Uskoisko Jumalaan vaiko pimeän aineen turvatyynyyn

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3705

"Yllätyimme, että niin moni tähdistön ruuhkaisessa ytimessä sijaitseva kääpiögalaksi on ihan ehjä", sanoo tähtitieteilijä Christopher Conselice Nottinghamin yliopistosta. "Ne ovat ikivanhoja, joten niillä pitää olla superpaljon pimeää ainetta suojanaan", Conselice lisää.

Voisin sanoa että "Turun linna on ikivanha, joten sillä pitää olla lentävän spagettihirviön poika suojanaan"

Eiköhän ole aika puhaltaa peli poikki joksikin aikaa. Alkaa tiedemaailmasta tulla taas semmoista settiä, että hävettää ihan teidän puolestanne.

Nottinghamin sheriffi voisi tutkia että voisiko galaksi ollakin vähän nuorempi tai jotain.

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Seuraa kysymys, johon joku todennäköisesti tietää vastauksen. Voisiko pimeä aine olla vain tavallista ainetta (esim. praseodyymiä tai dysprosiumia), joka ei loista tai heijasta valoa?

Vierailija
Korpi
Seuraa kysymys, johon joku todennäköisesti tietää vastauksen. Voisiko pimeä aine olla vain tavallista ainetta (esim. praseodyymiä tai dysprosiumia), joka ei loista tai heijasta valoa?



Kyllä se valoakin voi heijastaa, eli se voi olla ihan tavallisia alkuaineita tai kiveä tai jäätä. Se ei vain voi olla kaasua, koska se näkyisi läpi loistavien tähtien spektrissä (heijasti tai ei), joten sen pitää olla vain keskitetympää, eli planetoideja tai muita objekteja.

Eihän Maasta näe edes ekso-planeettoja suoraan, vaan niiden olemassaolo täytyy päätellä tähden valon käyttäytymisestä. Tällöin mikä tahansa objekti, joka on tarpeeksi kaukana tähdestä on periaatteessa täysin näkymätön, heijasti se valoa tai ei.

Vierailija

Jos kyseessä on tavallinen aine, se heijastaa vain hyvin vähän. Sähkömagneettisen säteilyn spektrillä ei näy mitään.

Vierailija

Mihin sitten perustuu teoria siitä, että pimeä aine olisi jotain tuntematonta, tavallisesta aineesta eroavaa materiaalia?

Vierailija
Korpi
Seuraa kysymys, johon joku todennäköisesti tietää vastauksen. Voisiko pimeä aine olla vain tavallista ainetta (esim. praseodyymiä tai dysprosiumia), joka ei loista tai heijasta valoa?

Seuraa kysymys, johon yksikään nykytieteeseen uskovainen ei pysty vastaamaan:

[size=150:1ap5dzxa]Miten hiivatissa ne ikivanhat galaksit eivät ole huitsin nevadassa?[/size:1ap5dzxa]

Jos pikkugalaksi on 10miljardia vuotta vanha, niin miten hemmetissä se voi olla lähistöllä, eikä siellä 10miljardin valovuoden päässä?

Jos meidän galaksissa on vaikka 5miljardin ikäinen pikkugalaksi, niin silloin nykytieteen mukaan me nähdään viiden miljardin valovuoden päähän

Vierailija
mensaani
Jos pikkugalaksi on 10miljardia vuotta vanha, niin miten hemmetissä se voi olla lähistöllä, eikä siellä 10miljardin valovuoden päässä?

Kysymyksesi on suunnilleen yhtä järkevänkuuloinen kuin tämä: "Jos meidän aurinkomme on 4,5 miljardia vuotta vanha, niin miksi ihmeessä se ei ole 4,5 miljardin valovuoden päässä meistä?"

Vierailija
Korpi
Mihin sitten perustuu teoria siitä, että pimeä aine olisi jotain tuntematonta, tavallisesta aineesta eroavaa materiaalia?



Koska se ei heijasta mitään. Kyseessä on jotakin, jolla on massa. Painovoima vaikuttaa näkyvästi.
Sähkömagneettisen säteilyn taajuuksilla ei kuitenkaan näy mitään. Kaikki taajuudet radioaalloista gammasäteilyyn ovat tyhjiä.

Vierailija
Kuuba-Pete
mensaani
Jos pikkugalaksi on 10miljardia vuotta vanha, niin miten hemmetissä se voi olla lähistöllä, eikä siellä 10miljardin valovuoden päässä?

Kysymyksesi on suunnilleen yhtä järkevänkuuloinen kuin tämä: "Jos meidän aurinkomme on 4,5 miljardia vuotta vanha, niin miksi ihmeessä se ei ole 4,5 miljardin valovuoden päässä meistä?"

Todistit kyllä uskomattoman hyvin, ettei tieteessä ole loogista päättelykyä.

Ajatteles asiaa, että joku katselee meitä 10miljardin valovuoden etäisyydeltä ja heillä on nykytieteen mukainen BB-teoria.

He näkisivät sieltä kääpiögalaksin -- PLUS Linnunradan juuri sellaisena kuin mekin.

Kun mekin katsellaan pitkälle, niin siellä on samalla etäisyydellä sekä erittäin vanhoja että "nuoria" galakseja...

Sillä nytten tieteessä kuvitellaan, että 10miljardin valovuoden etäisyydeltä ei pitäisi näkyä kuin nuoria galakseja, jotka ovat yleensä kääpiögalakseja --koska muut galaksit on kokoonpantu kääpiögalakseista.

Kyse on siitä, että miksi meidän lähellä olevat kääpiögalaksit, jotka eivät ole sulautuneet muihin, ovat edelleen meitä lähellä? Jos kerta jokaisen galaksin väliin tulee jatkuvasti uutta avaruutta olemattomuudesta?

Luulisi, että sellaiset kääpiöt pitäisi olla siellä kaukana menneisyydessä, jossa niitä nähdäänkin. Jos siis kääpiögalaksit pystyvät olemaan sulautumatta muihin 13 miljardia vuotta, niin miksi ne eivät ole huitsin nevadassa?

Meidän lähellä olevilla "nuorilla" galakseilla on ollut aivan riittävästi aikaa sulautua... - Nuorilla tarkoitan tässä juuri niitä kääpiögalakseja, jotka ovat yhtä "nuoria" millä tahansa etäisyydeltä katsottuna. Minusta tieteessä ei vielä tunneta kaikkea valosta, joka huomataan siitä, että tieteessä jatkuvasti luodaan paradokseja.

Miksi siis meidän lähellä olevat kääpiögalaksit näyttävät samoilta kuin ns. kaukana olevat? Jos nimittäin meidän lähellä olevien kääpiögalaksien tähdet ovat posottaneet fuusioitaan jo 13 miljardia vuotta, niin sen luulisi näkyvän eroissa kaukana oleviin, -- joiden tähdet ovat vasta muutama miljoona vuotta vanhoja? Ja miksi kaukana näkyy kierteisgalakseja myös?

Johtuisiko se siitä, ettei kaikkeuteen tule mistään lisää avaruutta, vaan tiedemiehet eivät vielä tunne valon luonnetta?

Vierailija

mensaani kirjoitti: "miksi meidän lähellä olevat kääpiögalaksit, jotka eivät ole sulautuneet muihin, ovat edelleen meitä lähellä? Jos kerta jokaisen galaksin väliin tulee jatkuvasti uutta avaruutta olemattomuudesta"

Aiheesta on useissa kansantajuisissa tähtitiedettä ja fysiikkaa käsittelevissä kirjoissa. Johtuu painovoimasta.

Vierailija
mensaani
Todistit kyllä uskomattoman hyvin, ettei tieteessä ole loogista päättelykyä.

Ajatteles asiaa, että joku katselee meitä 10miljardin valovuoden etäisyydeltä ja heillä on nykytieteen mukainen BB-teoria.

He näkisivät sieltä kääpiögalaksin -- PLUS Linnunradan juuri sellaisena kuin mekin.




Eivätkä näkisi. Valon rajallisen nopeuden takia näkymä olisi 10 miljardin vuoden takainen.

Vierailija
Korpi
Seuraa kysymys, johon joku todennäköisesti tietää vastauksen. Voisiko pimeä aine olla vain tavallista ainetta (esim. praseodyymiä tai dysprosiumia), joka ei loista tai heijasta valoa?



Jos näitä aineita syntyisi runsaasti, niitä olisi maapallollakin enemmän.

Vierailija
Imperator
mensaani
Ajatteles asiaa, että joku katselee meitä 10miljardin valovuoden etäisyydeltä ja heillä on nykytieteen mukainen BB-teoria.

He näkisivät sieltä kääpiögalaksin -- PLUS Linnunradan juuri sellaisena kuin mekin.


Eivätkä näkisi. Valon rajallisen nopeuden takia näkymä olisi 10 miljardin vuoden takainen.

Jos meidän galaksissa on kymmenen miljardin vuoden ikäinen kääpiögalaksi, niin nykytieteen mukaan sen ikä olisi kymmenen miljardin valovuoden päästä katsottuna 20 miljardia valovuotta.

Vierailija
mensaani
Jos meidän galaksissa on kymmenen miljardin vuoden ikäinen kääpiögalaksi, niin nykytieteen mukaan sen ikä olisi kymmenen miljardin valovuoden päästä katsottuna 20 miljardia valovuotta.



Eiköhän tuota ikää mitata absoluuttisesti. Eli jos n valovuoden päässä (matka) meistä on a vuotta (aika) vanha paikka, ei sen ikä a riipu katselupaikasta. Sen sijaan me näemme kyseisen paikan a-n vuotta vanhana, sillä valolla on kestänyt n vuotta matkalla luoksemme.

mensaani
Kuuba-Pete
mensaani
Jos pikkugalaksi on 10miljardia vuotta vanha, niin miten hemmetissä se voi olla lähistöllä, eikä siellä 10miljardin valovuoden päässä?

Kysymyksesi on suunnilleen yhtä järkevänkuuloinen kuin tämä: "Jos meidän aurinkomme on 4,5 miljardia vuotta vanha, niin miksi ihmeessä se ei ole 4,5 miljardin valovuoden päässä meistä?"

Todistit kyllä uskomattoman hyvin, ettei tieteessä ole loogista päättelykyä.



Loogista päättelykykyä kyllä, muttei hyvin harhaisen mielen sellaista. Otetaan vielä yksinkertaisempi esimerkki: "jos näen vieressäni 20-vuotiaan henkilön, niin miten hemmetissä hän voi olla vieressäni eikä 20 valovuoden päässä?"

Ikä ja etäisyys eivät korreloi keskenään.

Vierailija
EemeIi
Loogista päättelykykyä kyllä, muttei hyvin harhaisen mielen sellaista. Otetaan vielä yksinkertaisempi esimerkki: "jos näen vieressäni 20-vuotiaan henkilön, niin miten hemmetissä hän voi olla vieressäni eikä 20 valovuoden päässä?"

Ikä ja etäisyys eivät korreloi keskenään.


Paitsi tähtitieteessä

Miksi meidän pitää todistella meidän galaksissa olevan kääpiögalaksin ikää, jos kerta se on 13,7 miljardia vuotta niin kuin meidänkin galaksin ikä on?

En voi käsittää, miten tieteessä voidaan todistaa kahdelle lähekkäiselle kohteelle kaksi eri aikaa? On kai ilman muuta selvää, että jos meidän galaksin ikä on 13,7 miljardia vuotta, niin sitten jokainen lähellä oleva kohde on saman ikäinen

Vierailija
mensaani
Miksi meidän pitää todistella meidän galaksissa olevan kääpiögalaksin ikää, jos kerta se on 13,7 miljardia vuotta niin kuin meidänkin galaksin ikä on?

En voi käsittää, miten tieteessä voidaan todistaa kahdelle lähekkäiselle kohteelle kaksi eri aikaa? On kai ilman muuta selvää, että jos meidän galaksin ikä on 13,7 miljardia vuotta, niin sitten jokainen lähellä oleva kohde on saman ikäinen


No kyllähän esim. Maapallon materian alkeishiukkaset olivat olemassa jo muutaman sekunnin kuluttua alkuräjähdyksestä, mutta tuskin kuitenkaan voidaan todeta, että Maapallo on rapiat 13 miljardia vuotta vanha. Nykykäsityksen mukaan Maapallo täytti planeetan piirteet n. 4,5 miljardia vuotta sitten ja siksi sitä voidaan pitää Maapallon ikänä. Galaksien iänmäärityksiin pätee tietysti sama periaate.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat