Lattialämmityksen syömä energia, vs kuiva tai märkä lattia?

Seuraa 
Viestejä18
Liittynyt29.5.2006

Mikäli olen okein ymmärtänyt, haihtuminen kuluttaa energiaa vai miten se nyt oli, siksi mm. bensiini tuntuu kylmältä iholla sen haihtuessa nopsaan. Olenkin vääntänyt asiasta kättä nuorison kanssa, jotka eivät hirvittävissä kiireissään ehdi kuulemma kuivaamaan suihkuhuoneen lattiaa, että siihen seisomaan jäävän veden haihduttaminen kuluttaa huomattavasti enemmän sähköä kuin kuivan lattian lämpimänä pitäminen.
Miten on, löytyykö lukijoiden joukosta ketään, joka osaisi kertoa olenko meuhkannut turhaan asiasta?

Kommentit (15)

Vierailija

En nyt mene sanomaan tuosta lämmityksestä, mutta onhan lattiankuivaaminen kosteusvaurioiden kannalta ihan hyödyllistä....

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jos se sama kosteus tiivistyy LTO-kennoon voi energia tulla aika hyvin takaisinkin. Ainakin lämmityskaudella.

Minä vetelen lastalla lattiat ja myös seinät mielelläni. Siinä on ainakin se etu, että samalla töhnät lähtevät mekaanisesta putsaamisesta liikkeelle. Eli suihkutila pysyy puhtaampana.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Veden haihduttamiseen kuluu vajaa 2300 kJ/kg energiaa. kilowattitunteja haihduttamiseen menee siis 0,64 kwh/kg.

Jos vettä haihdutetaan lattialta vaikkapa 2 dl joka aamu, niin energiaa kuluu siihen 3,8 kwh/kk. Esimerkiksi parin kilowatin kiuas imaisee tuollaisen energiamäärän kahden tunnin lämmityksellä.

Voitte itse laskea realistisempia arvioita. Tuossa kuitenkin jotain malliksi. Laskin aika pikaisesti, joten voi olla virheitäkin.

Edit: joo, olihan siellä aika iso virhe yksikönmuunnoksessa. Nyt muutin luvut kymmenkertaiseksi ja pitäisi mennä oikein

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

En sano oikeaksi, mutta jostain on tarttunut päähän, että millinmetrin vesikerros neliön alalta haihtuu noin neljässä tunnissa, joten on hyvä tosiaan kuivata se lattia

Reipas Poika
Seuraa 
Viestejä18
Liittynyt29.5.2006

Joo, kiitos, tämmöistä mielessäni olen pähkäillyt ettei se aivan hukkaan heitettyä hommaa ole energiansäästönkään kannalta. Tietty huismar'in ja Paul M:n ilmituomat asiat ovat totta myös, ja sen vuoksi minäkin vetelen lastalla myös seinät ja saunan lasioven, mutta ei tuota energiamäärää voi aivan pieneksi sanoa. Pikaisesti tuosta bosonin laskelmasta jatkolaskien ja käyttäen eilen kilpailuttamisen kautta saamaani kilowattituntihintaa 5.1 senttiä/kwh, kolminkertaista vesimäärää (testasin, kaadoin puoli litraa vettä lattialle; ei alkuunkaan niin paljon kuin suihkun jälkeen) SEKÄ muistaen ainakin meillä oleilevan nuorison suihkuhalut, 1-2 kertaa päivässä, saan kuukausimenoiksi 11.60 €. (toivottavasti oikein laskien, niin bosoni kuin minä! )
Eli eilisen kilpailuttamisen ja lattian kuivaamisen yhteistuloksella saan säästöksi 11.60 € X 12 + 80 € (vuotuinen säästö kilpailuttamisen kautta) yhteensä 219.55 €.
Jippii.
Ja mikä tärkeintä, MAAILMA PELASTUU!

Vierailija

Jos otetaan laajempaa perspektiiviä kehiin niin veden poisto lattialta on kausiluonteinen kysymys. Talvella kun ilma on tavallisesti liian kuivaa, on kostuttaminen hyödyllistä hengitystie - ja iho-oireiden vähentämiseksi. Suihku lämmittää lattiaa, jos lattia on kylmempi, joten se haihtuu osin sillä enerialla, mikä muutenkin vapautuu huoneilmaa kuivattamaan. Märkänä kautena mitään kostuttelua ei tarvita ja lastalla kaapien tuo kiusa menee viemäriin.

Jos säästöstä saa vähintään orkun, niin veden suoralla säästöllä tienaa jos sen kulutuksesta maksaa suoraan, niin että laskee sankoon vettä. Saippuoi sillä ja vain huuhtelee suihkulla pikaisesti. Tosin huuhteluaika on oltava 7* saippuointiaika jotta se huuhtoutuu pois. Siinä meille dilemma.

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246
Liittynyt10.12.2007

En kuivaa vessan lattiaa koska huoneilma on talvisin liian kuiva ja näin ei tarvita erillistä ilmankostutinta.

Kesällä en pidä lattialämpöä päällä.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mutta asia on kompleksinen.

Lattialämmityksen termostaatti sijaitsee usein jossain ovipielessä ja siellä lattia-anturin kohdalla on kuiva lattia. Riippumatta suihkualueen kosteudesta hoitelee termostaatti laattaan saman lämpötilan kuivan alueen perusteella. Eli teho ei muutu miksikään. Jos teholla haihdutetaan kosteutta, tiivistyy tuo kosteus tuottaen isoa tehoa takaisin LTOsta. Jos ei ole mitään kosteutta eli laatta lämmittää vain ilmaa - siis kuivana vielä lämpimämmäksi - ei ole mitään tiivistyvää. Takaisin tuleva teho siis pienenee lastalla kuivatun suihkun jälkeen ja MAAILMA TUHOUTUU.

Asiat ovat näin kierosti monimutkaisia.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Reipas Poika
Seuraa 
Viestejä18
Liittynyt29.5.2006
tietää
Jos otetaan laajempaa perspektiiviä kehiin niin veden poisto lattialta on kausiluonteinen kysymys. Talvella kun ilma on tavallisesti liian kuivaa, on kostuttaminen hyödyllistä hengitystie - ja iho-oireiden vähentämiseksi. Suihku lämmittää lattiaa, jos lattia on kylmempi, joten se haihtuu osin sillä enerialla, mikä muutenkin vapautuu huoneilmaa kuivattamaan. Märkänä kautena mitään kostuttelua ei tarvita ja lastalla kaapien tuo kiusa menee viemäriin.

Jos säästöstä saa vähintään orkun, niin veden suoralla säästöllä tienaa jos sen kulutuksesta maksaa suoraan, niin että laskee sankoon vettä. Saippuoi sillä ja vain huuhtelee suihkulla pikaisesti. Tosin huuhteluaika on oltava 7* saippuointiaika jotta se huuhtoutuu pois. Siinä meille dilemma.




Olen asunut kolmasosan elämästäni vanhassa omakotitalossa jonka sauna oli kahdenkymmenen metrin ja viidenkymmenen vuoden päässä asuinrakennuksesta, sain siinä tarpeekseni säästöä, sanoisinko että sankoni täyttyi
ääriään myöten siellä tehtävistä sankopesuista.
Ei kiitos sitä enää.
Suihku kyllä lämmittää lattiaa, sen huomasin juuri äsken viimeksi kun sieltä tulin, mutta suurimmaksi osaksi vain suihkuverhon sisäpuolisella alueella. Vesi roiskuu kuitenkin huomattavasti pidemmälle kuin verhon peittämä alue on, eli kastuu vaan ei lämpiä.

Reipas Poika
Seuraa 
Viestejä18
Liittynyt29.5.2006
Paul M
Mutta asia on kompleksinen.

Lattialämmityksen termostaatti sijaitsee usein jossain ovipielessä ja siellä lattia-anturin kohdalla on kuiva lattia. Riippumatta suihkualueen kosteudesta hoitelee termostaatti laattaan saman lämpötilan kuivan alueen perusteella. Eli teho ei muutu miksikään. Jos teholla haihdutetaan kosteutta, tiivistyy tuo kosteus tuottaen isoa tehoa takaisin LTOsta. Jos ei ole mitään kosteutta eli laatta lämmittää vain ilmaa - siis kuivana vielä lämpimämmäksi - ei ole mitään tiivistyvää. Takaisin tuleva teho siis pienenee lastalla kuivatun suihkun jälkeen ja MAAILMA TUHOUTUU.

Asiat ovat näin kierosti monimutkaisia.




Niinpä. Paitsi että haihtuva kosteus imee lämpöä laatoista, ja termostaatti paukkuu päälle että pum pum vaan. Nytkin palaa punainen valo oven pielessä eikä se ole mikään liikennevalo.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

No ei. Se termarin tuntoelin on useimiten kaukana kastuvasta alueesta kuten tuolla aiemmin muotoilin asian. Termarin seinäpalikkakin sijoitetaan ulkopuolelle lähes aina kun on kuivan tilan tavaraa. Eli kulkuaukon luo ulkopuolelle. Suihkuttelua ei juurukaan tapahdu oveen eli oven lähelle ja näin ollen anturin luona on kuiva laatta, johon suihkuttelu ei vaikuta mitään. Usko vaan. Minä tiedän tästä asiasta kaiken.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Lattian päältä saadaan mitattua ilman kostesu ja lämpö ennen ja jälkeen prosessin. Molier taulukosta nähdään entalpiaero ja kokonaisteho. Ilmanvaihdolla kosteus viedään pois ja sen tehoa ja lämmitystehoa jakamalla saadaan jotain lukuja. Molierista varmaan ilmenee myös tuo 2300 kJ/ kg.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
Diam
Lattian päältä saadaan mitattua ilman kostesu ja lämpö ennen ja jälkeen prosessin. Molier taulukosta nähdään entalpiaero ja kokonaisteho. Ilmanvaihdolla kosteus viedään pois ja sen tehoa ja lämmitystehoa jakamalla saadaan jotain lukuja. Molierista varmaan ilmenee myös tuo 2300 kJ/ kg.



Minä en ajatellut asiaa noin monimutkaisesti. En siis laskenut kuinka paljon tehoa vaaditaan itse lattialämmityksen vastuksilta. Noilla tiedoilla se ei onnistuisikaan. Pitäisi tietää vallitsevat ilmankosteudet ja ilmanvaihdon nopeus, lämpötila jne. Katsoin vain yksinkertaisesti paljonko energiaa ylipäätään kuluu veden höyrystämiseen.

Siis vaikka ei käyttäisi lattialämmitystä ollenkaan, vaan energia tulisi talon lämmityksestä. En katsonut tuotakaan kovin tarkkaan, koska tulos riippuu enemmän vaikkapa siitä salliiko tuo veden haihtuminen viilentää ilman lämpötilaa jonkinverran, vai annetaanko lattialämmityksen käydä niin että se samalla lämmittää huoneilmaakin tavallista hieman lämpimämmäksi, jolloin poistoilman mukana karkaa enemmän energiaa jos poistoilman lämmön talteenottoa ei ole. Jos lämmön talteenotto on, niin tilanne taas on toinen.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Paul M tietää sitten myös sen, että lattialämmityksen anturi pyritään sijoittaman keskelle märkätilan lattiaa. Kuitenkin tietyn etäisyyden päähän lattiakaivosta. Näin ainakin ammattitaitoisilla rakennuksilla.

Lattialämmitys on mukavan tuntoinen jaloille. mutta Päätarkoitus kuitenkin lienee kosteuden karkoittaminen lattialaatan alta ja saumoista. Kuten kaikki tietää, että saumat eivät pidä vettä. Eli kesällä lattialämpö on erityisen tärkeä.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Käytännössä lämmitetään ilmanvaihtoa, muuten ilma kylmenee.

http://lvi.tky.fi/pics/Mollier1-iso.jpg

Tehontarve riippuu lämmönjaosta. Jos huipparilla vedetään lämpöpuhaltimen ilma, niin lämmitystehon tarve voi olla paljon laskettua lämpöhävuötä suurempi. Se tulee ilmi, kun lämmitetään kattopaneelilla lattiaa, ja pitäisi tietää ilman lämpötila. Se voi olla paljon alempi kuin pintojen lämpötila. Ilman lämpötila alhaalla, niin raitisilma luukut jäätyvät. Pitääkin olla kaksi eri lämmityksenjakotapaa, jotta vältetään haitalliset kondenssiongelmat. Saunassa on usein näin, mutta siellä on tehokas kiuas.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Uusimmat

Suosituimmat