Pelkkä hiilidioksidipitoisuuden nousukin vakava ongelma.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu johtaa merien happamoitumiseen merien hiilidioksidipitoisuuden noustessa. Tämä on vakavaa, koska suuri osa merien eliöstöstä on kalkkikuorisia ja niiden kasvu häiriintyy ja estyy happamoitumisen jatkuessa. Monin paikoin merien ekosysteemit ovat vaarassa rohmahtaa. Erityisesti koralleihin pohjautuvat ekosysteemit ovat vaarassa.

Monet valtiot ovat riippuvaisia koralleista epäsuorasti saamistaan tuloista. Korallit houkuttelevat turisteja, ylläpitävät monien alueiden kalakantoja, suojaavat rannikkoa eroosiolta.

Jo tämän estämiseksi, puhumattakaan muista hiilidioksidipitoisuudennousun aiheuttamista kuluista, kannattaa vuositasolla sijoittaa kymmeniä miljardeja hiilidioksidipitoisuuden rajoittamiseen.

Talouden elvytykseen on maailman laajuisesti sijoitettu 2000 miljardia dollaria mutta planeettamme arvon kiihtyvän alenemisen estämiseen ei näytä rahaa oikein löytyvän.

Jos planeettamme olisi yritys, johto olisi jo saanut potkut ja tilanne korjattu.

Kommentit (9)

Vierailija

Tutkipas hieman kemian kirjaa kohdasta "puskuriliuokset".

Korallien mahdollinen liukeneminen on sekundäärinen ongelma.
Kyllähän vaikkapa Ceylonilla (nyt se on Sri Lanka,mutta kun kävin siellä 1974, se oli Ceylon) pojut sukeltelevat koralleja ja myyvät turisteille,mutta tämä elinkeino on laiton,samoin korallien vieminen maasta. Kaikkihan vaikuttaa ekosysteemiin,
mutta siinä tapahtuu muutoksia koko ajan ilman ilmistäkin.

Kun CO2 meressä lisääntyy,levät saavat lisäravinnetta ja voimakkaammin kasvava biomassa sitoo hiilidioksidia. Noin kolmannes meristä on "aneemisia", raudan, tärkeän hivenaineen puute rajoittaa levien kasvua. Raudan puute johtuu lähinnä pH:sta, rauta hapettuu ja saostuu Fe+++:na. Lisääntyvä happamuus saattaa rautaa liuokseen ja inspiroi levien kasvua hiilidioksidin ohella.

Luonto torjuu tuon vähäisen muutoksen palautesysteemiensä avulla.

Vierailija
Sirpa Sinisilmä

Korallien mahdollinen liukeneminen on sekundäärinen ongelma.
Kyllähän vaikkapa Ceylonilla (nyt se on Sri Lanka,mutta kun kävin siellä 1974, se oli Ceylon) pojut sukeltelevat koralleja ja myyvät turisteille,mutta tämä elinkeino on laiton,samoin korallien vieminen maasta. Kaikkihan vaikuttaa ekosysteemiin,
mutta siinä tapahtuu muutoksia koko ajan ilman ilmistäkin.



Mielestäni on rikollista antaa luonnon monimuotoisuuden tuhoutua tapahtui se ihmisen takia tai ihmisestä riippumatta. Varsinkin kun maailman talouskin on riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta.

Sirpa Sinisilmä

Kun CO2 meressä lisääntyy,levät saavat lisäravinnetta ja voimakkaammin kasvava biomassa sitoo hiilidioksidia. Noin kolmannes meristä on "aneemisia", raudan, tärkeän hivenaineen puute rajoittaa levien kasvua. Raudan puute johtuu lähinnä pH:sta, rauta hapettuu ja saostuu Fe+++:na. Lisääntyvä happamuus saattaa rautaa liuokseen ja inspiroi levien kasvua hiilidioksidin ohella.

Luonto torjuu tuon vähäisen muutoksen palautesysteemiensä avulla.




Käsittääkseni suurin osa alueista, joilla rautaa puuttuu, on avomerillä. Mistä se rauta sinne liukenee?

En luottaisi luonnon palautemekanismeihin liikaa. Jos freonien syytämistä ilmakehään ei olisi lopetettu ajoissa, "nauttisimme" nyt hyvin nopeasti ruskettavasta auringon säteilystä. Arvioiden mukaan otsonikerroksen tuhot alkavat korjaantua jo lähivuosikymmeninä.

Minua ei paljon lohduta tieto siitä, että jos hiilidioksidipäästöt lopetetaan täysin niin muutaman vuosikymmenen päästä alkaa kenties olla havaittavissa korjausliikettä. Varsinkin kun tutkimusten mukaan metsät, suot, tundra ja meret muuttuvat hiilidioksidin lähteiksi, jos lämpötila nousee liikaa. Kukaan ei vielä tiedä varmasti mikä on liikaa mutta uhka on todellinen.

Vierailija

Tämäkin aihe on jo kaluttu lähes loppuun monessa ketjussa, viimeisempänä ketjussa http://www.tiede.fi/keskustelut/geologia-maa-meri-ja-ilma-f7/kysymyksia-...

Oliko nyt aivan välttämätöntä lähteä rönsyilyttämään samaa keskustelua taas uuteen ketjuun?

Edit:

Miksi muuten näitä samoja aiheita toistelevia ketjuja avaavat aina nämä ilmastonmuutoshihhulit, jotka toistelevat jostakin poliittisesta pamfletista repäistyjä tietojansa ilman minkäänlaista tietämystä asiasta. Myöskään minkäänlaiseen vuorovaikutukseen tai ymmärtämisen kasvattamiseen ei haluta pyrkiä. Tarpeena on vain päästä toitottamaan omia dogmia ilman että niitä edes tarkastellaan.

Vierailija
McRoot
Tämäkin aihe on jo kaluttu lähes loppuun monessa ketjussa, viimeisempänä ketjussa http://www.tiede.fi/keskustelut/geologia-maa-meri-ja-ilma-f7/kysymyksia-...

Oliko nyt aivan välttämätöntä lähteä rönsyilyttämään samaa keskustelua taas uuteen ketjuun?




Useiden kymmenien sivujen ketjuja on hankala hahmottaa. Jotta ketjun keskusteluun pystyy osallistumaan, täytyy lukea koko ketju. Yleensä aihe rönsyilee suuntiin jotka eivät kiinnosta ja asiattomuuksiakin esiintyy. Ei tämä palsta ole mikään tietosanakirja, jossa yksi asia saa esiintyä kerran.

McRoot

Miksi muuten näitä samoja aiheita toistelevia ketjuja avaavat aina nämä ilmastonmuutoshihhulit, jotka toistelevat jostakin poliittisesta pamfletista repäistyjä tietojansa ilman minkäänlaista tietämystä asiasta.




Oletko meedio, tunnemmeko toisemme vai onko tämä hieman asiaton kommentti.

McRoot

Myöskään minkäänlaiseen vuorovaikutukseen tai ymmärtämisen kasvattamiseen ei haluta pyrkiä. Tarpeena on vain päästä toitottamaan omia dogmia ilman että niitä edes tarkastellaan.



Ikävää jos sait sellaisen vaikutelman. Voin vakuuttaa, että olet väärässä.

Kiva jos avausviestini mielestäsi oli dogmi (Filosofiassa dogmi merkitsee todistamatta päteväksi katsottua lausetta. Wikipedia) Joskaan en voi olla asiasta samaa mieltä.

edit:

Luin kirjoittamiasi viestejä tuosta ketjusta. Luen vielä lisääkin, koska näyttää olevan ihan asiallista. Oliko nyt huono päivä. Olisi kiva, jos jaksaisit kommentoida asiallisesti vielä tuota tämän ketjun avausviestiäkin.

Olisiko jollakulla jotain lisää merien happamoitumiseen liittyen?

TimoT
Seuraa 
Viestejä1933
Liittynyt15.10.2007
Tetraedri
Olisiko jollakulla jotain lisää merien happamoitumiseen liittyen?



no, voisin panna tähän jotain positiivista masentavien uutisten jatkeeksi

Yllä mainitussa keskusteluketjussa puhuttiin säätelyjärjestelmistä. Itselläni heräsi mielenkiinto tietää miten happamoituminen mahdollisesti vaikuttaisi DMS-yhdistettä tuottaviin leviin (todennäköisesti yksi ilmastonlämpenemistä ainakin hieman kompensoiva palautekytkentä).

Tottakai sitäkin oli jo joku tutkinut:
http://www.co2science.org/articles/V11/N29/B2.php

Ko. tutkimuksessa CO2 pitoisuuden lisääntyminen lisäsi DMS tuotantoa, mutta hiilidioksidipitoisuuden kasvun ei havaittu vaikuttavan kovinkaan vahingollisesti planktoniin. Ekosysteemi osoittautui tässä yllättävän kestäväksi. Se nyt on ainakin jonkinmoinen hyvä uutinen.

Vierailija
Tetraedri
Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu johtaa merien happamoitumiseen merien hiilidioksidipitoisuuden noustessa. Tämä on vakavaa, koska suuri osa merien eliöstöstä on kalkkikuorisia ja niiden kasvu häiriintyy ja estyy happamoitumisen jatkuessa. Monin paikoin merien ekosysteemit ovat vaarassa rohmahtaa. Erityisesti koralleihin pohjautuvat ekosysteemit ovat vaarassa.

Monet valtiot ovat riippuvaisia koralleista epäsuorasti saamistaan tuloista. Korallit houkuttelevat turisteja, ylläpitävät monien alueiden kalakantoja, suojaavat rannikkoa eroosiolta.

Jo tämän estämiseksi, puhumattakaan muista hiilidioksidipitoisuudennousun aiheuttamista kuluista, kannattaa vuositasolla sijoittaa kymmeniä miljardeja hiilidioksidipitoisuuden rajoittamiseen.

Talouden elvytykseen on maailman laajuisesti sijoitettu 2000 miljardia dollaria mutta planeettamme arvon kiihtyvän alenemisen estämiseen ei näytä rahaa oikein löytyvän.

Jos planeettamme olisi yritys, johto olisi jo saanut potkut ja tilanne korjattu.




sinun näkemyksesi on lähinnä jeesustelua ja koivun halaajan fundamentaalista kiihkoilua jos vähän rauhoitut ja annat vaahdon suussasi kadota niin toivon että kykenet järkevään keskusteluun

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Tetraedri
Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu johtaa merien happamoitumiseen merien hiilidioksidipitoisuuden noustessa. Tämä on vakavaa, koska suuri osa merien eliöstöstä on kalkkikuorisia ja niiden kasvu häiriintyy ja estyy happamoitumisen jatkuessa. Monin paikoin merien ekosysteemit ovat vaarassa rohmahtaa. Erityisesti koralleihin pohjautuvat ekosysteemit ovat vaarassa.

Monet valtiot ovat riippuvaisia koralleista epäsuorasti saamistaan tuloista. Korallit houkuttelevat turisteja, ylläpitävät monien alueiden kalakantoja, suojaavat rannikkoa eroosiolta.

Jo tämän estämiseksi, puhumattakaan muista hiilidioksidipitoisuudennousun aiheuttamista kuluista, kannattaa vuositasolla sijoittaa kymmeniä miljardeja hiilidioksidipitoisuuden rajoittamiseen.

Talouden elvytykseen on maailman laajuisesti sijoitettu 2000 miljardia dollaria mutta planeettamme arvon kiihtyvän alenemisen estämiseen ei näytä rahaa oikein löytyvän.

Jos planeettamme olisi yritys, johto olisi jo saanut potkut ja tilanne korjattu.




Pitää täysin paikkansa. Sinulta vain unohtuu (tai et korosta sitä tarpeeksi) koralliriuttojen yhteys kalastukseen elinkeinona. Koralliriutoilta pyydetyt kalasaaliit - ja koralliriutoilla lisääntyvät kalat - ovat merkittävä osa koko maailman vuotuisesta kalasaaliista. Kehitysmaissa suurin osa kalastetuista kaloista ovat koralliriuttojen ylläpitämiä lajeja.

Tuossa toisessa aihetta käsittelevässä keskustelussa mainitaan viime vuonna ilmestynyt Tiede-lehti, jossa oli iso juttu aiheesta.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Uusimmat

Suosituimmat