Mikä funktio jatkuvalla ajattelulla on?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kokeilkaa olla 10 minuuttia ajattelematta, ette hyvin suurella todennäkösiyydellä pysty siihen. Ihmiset ajattelevat oikeastaan aina kun ovat hereillä. Se kuluttaa energiaa, ärsyttää ja aiheuttaa usein mielipahaa. Ja pohtikaa kuinka suuri osa ajattelustanne on oikeasti hyödyllistä. Itse ainakin voin sanoa että pärjäisin hyvin ilman 95% ajattelustani. Itseasiassa luku on varmaan vielä suurempi.

Joten mikä hyöty tästä on biologisesti katsoen?

Kommentit (12)

Vierailija
Tinke
Kokeilkaa olla 10 minuuttia ajattelematta, ette hyvin suurella todennäkösiyydellä pysty siihen. Ihmiset ajattelevat oikeastaan aina kun ovat hereillä. Se kuluttaa energiaa, ärsyttää ja aiheuttaa usein mielipahaa. Ja pohtikaa kuinka suuri osa ajattelustanne on oikeasti hyödyllistä. Itse ainakin voin sanoa että pärjäisin hyvin ilman 95% ajattelustani. Itseasiassa luku on varmaan vielä suurempi.

Joten mikä hyöty tästä on biologisesti katsoen?




Se on ihmispersoonan symbolirakenteisten korkeimpien psyykkisten toimintojen olemassaolomuoto:

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... #msg-14634

" KORKEIMMAT PSYYKKISET TOIMINNOT (Vysshie psihitsheskie dejatelnosti)

Monimutkaiset, alkuperältään yhteiskunnalliset psyykkiset prosessit, jotka jatkavat muotoutumistaan koko elinajan, ovat psyykkisen rakenteen välittämiä (oposredstvovannye) ja mielivaltaisia (proizvolnye, valinnaisia, vaihtelevia, ”ei-determinoituja”) toteutumistavaltaan.

K. p. t. on nykyaikaisen psykologian peruskäsitteitä, jonka on tuonut psykologiaan L.S.Vygotski, ja jota ovat edelleen kehittäneet A.P.Lurija, A.N.Leontjev, D.B.Elkonin, A.B.Zaporozhetsh, P.J.Galperin ja muut neuvostoliittolaiset psykologit (1983, RK, nykyisin teoriaa kehitellään näkyvimmin Amerikoissa).

K. p. t.:n käsitteen perustalla yhteiskunnallisesti määräytyneiden psyykkisten muodostumien tai psyykisen toiminnan tietoisten muotojen ominaisuudessa ovat marxilaisen psykologian teoreettis-metodologiset asettamukset ihmispsyyken yhteiskunnallishistorialisesta alkuperästä ja työn määräävästä roolista tajunnan muotoutumisessa.

L.S.Vygotski eriytti psyykkisten ilmiöiden kaksi tasoa, (”luonnolliset” (naturalnye) ja ”kulttuuriset” psyykkiset prosessit) olettaen, että ensin mainitut muotoutuvat pääasiassa geneettisen tekijän vaikutuksesta, kun taas jälkimäinen muotoutuu kokonaisuudessaan vain yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksesta. Yhteiskunnalliset vaikutukset määräävät korkeimpien psyykkisten toimintojen muodostumistavat ja samoin niiden psykologisen rakenteen. K .p .t.:en tärkeimpiä ominaispiirteitä on niiden välitteisyys erilaisin ”psykologisin työkaluin”, merkkijärjestelmin, jotka ovat ihmisen pitkäaikaisen yhteiskunnallis-historiallisen kehityksen tuotetta. Määrävä osa ”psykologisten työkalujen” joukossa kuuluu p u h e e l l e (retsh); tämän vuoksi puhevälittyneisyys (kielellinen välittyneisyys, RK) on korkeimpien psyykkisten toimintojen ylivoimaisesti universaalein (mutta ei siis aivan ehdottomasti ainoa, tulkitsen, RK) muotoutumistapa. "

Vierailija
Tinke
Kokeilkaa olla 10 minuuttia ajattelematta, ette hyvin suurella todennäköisyydellä pysty siihen. Ihmiset ajattelevat oikeastaan aina kun ovat hereillä. Se kuluttaa energiaa, ärsyttää ja aiheuttaa usein mielipahaa. Ja pohtikaa kuinka suuri osa ajattelustanne on oikeasti hyödyllistä. Itse ainakin voin sanoa että pärjäisin hyvin ilman 95% ajattelustani. Itse asiassa luku on varmaan vielä suurempi.
Joten mikä hyöty tästä on biologisesti katsoen?

Ilman ajattelua, emme kykenisi johtopäätösten tekoon ja ongelmaratkaisuun.
Ihmisellä on kyky ”hallita” tai ohjata ajatteluaan haluamiinsa kiinnostuksen kohteisiin ja hankkia tietoa niistä. Esim. tieteet tarjoavat monille kiinnostavaa miettimistä, vaikka eivät tieteitä systemaattisesti opiskelisikaan. Sama koskee kaikkia inhimillisen kulttuurin alueita ja arjen työ on oiva tapa siirtää ajatukset pois itseä häiritsevistä kohteista.

Joten keino päästä eroon mielipahaa aiheuttavista ja hyödyttömistä ajatuksista on suunnata ajatuksensa toisaalle, mutta tietysti tällöin pitäisi löytää sellainen ”kohde”, joka on tarpeeksi mielenkiintoinen mielenkiinnon herättämiseksi ja ylläpitämiseksi. Usein on niin, että kun löytää yhden tarpeeksi laajapohjaisen kiinnostavan jutun, se poikii uusia.

Vierailija

Olennainen pointti on että kenelle ajattelet.

Ihminen, jolla ei ole missiota, ajattelee omia asioitaan, ja se johtaa aina ahdistuksiin, fobioihin ja mielisairauteen.

Juttelin kerran erään vanginvartijan kanssa, ja hän sanoi että hänen ainoa tehtävä "is keeping them busy".

Tähän samaan ajatukseen perustuu koko yhteiskuntajärjestelmämme.

On mahdollista yhdistää vapaus ja mielen terveys. Se vaatii mielekästä fyysistä ja henkistä aktiviteettia. Toimistorotilta puuttuu usein fyysinen puoli. Duunareilta puuttuu usein kulttuuri/henkinen puoli.

Vierailija

Ajatus toimii automaattisesti, et voi olla ajattelematta.

Et myös voi ajatella muita kuin sisällön mukaisia ajatuksia, eli ajatukset ovat aina omia, itseäsi.

Halut mieliteot, menneisyyden kokemukset suuntaavat ajatukset, aistiärsytys, pääasiassa näköaistimus saa välittömästi ajatustoiminnon reakoimaan. Silmien liike vaikuttaa aivojen näkökuorikeskukseen saaden jatkuvan ajatusvirran liikkeelle.
Ollesssasi tarkkaavuuden tilassa,(tilapäisesti kiinnostunut jostakin) ajatustoiminto on hiljaa, mutta silloinkin mieli on altis ajatuksen vaikutteille. Eli sekään ei ole täydellistä hiljaisuutta.

Todellinen hiljaisuus on silloin kun mieli ei halua mitään, ei edes olla hiljaa, eikä varsinaisesti ole kiinnostunut mistään.

Vierailija

Mikä funktio.. hengissä pysyminen ja selviytyminen.

Kukaan toinenhan ei tiedä miltä toisesta tuntuu, kukaan toinen ei tiedä toisen tarpeita, kukaan toinen ei voi ajatella toisen puolesta, jne.

Eihän ajattelu mitään erityisen ylevää ole vaikka siitä hössötetäänkin niin paljon. Samaa olemistahan se on kuin hengittäminenkin. Tietoisesti voi pinnistellä hetken hengittämättä mutta tarve siihen on vaan vedessä, jossain saasteessa tai jos pitää pysytellä piilossa.

Ajatusten kieltäminen tai sääteleminen palvelee samantyyppisesti jotain tarvetta kuin hengityksen pidättely tai säätely.
Ihminen ei halua hengittää ilmaa joka haisee pahalle kun se on merkki siitä että ilma on todennäköisesti myrkyllistä ja epäterveellistä, samoin jos ympäristössä ei ole terveitä ajatuksen lähteitä ihminen ahdistuu ja sairastuu mieleltään.

Jos joutuu alvariinsa kohtaamaan esmes väkivaltaa, joko itseen kohdistuvaa, muihin ihmisiin, ympäristöön, jne. ja ajatusjatkumot on ikävän sävyisiä, ne synnyttää kurjia fiiliksiä ja seurauksena voi olla oman käyttäytymisen muuttuminen väkivaltaiseksi tai välinpitämättömäksi ja apaattiseksi. Ihminen voi masentua ja ajautua äärimmillään itsetuhoiseen käyttäytymiseen ja siinä sivussa olla vihainen ja haluta tuhota muitakin.

Aivotoimintaan vaikuttaa kuitenkin yksilöllinen hormonitoiminta ja aivojen välittäjäaineet säätelee käyttäytymistä myös. Ei pelkästään itsen ulkopuolinen säädä ajattelua.
Ihmiset omat tarpeet aiheuttaa yksilöllistä reagointia.
Mitä miettii nälkäinen?
Ruokaa.
Nälkäinen ihminen voi olla hyvinkin kiukkuinen.
Ylipäätään ihminen, jolla on puute jostakin, hän voi olla äärettömän kiukkuinen ja vihainen.

Kylläinen ja tyytyväinen ihminen voi olla leppoisa ja rauhallinen.
Ei ole kuitenkaan mitään yksiselitteistä kaavaa siihen miten paljon omat sisäiset tarpeet säätää mielialoja ja miten paljon muiden taholta tulleet ärsykkeet vaikuttaa.
Yksilölliset vaihtelutkin on isoja ja tapaus kerrallaan voidaan analysoida yksilöllistä ajattelua ja käyttäytymistä.

Kiire, väsymys, muiden käskyjen mukaan eläminen, mahdollisesti huono ravinto, virikkeiden puute, ties mikä voi kurjistaa ajatteluan sisältöä mutta se kiinnostaa että miks ihmiset menee muiden käskyjen mukaan jos ei ole pakko.
Onko kyse jostakin kehittymättömyydestä, kypsymättömyydestä, lapsenomaisuudesta, jälkeenjääneisyydestä..? Kentis syynä voi olla elinympäristön aiheuttama "aivopesu". Tietyntyyppinen kulttuuri, sen sisäinen hierarkia ja käskytys, sen omaksuminen ja siirtäminen muiden riesaksi..?

Ihan mielenkiintoisia ajatuksia.
Eikä ahdista. Mulla ainakin hermo lepää ja voin erinomaisesti kun voin keskittyä ratkomaan mielenkiintoisia kysymyksiä, tällaistakin.
Vie ajatukset ihan kivasti pois arkisista vaivoista ja murheista eikä kukaan tai mikään pakota ajattelua niin että siitä koituis stressiä.

Vierailija

Täsmällisempää vastailua..

-Se kuluttaa energiaa, ärsyttää ja aiheuttaa usein mielipahaa.
-Ja pohtikaa kuinka suuri osa ajattelustanne on oikeasti hyödyllistä.
-Itse ainakin voin sanoa että pärjäisin hyvin ilman 95% ajattelustani. Itseasiassa luku on varmaan vielä suurempi.



Noista saa vaikutelman että aloittaja on jostakin syystä stressaantunut ja masentunut, jokin hyödyttömyydentunnekin vaivaa. Pitäis olla enemmän hyödyllistä???

Olisko se hyödyllisempää kun olis hilpeät fiilikset ja hilpeitä ajatuksia?
Ilman ajatuksia ja fiiliksiähän ei olis mitään ja sellaisen hyödyllisyydestäkään on vaikeaa päätellä että lisääntyiskö hyöty.

Pohtikaa.. Onko käsky? Pohditaan jos huvittaa..
Ei tässä nyt missään Pjong Jangissa sentään eletä..

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005

Kokeile meditaatiota. Ainakin verbaaliset ajatukset vaimenevat huomattavasti, ja ajan oloon niitä pystyy jopa... kontrolloimaan voi olla vähän väärä sana, mutta suuntaamaan uudelleen voisi osua enemmän kohdalleen.

Unetkin muuten paranevat.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Vierailija

Aivoissa on iso while (1) joka pyörii koko elämän ajan ja avaa säikeitä sitä mukaan mun pitää jotain ajatella, asioita voi tehä monta samaa aikaa mutta ei ajatella kun yhtä kerrallaa jos tekee kahta asiaa pienenee ajatteluteho asiaa kohden tottakai. aivoja voidaa verrata yksi ydin rosessorii

Vierailija
Minerva
Ajatus toimii automaattisesti, et voi olla ajattelematta.

Todellinen hiljaisuus on silloin kun mieli ei halua mitään, ei edes olla hiljaa, eikä varsinaisesti ole kiinnostunut mistään.


Olen aina päässyt vähän turhankin helposti tilaan, jossa ei ole ajatuksia. Aluksi oppi sulkemaan ulkomaailman pois ja lopulta omat ajatuksetkin lipuivat aina vaan kauemmaksi. Sitten oli tyhjyys? Sieltä ei pääse helpolla pois, enkä enää uskalla sinne mennä. Vaikka haluaisinkin rauhan, en uskalla olla ajattelematta.

Ajattelu on jatkuvaa ennakointia, käymällä läpi menneitä ja kuvittelemalla uusia tilanteita, valmistaudumme tulevaan selviytyäksemme. Telkkaria katsoessa voi tuntua aika "aivottomalle", mutta siinäkin aivot ottavat vastaan erilaisia tilannemalleja ja "oppivat". Kun jostain syystä ihminen ei pysty hallitsemaan ajatuksiaan, ne voivat ajautua sairaiksi tai vaikka pakkoajatuksiksi. Sitä en koskaan ole ymmärtänyt, miksi joku ei pysty itse hallitsemaan ajatuksiaan ja mielihalujaan. Miksi joku, joka tietää että on väärin ja toisesta tuntuu pahalta, pystyy raiskaamaan lapsen? Ei pysty hallitsemaan itseään? Erikseen vielä ne, jotka ei edes ymmärrä tekevänsä väärin. Ja jos ei edes puhuta äärimmäisyyksistä, tuntuu että suurin osa on niin laumaihmisiä, että ovat valmiita muuttamaan omia ajatuksiaan pitääkseen lauman yhtenäisenä. Selviytyäkseen ihminen on oppinut tulemaan toimeen lauman kanssa...

Ihminen voi olla tyytyväinen missä vain kun vaan sulkee ulkomaailman pois ja muokkaa halujaan.

Vierailija
zeniac
Minerva
Ajatus toimii automaattisesti, et voi olla ajattelematta.

Todellinen hiljaisuus on silloin kun mieli ei halua mitään, ei edes olla hiljaa, eikä varsinaisesti ole kiinnostunut mistään.


Olen aina päässyt vähän turhankin helposti tilaan, jossa ei ole ajatuksia. Aluksi oppi sulkemaan ulkomaailman pois ja lopulta omat ajatuksetkin lipuivat aina vaan kauemmaksi. Sitten oli tyhjyys? Sieltä ei pääse helpolla pois, enkä enää uskalla sinne mennä. Vaikka haluaisinkin rauhan, en uskalla olla ajattelematta.

Ajattelu on jatkuvaa ennakointia, käymällä läpi menneitä ja kuvittelemalla uusia tilanteita, valmistaudumme tulevaan selviytyäksemme. Telkkaria katsoessa voi tuntua aika "aivottomalle", mutta siinäkin aivot ottavat vastaan erilaisia tilannemalleja ja "oppivat". Kun jostain syystä ihminen ei pysty hallitsemaan ajatuksiaan, ne voivat ajautua sairaiksi tai vaikka pakkoajatuksiksi. Sitä en koskaan ole ymmärtänyt, miksi joku ei pysty itse hallitsemaan ajatuksiaan ja mielihalujaan. Miksi joku, joka tietää että on väärin ja toisesta tuntuu pahalta, pystyy raiskaamaan lapsen? Ei pysty hallitsemaan itseään? Erikseen vielä ne, jotka ei edes ymmärrä tekevänsä väärin. Ja jos ei edes puhuta äärimmäisyyksistä, tuntuu että suurin osa on niin laumaihmisiä, että ovat valmiita muuttamaan omia ajatuksiaan pitääkseen lauman yhtenäisenä. Selviytyäkseen ihminen on oppinut tulemaan toimeen lauman kanssa...

Ihminen voi olla tyytyväinen missä vain kun vaan sulkee ulkomaailman pois ja muokkaa halujaan.





Kun sanot pääseväsi tuohon tilaan, niin kuka on tuo pääsijä? Hiljaisuudessa ei ole tekijää, kokijaa, ei pyrkijää.
Tuo minätekijä ilmeisesti on edelleen vallassa, eikä se myöskään ole varsinaisesti hiljaa, vain odottavassa tilassa, jota voidaan ymmärtää hiljaisuudeksi, se on siis edelleen kokija, hallitsija, itsekäs minä.

Kaikki mielipiteet hiljaisuudesta, ovat ajatuksen luomia, niin myös sekin mitä tuossa aiemmin hiljaisuudesta kirjoitin.

Uusimmat

Suosituimmat