Kepler ja maankaltaiset planeetat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.nasa.gov/mission_pages/kepler/main/index.html

Mitäs luulette ,monenko maankaltaisen ns,asuttavalla alueella olevan planeetan olemassaolo todetaan keplerin neljävuotisen tehtävän aikana ?.

Sivut

Kommentit (40)

offmind
Seuraa 
Viestejä14540
Liittynyt19.8.2008
turhapuro
http://www.nasa.gov/mission_pages/kepler/main/index.html

Mitäs luulette ,monenko maankaltaisen ns,asuttavalla alueella olevan planeetan olemassaolo todetaan keplerin neljävuotisen tehtävän aikana ?.




Maan kokoluokassa olevat kiviplaneetat ovat jo hyviä löytöjä, eli elokehällä sijaitseminen on ehkä hieman turhankin rankka vaatimus.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Vierailija

Ei kovinkaan monen. Maan kokoisten kappaleiden havaitseminen on hankalaa.
Elokehälle ei löydöistä sitten osu kuin osa.

Vierailija

Mitenkäs monella sellaisella tähdellä, jotka paljain silmin pystyy täältä Suomesta näkemään taivaalla, on havaittu tähän mennessä kiertolaisina planeettoja? Jos on havaittu, niin millainen tämä tähti on tarkemmin ja miten sen helpoiten voin taivaalta löytää?

Hyvä, että saadaan keskustelua tähtitieteestä yms., kun eikös nyt ole ihan kansainvälinen tähtitieteen vuosi nyt vuonna 2009?

Vierailija

Avaruusteleskooppi Keplerin laukaisu lähenee.

Kepler laukaistaan matkaan Floridasta tällä tietoa Suomen aikaan lauantaiaamuna klo 05.49. Lauantaina on lisäksi toinen mahdollisuus laukaista klo 06.13. Kantorakettina käytetään Boeingin valmistamaa Delta II:sta. http://fi.wikipedia.org/wiki/Delta_II

Laukaisua voi seurata livenä internetin kautta http://www.ulalaunch.com sivuston webcast-lähetyksestä joka alkaa 04.00 Suomen aikaa. Laukaisun kiinnostavin ja seuratuin tapahtuma on varmaan nokkakartion irrotus ajassa 4min 41s ja Keplerin irrotus radalle ajassa 61min 48s.

Kepler mission status center: http://spaceflightnow.com/delta/d339/status.html <- suosittelen tutustumaan.

Vierailija

Meinasikko, että montako tuohon kahdeksanteen päivään, johon tuo äänestys on voimassa, mennessä löytyy vai ylipäätään?

Vierailija

Voi kun tämä nyt onnistuisi eikä kantoraketille sattuisi mitään ikävää...

Maan sisarplaneettoja voi alkaa löytyä vuonna 2012

06.03. - 08:42 (Luotu: 08:38) - Kommentit: 1

Avaruus: Kepler-teleskoopilta kestää kolme ja puoli vuotta vahvistaa mahdollinen löytö
Kepler-teleskooppi seuraa 100 000 tähden valon voimakkuuden vaihteluja kolmen ja puolen vuoden ajan Maan kokoisen planeetan löytämiseksi. Grafiikka: Reuters/Aamulehti

Vuoden 2012 tienoilla selvinnee, löytyykö avaruudesta Maan kaltaisia elämälle sopivia planeettoja, vai kohtaako ihmistä sittenkin kosminen yksinäisyys tässä valtavassa universumissa.

Nasa laukaisee perjantaina avaruuteen jättiteleskoopin, jonka ainoa tehtävä on kolme ja puoli vuotta tuijottaa tiettyä avaruuden kohtaa ja havaita pienimmätkin vaihtelut alueen tähtien valon määrässä.

Tähden kirkkauden säännöllinen himmeneminen tarkoittaa, että sen editse kulkee planeetta.

Kaasupalloja
Tähän mennessä näitä eksoplaneettoja on havaittu jo yli 340. Ne ovat kuitenkin enimmäkseen Jupiterin kaltaisia jättimäisiä kaasupalloja.

Pienin havaittu eksoplaneetta on noin kaksi kertaa Maata suurempi.

Se kiertää kuitenkin liian lähellä keskustähteään kelvatakseen elämän tyyssijaksi.

Noin 480 miljoonaa euroa maksava Kepler-teleskooppi alkaa seurata parinkymmenen täysikuun kokoista aluetta Joutsenen ja Lyyran tähdistöissä.

Lupaava
Alue on lupaava Maan kokoisten planeettojen löytämiselle. Siellä Kepler seuraa noin sataatuhatta valikoitua tähteä.

Mikäli joku tähyäisi omaa tähteämme Aurinkokuntamme ulkopuolelta, sen valo himmenisi 0,008 prosentin verran Maan kulkiessa sen editse.

Keplerin tarkka fotometri havaitsee jopa 0,002 prosentin vaihtelut tähden kirkkaudessa.

Tehtävänä on löytää 0,5-2 kertaa Maan kokoisia planeettoja.

Planeetan olemassaolon varmistamiseksi tähden pitää nähdä himmenevän säännöllisesti kolme kertaa - siksi missio kestää kolme ja puoli vuotta.

Lähemmäksi
Näin tarkka homma ei onnistuisi Maasta käsin, ilmakehän väreily vääristää siksi paljon avaruudesta otettuja kuvia.

Kepler ei ole ensimmäinen tähän tehtävään avaruuteen lähetetty teleskooppi. Avaruudessa on jo eurooppalainen Corot-teleskooppi, jonka peilin halkaisija on kuitenkin vain 30 senttimetriä.

Keplerillä se on peräti 1,4 metriä.

Ranskalaisten laukaisema Corot on havainnut tähän mennessä seitsemän eksoplaneettaa.

Kultakutri-vyöhyke
Elämää voi löytyä tähtien ympäriltä alueilta, jotka eivät ole liian kylmiä tai liian kuumia. Niitä kutsutaankin tunnetun sadun mukaisesti Kultakutri-vyöhykkeiksi. Niillä voi esiintyä nestemäistä vettä.

- Olen työskennellyt Nasassa 25 vuotta ja tämä on jännittävin missio, jossa olen ollut mukana, sanoo Nasan projektia johtava James Fanson The New York Timesille.

Hän jää eläkkeelle laukaisun jälkeen.

- Voimme ensi kerran vastata jo muinaisia kreikkalaisia vaivanneeseen kysymykseen: Onko olemassa muita meidän kaltaisiamme maailmoja?

Kepler-teleskooppi on saanut nimensä saksalaisen tähtitieteilijän Johannes Keplerin mukaan.

Kepler julkaisi vuonna 1609 lait planeettojen liikkeistä.

Ilkka Timonen

Aamulehti

Vierailija

Maankaltainen tässä yhteydessä = Planeetta, jolla on suurinpiirtein sopiva lämpötila, jotta vesi on sulaa ja jonka pinta painovoima on jossain 0,5-1,5 etäisyydellä maan vastaavasta.

Mielestäni kyseinen määritelmä on naurettava. Mitä jos siellä on niin paljon radiaktiivisia aineita, että pinnalla on älytön säteily? Suunnttomat määrät rikkiä pinnassa? Ei lainkaan happea, missään muodossa? Miljoona muuta asiaa, kuten supervuorovesi-ilmiö tms.?

Kyseiset planeetat olisivat täysin erilaisia, kuin maa ja niiden kutsuminen "Maankaltaisiksi" vain muutaman parametrin perusteella naurettavaa.

Se että parempia parametrejä ei ole saatavilla ei mielestäni oikeuta moiseen pelleillyyn.

Vierailija
Misantropologi
Meinasikko, että montako tuohon kahdeksanteen päivään, johon tuo äänestys on voimassa, mennessä löytyy vai ylipäätään?



ylipäätään

Vierailija
Harrastelija-Ajattelija
Maankaltainen tässä yhteydessä = Planeetta, jolla on suurinpiirtein sopiva lämpötila, jotta vesi on sulaa ja jonka pinta painovoima on jossain 0,5-1,5 etäisyydellä maan vastaavasta.

Mielestäni kyseinen määritelmä on naurettava. Mitä jos siellä on niin paljon radiaktiivisia aineita, että pinnalla on älytön säteily? Suunnttomat määrät rikkiä pinnassa? Ei lainkaan happea, missään muodossa? Miljoona muuta asiaa, kuten supervuorovesi-ilmiö tms.?

Kyseiset planeetat olisivat täysin erilaisia, kuin maa ja niiden kutsuminen "Maankaltaisiksi" vain muutaman parametrin perusteella naurettavaa.

Se että parempia parametrejä ei ole saatavilla ei mielestäni oikeuta moiseen pelleillyyn.




Olisiko parempi määritelmä "lähes maankaltainen planeetta"? Pointtihan tuossa kuitenkin on se, että jos ja kun tuolta maapallon kokoinen sulaa vettä päällään kantava murikka löytyy, niin se on enemmän maan kaltainen kuin mikään tähän mennessä löydetyistä. Sitä paitsi planeetan ilmakehän koostumus pystytään Keplerin avulla määrittämään, jolloin maapallon kokoiset ja oikealla etäisyydellä tähdestään sijaitsevat, mutta kokonaan rutherfordiumin peitossa olevat planeetat voidaan luokitella joksikin muuksi.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5100
Liittynyt6.5.2007
Harrastelija-Ajattelija
Maankaltainen tässä yhteydessä = Planeetta, jolla on suurinpiirtein sopiva lämpötila, jotta vesi on sulaa ja jonka pinta painovoima on jossain 0,5-1,5 etäisyydellä maan vastaavasta.

Mielestäni kyseinen määritelmä on naurettava. Mitä jos siellä on niin paljon radiaktiivisia aineita, että pinnalla on älytön säteily? Suunnttomat määrät rikkiä pinnassa? Ei lainkaan happea, missään muodossa? Miljoona muuta asiaa, kuten supervuorovesi-ilmiö tms.?

Kyseiset planeetat olisivat täysin erilaisia, kuin maa ja niiden kutsuminen "Maankaltaisiksi" vain muutaman parametrin perusteella naurettavaa.

Se että parempia parametrejä ei ole saatavilla ei mielestäni oikeuta moiseen pelleillyyn.




Mikrobit pystyvät elämään melkein minkälaisissa olosuhteissa vaan, esimerkiksi muistan lukeneeni bakteereista, jotka eli merenalaisen tulivuoren lähellä. Rikki, kuumuus tai säteily ei niitä haittaa. Sensijaan happi on myrkkyä suurimmalle osalle mikrobeista. Ja niistähän kaikki sitte alkaa.

Per se

Vierailija
Korpi
Harrastelija-Ajattelija
Maankaltainen tässä yhteydessä = Planeetta, jolla on suurinpiirtein sopiva lämpötila, jotta vesi on sulaa ja jonka pinta painovoima on jossain 0,5-1,5 etäisyydellä maan vastaavasta.

Mielestäni kyseinen määritelmä on naurettava. Mitä jos siellä on niin paljon radiaktiivisia aineita, että pinnalla on älytön säteily? Suunnttomat määrät rikkiä pinnassa? Ei lainkaan happea, missään muodossa? Miljoona muuta asiaa, kuten supervuorovesi-ilmiö tms.?

Kyseiset planeetat olisivat täysin erilaisia, kuin maa ja niiden kutsuminen "Maankaltaisiksi" vain muutaman parametrin perusteella naurettavaa.

Se että parempia parametrejä ei ole saatavilla ei mielestäni oikeuta moiseen pelleillyyn.




Olisiko parempi määritelmä "lähes maankaltainen planeetta"? Pointtihan tuossa kuitenkin on se, että jos ja kun tuolta maapallon kokoinen sulaa vettä päällään kantava murikka löytyy, niin se on enemmän maan kaltainen kuin mikään tähän mennessä löydetyistä. Sitä paitsi planeetan ilmakehän koostumus pystytään Keplerin avulla määrittämään, jolloin maapallon kokoiset ja oikealla etäisyydellä tähdestään sijaitsevat, mutta kokonaan rutherfordiumin peitossa olevat planeetat voidaan luokitella joksikin muuksi.



Ehkä niin. Mutta kun joku astronomi menee ja kertoo, että tässä galaksissa on x miljoonaa "maankaltaista" planeettaa, niin miljoonat uffo-miehet ja muut Juhan affit ryömivät koloistaan selittämään minulle, että se tarkoittaa jotain.

Pitäisin parempana tarkempaa selitystä, eli etsitään kiviplaneettoja suurinpiirtein samalta lämpötila-alueelta, kuin Maa. Jos sellaisia löytyy (mitä en epäile) niin niiden kemialliset rakenteet tulevat kertomaan meille jotakin todella maan kaltaisten planeettojen olemassaolon mahdollisuudesta ja yleisyydestä.

"Maankaltainen" olisi sitten sininen planeetta happi-typpi ilmakehällä, kuten jokainen mielessään oikeasti jo olettaa.

Reiska
Mikrobit pystyvät elämään melkein minkälaisissa olosuhteissa vaan, esimerkiksi muistan lukeneeni bakteereista, jotka eli merenalaisen tulivuoren lähellä. Rikki, kuumuus tai säteily ei niitä haittaa. Sensijaan happi on myrkkyä suurimmalle osalle mikrobeista. Ja niistähän kaikki sitte alkaa.



Nykyiset mikrobit ovat kaikki kehittyneet jostakin, ne eivät voi olla ensimmäiset olennot. Eli ne ovat kaikki kiinni solurakenteessa (suoraan tai epäsuorasti, mikään ei lisäänny ilman soluja), joka biologien mielestä ei voinut olla ensimmäinen rakenne. Se että niitä elää kaikkialla on siis osoitus siitä, että ne ovat evoluution kautta sopeutuneet sinne, ei siitä että ne ovat syntyneet sinne. Ja evoluutiohan ei kerro mitään elämän synnystä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat