Ruotsinkielen hegemonia suomessa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi ruotsinkieli on tärkeää suomessa?

Tässä muutamia aiheeseen liittyviä menneitä tapahtumia:

-
1962 Kielilakia muutettiin niin, että virka-alue johon kuului erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia katsottiin kunkin kunnan osalta samankieliseksi kuin asianomainen kunta oli. Kunta muuttui edelleen kaksikieliseksi, jos vähemmistön määrä ylitti 12% tai yksikieliseksi, jos vähemmistön määrä alitti 8%. Kunta pysyi kuitenkin kaksikielisenä, jos siinä asui vähintään 5000 toiskielistä (käytännössä ruotsinkielistä).
-
1968 Ruotsin kieli määrättiin RKP:n tahdosta pakolliseksi oppiaineeksi peruskouluihin vastoin etukäteissuunnitelmia.
-
1975 Kielilakia muutettiin niin, että kunta oli kaksikielinen, jos vähemmistön määrä ylitti 7 %. Kunta muuttui kaksikieliseksi, jos vähemmistön määrä ylitti 8 % tai yksikieliseksi, jos vähemmistön määrä painui alle 6 %:n. Kunta pysyi kuitenkin kaksikielisenä niin kauan kuin toiskielisiä oli vähintään 3000 henkeä (ilman tätä alarajaa Vantaa ja Turku olisivat muuttuneet yksinomaan suomenkielisiksi). Vuoden 1935 lain hallintokielimääräykset, jotka riippuivat siitä ylittikö tai alittiko vähemmistön määrä 1/3 kumottiin. Ruotsin (tai vastaavasti suomen) kielen kurssi tuli pakolliseksi osaksi yliopisto-opintoja.
-
1987 Pohjoismainen kielisopimus vuodelta 1981 tuli voimaan (193/1987) laajentaen ruotsinkielisten kielioikeudet koskemaan mitä konkreettisemmin myös riikinruotsalaisia maahanmuuttajia tai maassa tilapäisesti oleskelevia. (Suomenkielisillä ei ole vastaavia oikeuksia äidinkieleensä Ruotsissa. Perustuslain antamat kielioikeudet koskevat vain Suomen kansalaisia.)
-
1988 Ruotsin TV (TV 4) alkaa näkyä Suomessa. Kustannukset tästä sisällytetään aluksi TV-lupamaksuihin Uudellamaalla. Suomen TV:n vastavuoroista näkyvyyttä Ruotsissa vuodesta 1986 ei toteuteta kuin pieniltä osin. Lisäksi Suomi maksaa nämäkin kustannukset.
-
1993 Hallitus ei suostunut opetusministeri Uosukaisen ajamaan pakkoruotsin poistamiseen (peruskoulussa) mm. Ruotsin hallituksen painostamana.
-
1996 Ahvenanmaan lukiolaiset vapautetaan velvollisuudesta kirjoittaa suomen kieli ylioppilaskirjoituksissa.
-
1996 Yksikielisesti suomenkielinen Lohjan kaupunki ja kaksikielinen Lohjan maalaiskunta (ruotsinkielisiä 6,2 %) yhdistettiin valtioneuvoston päätöksellä uudeksi kaksikieliseksi Lohjan kaupungiksi, vaikka ruotsinkielisten määrä oli noin 1800 henkeä ja 4,0 % asukkaista.
Vielä Lohjaakin heikommin perusteltu on Vantaan kaksikielisyys, jossa ruotsinkielisiä on vain 3,4 %.
-
1995-1999 Opetusministeri ruotsinmielinen Olli-Pekka Heinonen ajoi pakkoruotsin ylläpitämistä. Äidinkielen opetusmääriä alennettiin, ylioppilaskokeiden äidinkielen tulokset heikkenevät jatkuvasti.
-
lisää tulee vielä...

Sivut

Kommentit (453)

Vierailija

Kyse on etupolitiikasta. Puolueet ajavat etuja eturyhmilleen. Harvemmin kukaan ajaa minkään asian heikennystä, koska silloin luultavasti kannatuskin heikkenisi, ja pitäisi ajaa myös jonkun etuja jotta kannatus samalla nousisi. On työlästä ajaa kolmea asiaa: 1) heikennystä 2) yhtä etua kompensoimaan heikennyksen tuoma imagotappio 3) toista etua jolla nostetaan kannatusta. Niinpä siis aikojen saatossa erilaiset etuoikeudet kärjistyvät kärjistymistään, paitsi tietenkin keskiluokan (tai muun kansan) etuoikeudet, koska keskiluokka on se suuri harmaa massa, jonka kustannuksella edut tapahtuvat. Rikkaat siis rikastuvat ja valtionvelka kasvaa.

Sen sijaan yhteiskuntapuolue ajaisi asioita kokonaisuuden kannalta. Tällöin optimoitaisiin kokonaisuutta kuten optimoinnissa yleensä tehdään, ja tulokset olisivat parempia.
Ketju

Vierailija

Ruotsi on hyvä, muttei pakollisena.. saa tuntumaan pakkopullalta jo nuorena ja sit ei myöhemmin jaksa kiinnostaa, vaikka tarve kielen taitamiselle olis.

Vapaaehtoinen ruotsi ois varmasti suositumpaa... ei se huono kieli, eikä niin hankalakaan mut itellä sen opiskelusta ei ole muutako negatiivista palautetta ala- ja yläasteelta.

Vierailija

Mitä hyötyä ruotsista enää on? 9 miljoonaa asukasta ei ole kummoinenkaan markkina-alue verrattuna vaikkapa 142 miljoonaan.
Jotka löytyvät itärajan takaa.
Tai Kiina ja Intia, molemmissa reilusti yli miljardi asukasta.
Mitkä markkinat!

Vierailija

Skandinaviskan tunteja meillä oli jossain välissä pitkässä ruotsissa, vaan eipä niitä enää koulun loppupuolella ollut, norja tuntui välistä helpommalta kuin savo... mitä niillekin tunneille on tapahtunut?

Vierailija
melianis
Skandinaviskan tunteja meillä oli jossain välissä pitkässä ruotsissa, vaan eipä niitä enää koulun loppupuolella ollut, norja tuntui välistä helpommalta kuin savo... mitä niillekin tunneille on tapahtunut?



Minä olen kanssa etsiskellyt, mutta en ole löytänyt mistään skandinaaviskan sanakirjaa. Mistähän päin tuollaisen opuksen löytäisi jotta pääsisi sisälle tuon salakielen vivahteisiin?

Ps. Joku onneton väitti että Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa käyttäisivät muka englantia keskinäiseen kommunikointiinsa.

Vierailija

Ruotsi, norja ja tanska ovat läheisiä sukukieliä, mutta silti melko erilaisia.
Toisin kuin usein luullaan, he eivät ymmärrä toistensa kieltä noin vain.

Vierailija

"Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet (NUAS) on tieteellisesti tutkinut niin sanottua skandinaaviskaa ja se tehnyt siitä myös julkaisun.

Kysymyksessä on yliopistotason henkilöille tarkoitettu kieliopas. Referoin siitä joitakin kohtia. Oppaan tarkoituksena on
1. osoittaa, että pohjoismaisessa yhteistyössä todella esiintyy kielivaikeuksia,

2. kuvata lyhyesti kielten ymmärtämiseen liittyviä ongelmia,

3. saada kokousten ja seminaarien osanottajat ymmärtämään, että kielivaikeuksia esiintyy,

4. saada jokaisen tuntemaan vastuunsa paremmasta kielten ymmärtämisestä.

Kokemukset NUASin järjestämistä kokouksista ja seminaareista osoittavat, että vaikeuksia esiintyy kaikissa yhteyksissä ja kaikkien skandinaavisten kielten kesken.

Yksikään kieli ei avaudu täysin kaikille. On itsestään selvää, että yhteispohjoismaisissa kokouksissa niillä osanottajilla, joiden äidinkieli ei ole joku skandinaavisista (s.o. germaanisista) kielistä, on muita suurempia vaikeuksia seurata esitelmiä ja kokouskeskusteluja. Sanotaan, että tanska on monien pohjoismaisten mielestä vaikeinta ymmärtää. Mutta kielivaikeudet ovat molemminpuolisia.

Tanskalaisilla on vaikeuksia ymmärtää monia ruotsin ääntämiseroja, mitä ruotsalaiset harvoin tulevat ajatelleeksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että kaikki kokoukseen osallistuvat pyrkivät puhumaan niin selvästi ja hitaasti kuin mahdollista."

(Googleta: NUAS' lilla språkguide)

Vierailija

Ruotsalaiset, suomenruotsalaiset ja norjalaiset ymmärtävät ongelmitta toisiaan. Mutta näillä on sitten vaikeampi ymmärtää tanskaa ja päinvastoin. Usein kommunikointi tapahtuukin sitten sillä skandinaviskalla, joka on eräänlainen "selkokieli" ruotsin ja norjan välimaastossa. Tosin monilla tansakalaisilla on kyllä vaikeuksia skandinaviskan kanssa ja heillä on myös vaikeuksia hidastaa tarpeeksi puherytminsä.

Itse puhun sujuvaa ruotsia ja työelämän kokouksissa ja vastaavissa käytämme useimmiten skandinaviskaa myös kun tanskalaisia on läsnä, kyllä hekin äkkiä sen omaksuvat kunhan vain viitsivät. Englantia emme juurikaan käytä, koska monilla tanskalaisilla on yllättävän heikot englannintaidot ja sama koskee vanhemman ikäpolven ruotsalaisia ja suomalaisiakin.

Vierailija
Landau
Tosin monilla tansakalaisilla on kyllä vaikeuksia skandinaviskan kanssa ja heillä on myös vaikeuksia hidastaa tarpeeksi puherytminsä.



Olen kuullut kyllä tuosta hitaasti puhumisesta ja kirjoittamisesta, mutta en ole vielä älynnyt mitä järkeä siinä on? Toisaalta niissä kokouksissa ei taida paljonkaan pyöriä vanhuksia jotka eivät englantia osaa koska muissa pohjoismaissa kuin Suomessa on englanti ollut ainoa pakollinen kieli jo aiemmin kuin pakkoruotsi tuli meille.

Vierailija

Enpä tiedä tuosta hitaasti kirjoittamisesta mutta puherytmin hidastaminen auttaa kovasti muita sitä ymmärtämään. Etenkin tanskalaisilla on luonnostaan paljon nopeampi puherytmi kuin esim. suomalaisilla.

Eipä näissä meikäläisen kokouksissakaan vanhuksia käy, mutta paljon keski-ikäisiä ja näiden englannin kielen taidoissa on usein paljon toivomisen varaa. Ja kuten kerroin, niin tansakaliset vierastavat kovasti englannikieltä ja taidot ovat usein nuorillakin heikot. Monella tanskalaisella sujuu saksa huomattavsti englantia paremmin.

Pakkoruotsilla nyt ei ole mitään tämän asian kanssa tekemistä, no ehkä sen, että suomenkieliset sen myötä omaksuvat helpommin sen skandinaviskan. Tämä etenkin kun suomalainen verkkainen puherytmi sopii hyvin tähän.

Vierailija

Siis noilla "skandinaaviskan" tunneilla, joita taisi olla kaikkiaan peräti 6 kpl, käytiin läpi tyypillisiä eroja skandinaavisten kielten välillä ja yleisimmät eroavat sanat, kuunneltiin eri sortin murteita (myös nopeita), Stockholman murretta ja kaiketi jotain selkotanskaa ja -norjaa ja yritettiin matkia aksentteja, nopeutta ja kieliä. Ehkä tämä ei kuulunut opetussuunnitelmaan, vaan oli opettajan oma idea, hyvä mielestäni. Uutta sanavarastoa ei tainnut olla kuin joku 30 sanaa / kieli, mutta äkkiäkös semmoiset synonyymeiksi rekisteröi. Ei norjalaisesta tai tanskalaisesta lehdestä ihan selvää saa, mutta kyllä nyt jotain kumminkin. Tuumittiin että kyllä sillä jo norjalaisella öljykentällä pärjäis, jos vähän vielä ammattisanastoa lisäksi opettelis. Jee jee.

Vierailija

Eihän suomalaistenkaan puheesta aina meinaa selvää saada, esim.:
"Kato ku o muikee rassi rampil. Kö?"
"-No voe tokkiisa"

Vierailija

Jag tycker inte om Svenskarna om de vinnar finnanderna...
Salibändyssä tuli voitto, hieman siteeraamalla Salomoa: On viisasta olla Kuninkaan vallan alla, mutta se ei saisi estää ELÄMÄNILOA! Silloin Ruotsiin tuli maanjäristys, kun 2 varmaa maalipaikkaa tuhrittiin...

Vierailija
Dark Shade
Mitä hyötyä ruotsista enää on? 9 miljoonaa asukasta ei ole kummoinenkaan markkina-alue verrattuna vaikkapa 142 miljoonaan.
Jotka löytyvät itärajan takaa.
Tai Kiina ja Intia, molemmissa reilusti yli miljardi asukasta.
Mitkä markkinat!



Silmästä(Suomi) menee Aivoon(Rysslandia), ja kuulemma voi mennä toiseenkin suuntaan...

Kiina on Aivojen Takalohko, jota käytetään enemmän kuin etulohkoa,,, Japsit on aivokurkiaisia...

Värillisiä silmän soluja on tarkalleen 5 600 000!
Harmaita(mustia sauvoja+valkoisia tappeja) Tuonelassa on melkein 100-kertaa enemmän...

Vierailija
Dark Shade
Ruotsi, norja ja tanska ovat läheisiä sukukieliä, mutta silti melko erilaisia.
Toisin kuin usein luullaan, he eivät ymmärrä toistensa kieltä noin vain.



Joillakin on huono kielipää muilla hieno... Ö ja Ä-kirjain on erinäköinen Norjassa viiva vetäisty yli...

Ruotsin kieli on kyllä Suomalaisille maailman helpoin kieli oppia! Sain Cumlauden kirjoituksissa, vaikken IKINÄ tehnyt muita läksyjä, kuin kokeet ja sanakokeet!

Kun Humeliope Carlsson kuulee ton, voi yrittää vaatia minulle Improa... Deklinaatiota oli 5-9... En, ett, den, det... de...
Den svenska tyttarna var inte alla L*SB*... Lus-boja...

Etuliitteet on aika omituisia...
Viro saattaisi olla helpompi, mutta jos luulemme tajuavamme, ne vähän venkoilee sanojamme entisestään...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat