannollinen hiukkasten määrään, eli mitä enemmän hiukkasia, sitä enemmän on myös pilvipisaroita. Mikäli pisaroiden muodostumiseen on käytettävissä sama määrä vesihöyryä, hiukkasten ja tätä kautta pisaramäärän lisäys pienentää pisaroiden keskimääräistä kokoa. Tämä taas voi vaikuttaa vähentävästi sademääriin ja lisätä pilvisyyttä, mikä edelleen vähentää maan pinnalle pääsevän auringon säteilyn määrää. Maailmanlaajuisesti nämä tulokset tarkoittavat sitä, että pienhiukkasten tuotto vaikuttaa merkittävästi myös pilvipisaroihin ja siten maapallon lämpötilaan."

Tuolla lisää:http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1128338589.html

Vierailija

Tossapa omat näkemykseni kysymyksiisi:

1: tavallaan on. Ilman vesihöyryn ja muiden kaasujen muodostamaa "lasikatetta" lämpötila olisi paljon alhaisempi"

2: ei hajuakaan. Koko systeemi kun on veitsenterällä, ja pieni tönäisy järjestelee koko homman uusiksi.

3: Vaikuttaa varmasti. kirkkaalla säällä on pakkasta ja pilvisyys tuo leudon kelin.

4: Olen joskus kysellyt sitä täälläkin. Hassua, jotta eläinten ja riisinviljelyn metaanimäärät ovat tiedossa, mutta ihmisen päästöjä ei huomioida. Joskus selvitttelin, jotta 1 ihminen tuottaa muistaakseni metaania pari desiä/päivä. Siis pelkästään elämällä. Aktiivihiilikalsarit? heh..

5: ei se ilmastonmuutos enään pysähdy. Tutkimalla historiaa se selviää. Jäätiköiden alta paljastuu paljon CO2:ta ja metaania. Muistaakseni enemmän, kuin ihminen on kerennyt tuottamaan. Muutos kulkee aikansa, tasaantuu ja kääntyy päinvastaiseksi. keskilämpötila nousee n 10 astetta.

6: Ei riitä. Kts kohta 5.

7: tavoitteella ei ole oikein merkitystä. Ilmastomuutosta ei voi pysäyttää, korkeintaan hidastaa hieman.

8: Ei elämä siihen lopu, vaikka 10 asteen lämpötilan nousu tulisikin. Se vaan muuttaa muotoaan. Eri asia on sitten se, että mitkä lajit selviytyy ja mitkä ei.

9: Joku tutkimus (en muista lähdettä) kertoi että CO2:n kasvillisuus pystyy hyödyntämään tiettyyn rajaan asti. Raja taisi olla jossain nykypäivän lukemissa. Eli liika ei enään hyödytä. Asiasta en kyllä ole varma.

10: Käsittääkseni 10 astetta kuumempi. lajit ja kasvit sen mukaiset. Jostain pohjoisestahan on kairattu jotain mammutin jäänteitä. Muistan hämärästi, jotta oli jäätynyt seisaalleen. Tätä ihmeteltiin, ja todettiin ilmastomuutoksen olevan nopeampi kuin oletetaan. (siis ei ollut mädäntynyt, vaan pakastunut)

Vierailija

hangover: Merkitseekö tuo mitä kirjoitit pilvien pisarakoosta sitä, että pienhiukkaspäästöjen vähentäminen itseasiassa lämmittää ilmastoa, mikäili ihmisen päästöillä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen kannalta?

Pienhiukkaspäästöjä kannattaa joka tapauksessa vähentää hengitysilman laadun takia.

Kysymys 2. olisi kaikkein olennaisinta tietää, jotta tiedettäisiin, kuinka hyödyllistä ilmastopolitiikka on, esim. hiilijalanjäljen laskeminen. Hiillidioksidihan ei itsessään ole mikään saaste, toisin kuin monet mm. liikenteen tuottamat pienhiukkaspäästöt.

Tuntuu turhauttavalta laskea joka ruualle ja muulle tuotteelle hiilijalanjälkeä, jos sillä ei kokonaisuuden kannalta ole enää juurikaan merkitystä. On muitakin eettisiä perusteita tietyn tuotteen valinnalle, ja se voi olla ristiriidassa sen kanssa, kuinka paljon tuote tuottaa hiilijalanjälkeä. Kotimainen ravintokasvi saattaa olla tässä suhteessa huonompi valinta, mutta jossain toisessa suhteessa parempi, esim. ulkomaiset tuotteet voi olla riistolla tuotettuja, ja kotimaassa voi olla parempi laadunvalvonta jne.

Kysymys 5. askarruttaa minua eniten. Kun suuri osa fossiilisista polttaineista on ilmeisesti jo kulutettu, ja wikipedian mukaan hiilidioksidi säilyy ilmakehässä satoja vuosia, niin eikö päästövähennysten vaatiminen ole nyt jo käytännössä liian myöhäistä, jotta ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää?

Vaikuttaako hiilidioksidi maailman ilmastoon viiveellä? Meinaan, jos suurta lämpenemistä olisi luvassa ihmisen tuottaman hiilidioksidin johdosta, niin eikö sen olisi pitänyt jo tapahtua? Tämän takia vaikuttaa siltä, että hiilidioksidin merkitystä olisi liioiteltu, mutta en tunne tarkemmin asiaa.

Liitukaudella oli hiilidioksidia nelinkertaisesti nykyaikaan verrattuna.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/i ... 210731.ece

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liitukausi

Haittaisiko suuri hiilidioksidimäärä ihmistä, vai voisiko ihminenkin elää ilmastossa, jossa on hiildioksidia nelinkertainen määrä nykyiseen verrattuna?

Vierailija

Vastailin hieman itsellenikin..

Yleensäottaen on ristitiitaista, mikä on hiukkasten rooli. Se tiedetään, jotta pisara vaatii hiukkasen muodostuakseen. Jos hiukkasia on paljon, pisarat ovat pienempiä. Jos taas ei ole hiukkasia, niin sateitakaan ei tule. Pieni pisara ei jaksa sataa alas. Tällöin pilviä on enemmän, mikäli vesihöyryä vaan riittää.

Ristiriitaisuus tulee siinä, että jotkin hiukkaset muodostaa paremmin pilviä (mm. mäntymetsän tuottamat) ja jotkin taas eivät tee muuta kuin lämmittävät alailmakehää silloin, kun aurinko paistaa (savusumu, mustat hiilihiukkaset) Käsottääkseni ei tarkoin tunneta, minkälaiset hiukkaset muodostaa parhaiten sateita.

Voisi olettaa, jotta hiukkaisia on ylipaljon, koska niitä riittää hengitettääväksikin haitallisissa määrin. Tällöin vesihöyryn määrä olisi oleellinen tekijä pilvien muodostumisessa.

Oletuksena on se, että pilvet lämmittää ilmakehää, vaikkakin ne heijastaa auringonvaloa pois. Tuolla linkissä, jonka laitoin aikaisemmin, kerrottiin hieman toisin. Mutta muissa tutkimuksissa on todettu hiukkasten lisäävän lämpenemistä.

Olisikin mukava tietää, kuinka paljon vesihöyryä muodostuu polttamisen seurauksena suhteessa luonnon omaan haihtumiseen. Eli onko ilmanala alle vesihöyryn kylläisyysden- Ilmeisesti ainakin keväisin. Koska silloin ilma kuivaa hyvin esim. polttopuupinoja.

Omissa kokeissa on tullut esiin, jotta n. 1:n MW:n tehoinen polttolaitos tuottaa about 130 normikuutiota kylläistä höyryä tunnissa. 1:llä megalla lämmittää n. 75 omakotitaloa pakkasilla.

2: On tullut sellainen tuntuma, jotta ilmastomuutoksen ehkäisy ja toimenpiteet ovat vain ihmisen psyykkeen rauhoittamiseksi. Ihminen itse haluaa selvitä, ja on valmis luonnollisesti tekemään vaikka mitä. Sillä on vaarallista, jos ihminen joutuu myöstämään itselleen, että toivoa ei ole. Tuho tulee. Saman tien voi hypätä köyden jatkoksi tai ryhtyä välinpitämättömäksi. Mitä väliä, kaikkihan tuhoutuu kuitenkin -ajattelu.

3: Kyllä se valitettavasti taitaa olla niin, että ihminen ei voi mitenkään vaikuttaa ilmastomuutoksen kulkuun. Ja oikeastaan ihmisen aikaansaamat päästöt näyttelee lopunperin pientä osaa koko mullistuksessa. Kun aikojen päästä tarkkailee asiaa (mikäli tarkkailijoita enään on..
Mutta aina kannattaa yrittää. Mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

Tuo hiilidioksidi ja muu ihmisen tuottama kaasu on aikaansaanut suuremman "vyöryn" maapallon säässä.
Aina joku johtaa johonkin, ns. takaisinkytkennät. Lukaise mammuttien/saurusten kuolemasta: Oletus on, jotta iso kappale avaruudesta pämähti ,en muista minne meren rannalle. Räjähdyksen kaltainen tapahtuma, todella suuret metsäpalot, suunnaton pölymäärä ilmakehässä, jne tökkäsi ilmastomuutoksen käyntiin. Samat kuviot kuin nyt.

Lähde: Ilmastomuutos nyt -kirja, google, wikipedia, sata tapaa torjua ilmastonmuutos (huono kirja)

Mielenkiintoista olisi se, että miten ilmasto taas kääntyi takaisin: Lumi (sateet) alkoi jäämään navoille, etc.

Vierailija

Miksi ilmastonmuutos -keskustelun lähtökohtana on se, että muutos on ilman muuta huonompaan suuntaan? Kun näitä erilaisia geologisia kausia on ollut maapallolla ennenkin, paljon nopeammin edenneitä ja suurempiakin muutoksia, niin nehän ovat vain osa maapallon toimintaa. Evoluutio on kehittynyt muutosten mukana, evoluution kehitystä ei näissä pessimistisissä ennusteissa oteta huomioon.

Ilmastonmuutos -ennusteissa puhutaan niistä alueista, joille aiheutuu haittaa, mutta unohdetaan alueet, jotka voivat hyötyä ilmastonmuutoksesta. Suomessa kasvukausi pidentyisi ja puuraja ulottuisi kauemmas pohjoiseen. Venäjän Siperia on laaja alue, joka lämmetessään voisi muodostua maailman uudeksi vilja-aitaksi. Siellä on suota, josta saisi ojittamalla muokattua peltomaata lämmön myötä. Ehkäpä vehnän viljely onnistuisi taas Grönlannissakin, kuten keskiajan lämpöjaksolla. Osa nykyisistä viljelyalueista saattaa kuivua ja aavikoitua, mutta uusia voi tulla niiden tilalle.

Mikä oikeastaan on se suurin uhka, mitä ilmastonmuutos ihmisten kannalta voisi saada aikaiseksi?

Muistaakseni oletus, että ilmastonmuutos lisäisi pyörremyrskyjä, on kumottu.
Tulvat voisivat lisääntyä, jos merenpinta nousee, mutta tässäkin suurin ongelma on liian tiheä rakentaminen tulville alttiilla alueilla. Esimerkiksi hirmumyrsky Katrinan tuhot olisi ehkä voitu välttää, jos tiedemiesten monia vuosia suosittelemat tulvavallit olisi rakennettu ajoissa. Onko merenpinta nyt noussut Atlantilla?

Vierailija
väläys
Miksi ilmastonmuutos -keskustelun lähtökohtana on se, että muutos on ilman muuta huonompaan suuntaan? Kun näitä erilaisia geologisia kausia on ollut maapallolla ennenkin, paljon nopeammin edenneitä ja suurempiakin muutoksia, niin nehän ovat vain osa maapallon toimintaa. Evoluutio on kehittynyt muutosten mukana, evoluution kehitystä ei näissä pessimistisissä ennusteissa oteta huomioon.

Ilmastonmuutos -ennusteissa puhutaan niistä alueista, joille aiheutuu haittaa, mutta unohdetaan alueet, jotka voivat hyötyä ilmastonmuutoksesta. Suomessa kasvukausi pidentyisi ja puuraja ulottuisi kauemmas pohjoiseen. Venäjän Siperia on laaja alue, joka lämmetessään voisi muodostua maailman uudeksi vilja-aitaksi. Siellä on suota, josta saisi ojittamalla muokattua peltomaata lämmön myötä. Ehkäpä vehnän viljely onnistuisi taas Grönlannissakin, kuten keskiajan lämpöjaksolla. Osa nykyisistä viljelyalueista saattaa kuivua ja aavikoitua, mutta uusia voi tulla niiden tilalle.

Mikä oikeastaan on se suurin uhka, mitä ilmastonmuutos ihmisten kannalta voisi saada aikaiseksi?

Muistaakseni oletus, että ilmastonmuutos lisäisi pyörremyrskyjä, on kumottu.
Tulvat voisivat lisääntyä, jos merenpinta nousee, mutta tässäkin suurin ongelma on liian tiheä rakentaminen tulville alttiilla alueilla. Esimerkiksi hirmumyrsky Katrinan tuhot olisi ehkä voitu välttää, jos tiedemiesten monia vuosia suosittelemat tulvavallit olisi rakennettu ajoissa. Onko merenpinta nyt noussut Atlantilla?




Nyt mennään jo ihmisen psykologian puolelle.
Ihminenhän olettaa luonnostaan kaiken muutoksen pahaksi. Myös kaikki outo ja tuntematon on pelottavaa.
Ihminenhän ei osaa kovin tarkasti ennustaa, minkälaiseksi maailma muuttuisi, jos ilmasto lämpenisi, joten luonnollisesti se herättää tietynlaista epävarmuutta ja pelkoa. Myös median perinteiset yliampuvat uhkakuvien maalailut edesauttavat pelon syntymistä.

Itse en niinkään enää pidä ilmaston lämpenemistä kovin suurena uhkakuvana. Jos ilmasto nyt edes tulevaisuudessa tulee mitenkään merkittävästi lämpiämään, sen kanssa täytyy vain oppia elämään. Todennäköisesti lämpiäminen tulisi olemaan myös niin hidasta, ettei se muuta maailmaa niin nopeasti, että yhden ihmisen elinaikana tapahtuisi jotain oikeasti radikaalia.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008
Tumpelo
väläys
Miksi ilmastonmuutos -keskustelun lähtökohtana on se, että muutos on ilman muuta huonompaan suuntaan? Kun näitä erilaisia geologisia kausia on ollut maapallolla ennenkin, paljon nopeammin edenneitä ja suurempiakin muutoksia, niin nehän ovat vain osa maapallon toimintaa. Evoluutio on kehittynyt muutosten mukana, evoluution kehitystä ei näissä pessimistisissä ennusteissa oteta huomioon.

Ilmastonmuutos -ennusteissa puhutaan niistä alueista, joille aiheutuu haittaa, mutta unohdetaan alueet, jotka voivat hyötyä ilmastonmuutoksesta. Suomessa kasvukausi pidentyisi ja puuraja ulottuisi kauemmas pohjoiseen. Venäjän Siperia on laaja alue, joka lämmetessään voisi muodostua maailman uudeksi vilja-aitaksi. Siellä on suota, josta saisi ojittamalla muokattua peltomaata lämmön myötä. Ehkäpä vehnän viljely onnistuisi taas Grönlannissakin, kuten keskiajan lämpöjaksolla. Osa nykyisistä viljelyalueista saattaa kuivua ja aavikoitua, mutta uusia voi tulla niiden tilalle.

Mikä oikeastaan on se suurin uhka, mitä ilmastonmuutos ihmisten kannalta voisi saada aikaiseksi?

Muistaakseni oletus, että ilmastonmuutos lisäisi pyörremyrskyjä, on kumottu.
Tulvat voisivat lisääntyä, jos merenpinta nousee, mutta tässäkin suurin ongelma on liian tiheä rakentaminen tulville alttiilla alueilla. Esimerkiksi hirmumyrsky Katrinan tuhot olisi ehkä voitu välttää, jos tiedemiesten monia vuosia suosittelemat tulvavallit olisi rakennettu ajoissa. Onko merenpinta nyt noussut Atlantilla?




Nyt mennään jo ihmisen psykologian puolelle.
Ihminenhän olettaa luonnostaan kaiken muutoksen pahaksi. Myös kaikki outo ja tuntematon on pelottavaa.
Ihminenhän ei osaa kovin tarkasti ennustaa, minkälaiseksi maailma muuttuisi, jos ilmasto lämpenisi, joten luonnollisesti se herättää tietynlaista epävarmuutta ja pelkoa. Myös median perinteiset yliampuvat uhkakuvien maalailut edesauttavat pelon syntymistä.

Itse en niinkään enää pidä ilmaston lämpenemistä kovin suurena uhkakuvana. Jos ilmasto nyt edes tulevaisuudessa tulee mitenkään merkittävästi lämpiämään, sen kanssa täytyy vain oppia elämään. Todennäköisesti lämpiäminen tulisi olemaan myös niin hidasta, ettei se muuta maailmaa niin nopeasti, että yhden ihmisen elinaikana tapahtuisi jotain oikeasti radikaalia.

"Todennäköisesti" Sepä se onkin se ongelma. Todennäköiset tapahtumat eivät ole lainkaan ongelma, niihin osataan varautua. Ihmiset kuolevat ennakoimattomissa tilanteissa. Yhden ihmisen eliniän aikana voi hyvinkin tapahtua radikaaleja muutoksia. Jos ajatellaan asiaa siten, että luonnonkierrossa miljoonien vuosien saatossa maaperään varastoitunut hiilidiksidi on ihmisen toimesta päästetty ilmakehään takaisin nyt alle 200 vuodessa. Kuulostaa helpolta opetella elämään ehkä noin 3 miljardin ilmastopakolaisen kanssa, jotka päiväntasaajan seutu lähettää lähemmäksi napoja. Ja jo Etelä-Euroopan helteissä kuoli jo taannoin tuhansia.

Everything you know, is about to change.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
hangover

3: Kyllä se valitettavasti taitaa olla niin, että ihminen ei voi mitenkään vaikuttaa ilmastomuutoksen kulkuun.



On hyvin paljon mahdollista, että asia on noin, mutta koska se ei ole 100 prosenttisen varmaa, kannattaa yrittää. Ihmiselle on suuresti väliä lämpeneekö ilmasto yhden asteen, kaksi astetta vaiko peräti kuusi. Jo yhden asteen lämpeneminen aiheuttaisi ihmiselämälle suurta tuhoa, vaikka sukupuuton uhasta emme toki vielä puhukaan. Ja tuo yhden-kahden asteen lämpeneminenhän on jokseenkin varmaa, vaikka kaikki hiilidioksidihanat suljettaisiin välittömästi.

Joka tapauksessa ilmaston lämpenemisen rahalliset kustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin sen torjumisen. Lisäksi vielä se, että kaikelle tuholle ei oikeastaan voi edes laskea hintaa (esim. Australian viimeisimmissä metsäpaloissa kuolleet ihmiset).

Olet myös väärässä väittäessäsi, että ihmisen osuus ilmastonmuutokseen on vähäinen. Ajatteletko nyt "pelkästään" teollisuuden, liikenteen ja maatalouden päästöjä? Nekin ovat toki jo merkittävä lisä kaikkiin "luonnollisiin" päästöihin, mutta ihminen aikaansaa ongelmia myös tuhoamalla maailman metsäpeitettä ja aiheuttamalla eroosiota kymmenen kertaa voimakkaammin kuin luonnonvoimat yhteensä. Ihminen aivan ehdottomasti on näkyvin luonnon tasapainoa häiritsevä tekijä tällä hetkellä. Se vaikuttaa myös - ja ehkä jopa ennen kaikkea - ilmastoon.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Taas tätä samaa asiaa. Kaasut eivät pidätä merkittävästi säteilyä. Absorbointi eli pidätys on kvanttimekaaninen ilmiö ja pidätyskaistat ovat maapallon lämpötiloissa hyvin kapeita. Auringon lämpötila on 5600 astetta ja siinäkin lämpötilassa kaistat ovat kapeita viivoja, jotka voi nähdä auringon spektrissä. Kaasujen pidätyskykyä liioitellaan suuresti. Suurin osa ilmastotieteilijöistä kohisee kuitenkin, että kaasut ja hiilidioksidi aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Asian ei silti tarvitse olla totta.
Tosiasia on, että pilvet, jotka muodostuvat 0,01-1 mm vesipisaroista ovat ilmaston lämpötilan kannalta tärkeä vaikuttaja. Pilvet heijastavat ja sirottavat kaikkea säteilyä ja ovat merkittävä lämmön kuljettaja. Kun vesihöyry tiivistyy pilviksi, vapautuu suuria määriä energiaa. Tämä energian siirto maan pinnalta 600-20000 metrin korkeuteen on suuri ilmastotekijä, jonka hiilidioksidikiihkoilijat jättävät huomioimatta.
Jokainen muuten voi itse havaita pilvien vaikutuksen. Pilvisenä yönä on lämmintä, koska pilvet heijastavat maan lämpösäteilyn takasin. Kirkkaana yönä tätä ilmiötä ei ole, vaan yöt ovat kylmiä.
Pilvisenä päivänä on viileää, koska pilvet heijastavat etenkin auringon lämpösäteilyä takasin avaruuteen. Kaasut ovat lähes läpinäkyviä kaikelle säteilylle, mutta pieni määrä pieniä vesipisaroita ilmassa aiheuttaa jo utuisuutta ja säteilyn sirontaa ja heijastumista. Tämänkin voi itse todeta eikä antaa wikipedian ym. ilmastotiederoskan hämärtää omia havaintoja.
Jokainen voi itse havaita näitä ilmiöitä ja todeta asian paikkansa pitävyyden. Suomen hallitus on kiinnittänyt suuresti huomiota kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Tällä on perusteensa, polttoaineveroilla on tästä syystä hyvä keino lisätä hyväksyttävästi valtion tuloja.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat