Sivut

Kommentit (123)

Vierailija
Cicero
[Tämä on kuin suoraan iltalehtien lööpeistä. Tosi asiassa kukaan ei yritä salailla mitään niinkuin tuosta lööpistä voisi päätellä. Itselläni on historia harrastuksena enkä tiedä että suomessa jotain aikakautta yritettäsiin tarkoituksella salailla, miksi pitäsi muka jotain viikinkiaikaa tarkoituksella salailla?



Ai miksiköhän ei salailla. Koetapa kirjoittaa tänne tiede.fi-palstalle "svenska talanderi"- vähemmistösuomalaista kritiikkiä suomeksi, niin huomaat mitä tapahtuu. Rasismi-syytösten pelossa tiedotusvälineet ja netti-saitit sensuroivat kaiken "svenska talanderi"-aiheiset postaukset.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3287
Liittynyt16.1.2016

Häränsilmäkoristeinen nappi Ruokolahden Koiskamosta on 600-luvulta ja merovingiajalta. Samanlainen on löytynyt vuonna 2012 Rautjärven Purnujärveltä. Nappi on erittäin harvinainen Suomessa ja Karjalassa.

https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/035476fe-2b01-4e52-b83a-4e8f68f5afd3

" Julkaistu 4.2.2018 17:12

Vanha kartta ohjasi metallinetsijät ikivanhalle asuinpaikalle Ruokolahden Koiskamoon — Pellosta löytyi viikinkiaikaa vanhempia eli 600-luvun esineitä

Häränsilmäkoristeinen nappi on erittäin harvinainen löydös merovingiajalta.

1700-luvun kartta ohjasi 600-luvun muinaislöytöjen ääreen Ruokolahdella. Näin kävi metallinetsintää harrastaville veljeksille.

Ruokolahtelaiset Pertti Hyvärinen ja Kari Hyvärinen löysivät syksyllä muinaisen asuinpaikan Koiskamosta, Varislammen rannalta, läheltä Rautjärven rajaa.

Pertti Hyvärinen kertoo kiinnostuneensa Koiskamosta vanhan kartan ansiosta. Sen mukaan kylän pienehkö peltoalue oli hyvin samanlainen kuin nykyajan kartassa. Hän päätteli siitä, että kyseessä on vanha asuinpaikka.

Hyväriset menivät kylään ja kysyivät etsintäluvan maanomistajalta, joka oli todella suopea asialle. Metallinetsimet paljastivat, että kyseessä on vanhaakin vanhempi asuinpaikka.

Merovingiajan löytöjä vähän Etelä-Karjalasta

Koiskamosta löytyi väkipuukon ponsi ja häränsilmäkuvioinen nappi, jotka ovat 600-luvulta ja edustavat viikinkiaikaa edeltänyttä merovingiaikaa (575—800 jKr.).

Sieltä löytyi myös rannerenkaan katkelma, joka on alustavasti ajoitettu merovingiaikaan tai merovingiajan ja viikinkiajan (800—1025 jKr.) taitteeseen.

Väkipuukon ponsi on tutkija Ilkka Pylkön mukaan vasta toinen merovingiaikainen aselöytö Etelä-Karjalasta. Lappeenrannan Kaukaalta löytyi aikoinaan keihäänkärki 700-luvulta.

Esineen tunnistamisessa auttoi eläkkeellä oleva Etelä-Karjalan museon amanuenssi Jukka Luoto. Esine on harvinainen Itä-Suomessa mutta yleinen Länsi-Suomessa.

Ensimmäinen nappi löytyi Purnujärveltä

Koiskamon häränsilmäkuvioinen nappi on maakunnassa toinen laatuaan. Ensimmäisen Hyväriset löysivät Rautjärven Purnujärven kylästä vuonna 2012.

Tuolloin kerrottiin, että nappi oli ensimmäinen löydös Itä-Suomesta, eikä rajantakaisesta Karjalastaan sellaista tunnettu. Nappi on harvinainen myös Länsi-Suomessa.

Nappien ja keihäänkärjen lisäksi merovingiajalta on yksittäisiä löytöjä muun muassa Ruokolahden Salosaaresta ja Utulasta.

Koiskamon läheltä, Rautjärven puolelta, tunnetaan 1930-luvun lopulla löytynyt Hirnilän viikinkiaikainen kalmisto, johon on haudattu aseita. Koiskamosta Hirnilään on linnuntietä matkaa 3,5 kilometriä. "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3287
Liittynyt16.1.2016

Valmis kopiokulkunen helisi alkuperäisen mallinsa tapaan. (Kuva: Riitta Rainio)

Länsi-Suomen häränsolmäkuvioiset pronssiesineet ovat myhempiä, "viikinkiajalta", mutta edellinen löytö antaa vahvasti aiheen olettaa, että nekään EIVÄT ole mitään VIIKINKIKAMAA:

http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3410

Köyliöläinen muinaiskulkunen soi jälleen

RIITTA RAINIO

Väitöskirjaansa varten Riitta Rainio luetteloi ja dokumentoi kaikki Suomen rautakautiset kulkuset, kellot ja kelloriipukset. Hän tutki niiden alkuperää, ääntä, käyttötapaa ja kulttuurisia merkityksiä. Askarruttamaan kuitenkin jäi, kuinka paljon kulkusten ääni oli rapistunut alkuperäisistä ajoista ja olisiko uusien kopioiden valmistaminen mahdollista.

Köyliön Vanhankartanon kalmistosta kaivettiin 1920-luvulla esiin parikymmentä metallista kulkusta, pallomaista ja onttoa, sisään suljetulla irtonaisella helyllä varustettua esinettä. Nämä Suomen vanhimpiin kuuluvat soittimet olivat olleet maassa noin tuhat vuotta. Ajoitus onnistui, kun tutkittiin muita hautavarusteita, jotka olivat peräisin myöhäisrautakaudelta eli 900- ja 1000-luvulta.

Myöhäisrautakauden kulkusia on löytynyt Suomesta 308. Vanhankartanon pallomaiset kulkuset ovat näistä parhaiten säilyneitä, komeimpia ja alkuperältään kiinnostavimpia. Koska täysin samanlaisia esineitä on löytynyt vain suppealta alueelta Lounais-Suomesta, esineet on ilmeisesti valmistettu paikallisten seppien verstaissa.

Helinää äänimaisemassa

Löydöistä voi päätellä, että kulkuset oli tapana kiinnittää naisten, miesten ja lasten pukuihin sekä hevosvarusteisiin. Ne ovat synnyttäneet kantajansa ympärille metallinhelisevän äänikentän. Kulkusia on löydetty niin runsaasti, että tuo helinä on varmasti ollut tärkeä osa myöhäisrautakautista äänimaisemaa.

Vaikka monista kulkusista lähtee varovasti ravisteltaessa vieläkin ääni, minua jäi luetteloinnin ja tutkimuksen edetessä askarruttamaan, kuinka paljon ääni oli rapistunut alkuperäisestä. Varsinkin pallomaisten ja onttojen esineiden valmistusmenetelmät jäivät pitkälti arvailun varaan.

Sainkin tilaisuuden suunnitella kopion rakentamista yhdessä kuvanveistäjä Maija Helasvuon ja muinaistekniikan artesaanin Janne Aakon kanssa, kun rahoitus järjestyi.

Tavoitteena täydellinen kopio

Valitsimme kopioitavaksi Köyliön Vanhankartanon kalmistosta löytyneen hyvin säilyneen kulkusen (KM 8602: 31h). Pallomainen vaippaosa oli halkaisijaltaan 28 x 30 millimetriä ja paksuudeltaan puolitoista millimetriä. Sisällä oleva hely puolestaan oli halkaisijaltaan 11 x 11 millimetriä. Kulkusen pinta oli koristettu kuudellatoista häränsilmäkuviolla, ja alaosassa kulki ristikkäinen äänirako.

Alkuperäisiä mittoja ja muotoa oli ehdottomasti noudatettava, sillä pienilläkin poikkeamilla saattoi olla vaikutus kulkusesta lähtevän äänen kestoon ja osasävelrakenteeseen.

Myös metalliseoksen tuli vastata alkuperäistä. Mineralogi Seppo Hornytzkyjin analyysin mukaan alkuperäinen kulkunen oli valmistettu pehmeästä pronssista, joka koostui kuparista, lyijystä ja sinkistä (suhdeprosentit 78/15/6). Hely oli puolestaan iskunkestävää rautaa.

Vaikka valmistustekniikan jälkiä ei ollut näkyvissä, vaikutti siltä kuin koko runko olisi valettu yhdellä kertaa kertakäyttöisessä, rikottavassa muotissa. Tällaista vahamalleihin perustuvaa, niin sanottua katoavan vahan menetelmää, päätimme mekin siis käyttää.

Päätimme myös valmistaa kulkusen kahtena eri versiona: toisen muinaisilla, rautakautista vastaavilla välineillä ja materiaaleilla, toisen nykyaikaisemmilla, koska muinaisversion onnistuminen saattaisi olla epävarmaa. ...

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3287
Liittynyt16.1.2016

...jatkuu:

" Vahamallien ja valumuottien valmistaminen

Janne Aakko takoi ensin raudasta kaksi pallomaista helyä, jotka suljettaisiin kulkusen sisälle helisemään. Maija Helasvuo pyöritteli helyjen ympärille muottimassan, joka muinaisversiossa koostui hevosenlanta-, hiekka- ja saviseoksesta ja nykyaikaisemmassa versiossa samottimassasta. Massapallukka vastasi muodoltaan ja kooltaan tulevan kulkusen onttoa sisätilaa.

Nämä muotit Helasvuo kastoi sulassa mehiläis- ja juustonkuorivahassa ja muovaili pintaan tarttunutta vahaa niin, että se lopulta muistutti mittatarkasti valmista kulkusta. Vahamallien yläosaan hän lisäsi vielä suorakulmaisen vahakannan ja alaosaan kaksi ristikkäin leikattua äänirakoa. Pintaan painettiin puuleimasimella häränsilmäkoristeita.

Lopulta vahamallit peitettiin kokonaan muottimassalla ja jätettiin kuivumaan valuvaihetta varten. Ainoastaan vahasta muovaillut kaato- ja ilmakanavat kulkivat ulomman muotin läpi, vahamallista muotin pintaan asti.

Kriittinen valuvaihe

Valu tapahtui Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston metalliosastolla. Aakko lämmitti kuivuneita valumuotteja aluksi leivinuunissa, jolloin vahasta muovaillut osat sulivat pois ja jättivät muotteihin kulkusen muotoisen onkalon. Tämän jälkeen hän lämmitti muinaismuottia ahjossa ja sulatti valuun tarvittavat metallit grafiitti- ja avoupokkaissa. Nykyaikaisempaa muottia lämmitettiin uunissa ja sulatukseen käytettiin kaasupilliä.

Kun metalliseos oli valmista, tulikuuma, tuhatasteinen metalli kaadettiin muottien onkaloon. Molemmissa tapauksissa kaadot onnistuivat lähes täydellisesti.

Jäähdyttelyn jälkeen oli aika avata muotit. Jännitys tiivistyi. Muinaismuotista kuoriutui esiin pronssikulkunen, jonka keskiosassa ammotti ikävästi suurehko reikä. Onkaloon jäänyt ilmatasku oli varmaankin vaikeuttanut metallin leviämistä. Ilmanpoistokanavia olisi ilmeisesti pitänyt olla enemmän.

Onneksi nykymuotista sentään paljastui täysin ehjä pronssikulkunen. Teräsharjauksen ja kanavien poistonkaan jälkeen ei löytynyt virheitä. Kulkunen oli ilahduttavasti Köyliön esikuvansa näköinen. Viimeistelyvaiheessa kulkusen kantaan porattiin ripustusreikä, ja sisälle jäänyt muotinosa liotettiin ulos ääniaukkojen kautta. Vihdoin sisälle suljettu rautahely vapautui pomppimaan.

Äänitervehdys rautakaudelta

Kun vastavalmistunutta kulkusta nyt ravisteli kädessä, se tuotti ilmoille metallinhelisevän äänen. Helinä muistutti erehdyttävästi parhaiten säilyneiden rautakautisten kulkusten helinää, joten näissä esineissä ääni oli ilmeisesti säilynyt lähes entisellään.

Vaikka kopiokulkunen toikin näin äänellisen tervehdyksen suoraan Satakunnan rautakaudelta, se saattoi kuitenkin yksinään antaa vain pienen välähdyksen tuhannen vuoden takaisesta aistimaailmasta. Alkuperäinen kulkunen kuului näet kaikkiaan kahdeksan kulkusen sarjaan, joka aikoinaan helisi köyliöläisen kantajansa hameen helmoissa. Samassa puvussa saattoi tuolloin helistä yhtä aikaa jopa viisitoista kulkusta. Helinä − tai ehkä pikemminkin meteli − oli siis parhaimmillaan aikamoinen.

Riitta Rainio on filosofian tohtori ja musiikintutkija Helsingin yliopistossa. "

Keijona
Seuraa 
Viestejä9330
Liittynyt13.3.2015

Onhan se jotenkin vastoin tervettä logiikkaa, kun kuvitellaan että elämä muinaisina aikoina on ollut pelkkää kurjuutta ja taistelua.Kkuitenkin  suuri osa löydoistä todistaa päinvastaista, siis bileistä, kun koruja ja musiikkivempaimia ovat.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä9330
Liittynyt13.3.2015

Keijona kirjoitti:
Onhan se jotenkin vastoin tervettä logiikkaa, kun kuvitellaan että elämä muinaisina aikoina on ollut pelkkää kurjuutta ja taistelua.Kkuitenkin  suuri osa löydoistä todistaa päinvastaista, siis bileistä, kun koruja ja musiikkivempaimia ovat.

Onhan sellaistakin huudeltu, että ihmiset laskeutui puista siitäsyystä, kun puissa on niin hankala tanssia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Paleolithic_flutes

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Diam
Seuraa 
Viestejä2390
Liittynyt14.9.2006

Ensimmäisiä asumuksia on löytynyt maastosta sellaislta paikoilta, mitä voi luonnehtia hiekkarannoiksi muinaisen Saimaan lahdissa. Nämä ovat olleet perunakuoppia, minkä perältä on savusola maan pinnalle. Asukkaat ovat ilmeisesti tulleet Baltian rannikolta veneillä tänne kesäksi. Eivät kai ole olleet edes lihansyöjiä, vaan kalastaja-marjastajia. Varmaan 9000 vuotta sitten.

Ancylusjärvivaiheen ajalta ovat myös löytyneet ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta Suomessa.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Keijona
Seuraa 
Viestejä9330
Liittynyt13.3.2015

Huilua tietenkin mahtuis soittamaan, mutta onnistukohan  perunakuopissa tanssiminen, Ranskalaiset perunathan   tul bileisiin  vasta  pommes fritterin sodan jatkojen mukana ranskalaisilta.

Jotenkin se ajatus että Suomi, siis  joulupukin maa olisi sellainen maailmannapa auttaisi monia itsetuntoasioissa, niin eikö ihan nationalismin nimissä lanseerata sellainen logiikka, että ihmiskunnan alkukoti oliskin suomessa. Unohdetaan sellaiset ilmastonlämpeemis tai jääkausi höpinät, mennään asian ytimeen ja varhaishistoriaan : Suomessa on maailman vahvin peruskallio, joten todennäköisintä, pysyvintä ja   kestävintä  seutua myös apinoiden ihmisiksi kehittyä.

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä3287
Liittynyt16.1.2016

Uskomattomin jytky on tämä tattarinviljelyksen alkaminen Suomessa 7300 vuotta sitten ilmeisimmin saman idästä tulleen kampakeraamisen (SU, N1c) väestön toimesta, joka maalasi Astuvansalmen maalauksen ja toi ensimmäiset saviruukut. Se ei ole edellyttänyt välttämättä maan muokkaamista, mutta kylläkin metsän kaatamista valon takia ja villin kiertotattarin (kantamuodon, kuvassa) korvaamista kylvämällä ja kitkemällä viljelytattarilla, joka tuottaa enemmän ja isompia jyviä eikä pudota niitä heti, kun ne kypsyvät. Vain Japanista on löydetty yhtä vanha viljelypaikka, vaikka kasvi on alun perin lähtöisin Kiinasta.

https://www.tiede.fi/comment/2435860#comment-2435860

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226
Liittynyt24.12.2013

Viikinkiaikaa ja muinaisten suomalaisten identiteettiä sensuroidaan paljonkin nykyisten mk- suomalaisten toimesta, erityisesti N1c:n. Tattarinkin toivat R1a ja J, mistään tokkuroiden N1c:stä ei ole mitään todisteita. Kuvassa on ODIN Lapin korkealla istuimellaan. Kyseessä ei suinkaan ole joulupukki Korvatunturilla, kuten nykyiset N1c- suomalaiset väittävät, vaan finnoarjalaisten ODIN, joka on istunut tuolla jo arkeeiselta ajalta asti. Muinaiset suomalaiset olivat viikinkejä, norsseja, finnoarjalaisia, amatsoneja, skyyttejä, katteja eli gootteja, yameja eli jäämejä jne. Nykyiset suomalaiset ovat tsaarinaikaista Isovihan ym. N1c -astutusta tai Ruotsista tuotettua asutusta I, joilla ei ole muinaisuuden tai kielen kanssa mitään tekemistä alkuaan.
Todisteita muinaisten suomalaisten arjalaisuudesta/ germaaniudesta on niin paljon, että näitä nykyisiä opetusohjelmien laatijoita, Museovirastoa ym. täytyy alkaa haastamaan oikeuteen, vaikka kans.väl.tuomioistuimiin asti. Eivät nämä loputtomiin kyki toisen kansan historialla ja kielellä, se on taattu.

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

panterarosa
Seuraa 
Viestejä3226
Liittynyt24.12.2013

Pelkästään pään korkeus on 30km ja metallinen kaulaketju on satoja kilometrejä pitkä. Tuo muinainen magneettikartoissa näkyvä MUINAISSUOMALAISTEN jumala on saagoissa kuvattu Odin. Kas vain kun toisen kansan historialla kykkivät mongolidi -nykysuomalaiset geologit ym. eivät ole huomanneet tuotaKAAN oliota.

Giant Uralic and Finnic Megaliths NEW places! https://youtu.be/WEyKvRQubXU
Alien Burial Site https://youtu.be/yLvF0mga1rU

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat