Avaruuskolareista

Seuraa 
Viestejä1013
Liittynyt23.4.2008

Kansainvälisen avaruusasema ISS:n kerrotaan olleen/olevan vaarassa joutua törmäyskurssille lähiavaruudessa kiertävän avaruusromun kanssa.

Jos asemaa uhkaa törmäys, törmäävän kappaleen pitää olla samalla radalla korkeusmielessä eli sen nopeus maahan nähden on sama, kuin törmäävällä esineellä. Onko näin?

Näin ollen vahinkoa syntyy vain, jos törmäävä esine kiertää maata samalla korkeudella mutta ISS:n rataan nähden risteävällä tai jopa vastakkaisella kurssilla.

Siellähän puhutaan tietääkseni suuruusluokkaa 10 km/s nopeuksista maahan nähden, joten samalla radalla vastakkaiseen suuntaan maata kiertävän esineen nopeus avaruusasemaan nähden olisi luokkaa 20 km/s.

Miten hyvin noilla nopeuksilla liikkuvien hyvinkin pienikokoisten kappaleiden törmäykset voidaan ennakoida ja miksi asia on noussut tapetille vasta nyt?
Onhan ISS:n elinaikana sitä romua ollut siellä jo aikaisemminkin.

---

Kommentit (9)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Jägermeister

Jos asemaa uhkaa törmäys, törmäävän kappaleen pitää olla samalla radalla korkeusmielessä eli sen nopeus maahan nähden on sama, kuin törmäävällä esineellä. Onko näin?



Ei, koska maata kiertävän kappaleen nopeus tietyllä korkeudella riippuu myös radan muodosta.

Näin ollen vahinkoa syntyy vain, jos törmäävä esine kiertää maata samalla korkeudella mutta ISS:n rataan nähden risteävällä tai jopa vastakkaisella kurssilla.



No ei tietysti samalla tai hyvin läheisellä radalla oleva kama ole vaarallista. Mutta ei avaruusaseman radalla ole mitään vakituista romua. Eikä radan tarvitse paljoa erota, kun kohtaamisnopeudet ovat jo satoja metrejä sekunnissa, mikä tuottaa vaurioita rakenteille.

Miten hyvin noilla nopeuksilla liikkuvien hyvinkin pienikokoisten kappaleiden törmäykset voidaan ennakoida ja miksi asia on noussut tapetille vasta nyt?



Senttien kokoisia kappaleita voidaan seurata tutkalla, ja avaruusasema väistää niitä, jos tärmäysriski havaitaan ajoissa (tunteja aikaisemmin). Avaruusromun ongelma ei ole mikään uusi asia, se on otettu riskianalyyseissä huomioon aina. Itse asiassa jo miehitettyjen lentojen alkuaikoina lennettiin luotaimia, jotka mittaavat luonnollisten pienkappaleiden määrää. Avaruudessa on kuitenkin tilaa niin paljon, että törmäysriski on hyvin pieni.

Ehkä avaruustutkimus on nostanut julkisuusprofiiliaan, ja siksi siihen liittyviä asioita tulee nykyään julkisuuteen enemmän. Ja rahvaan julkisuudessahan pätee se, että epäonnistumiset ja vaarat myyvät parhaiten.

Vierailija

Avaruusromukimpaleet tulisi kaikki kerätä ja ennen radalle palauttamista niihin laitettaisiin sarjanumerot. Jos törmäys tapahtuu, laitetaan lasku pienemmän kappaleen omistajalle sarjanumeron perusteella.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Mitenkä voitaisiin tehdä taivaallinen roskaimuri?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007

Kolarin todennäköisyydet ovat aika pieniä. Ajatelkaa vaikka maaplanetan pintaa. sinne kun ripoteltaisiin kaikki avaruuteen lähetetty roina niin olisi epätodennäköistä että yhteentörmäyksiä tapahtuisi vaikka kaikilla olisi oma nopeus ja suunta. Jos niitä ajateltaisiin vaikka summittaisesti liikkuvina nopeina autoina jotka eivät käänny koskaan.

Sitten kun noustaan muutama kymmenen kilometriä niin pallon pinta kasvaa vielä edellisestä ja törmäyksen todennäköisyys on vieläkin pienempi.

Sitten vielä pitää ottaa huomioon se että että näillä on korkeussuhteessa eri ratatasoja...

Osa avaruusromusta tippuu planetalle ajan kuluessa, varsinkin sellaiset jotka ovat vaikka vahingossa karannut avaruuteen.

Vierailija

Kysymys: Liikkuuko kaikki ihmisen lähettämä romu suurinpiirtein samaan suuntaan vai lähetetäänkö kiertoradalle joskus jotain "vastavirtaan" ?

Kolareiden takiahan muruset voivat sinkoilla miten sattuu, mutta jos pääosa liikkuu virran mukana, kolarit ovat kai lievempiä

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Leuka
Kysymys: Liikkuuko kaikki ihmisen lähettämä romu suurinpiirtein samaan suuntaan vai lähetetäänkö kiertoradalle joskus jotain "vastavirtaan" ?



Matalilla kieroradoilla, joilla romuongelma on merkittävä, ehkä enemmistö satelliiteista on suunnilleen laukaisupaikkansa määräämällä inklinaatiolla (kulma päiväntasaajatason kanssa), mutta kyllä satelliitteja (ja romua) riittää suurin joukoin erikoisemmillekin radoille. Nuo matalan inklinaation radat on halvimpia saavuttaa, mutta niiden kelvollisuus riippuu satelliitin käyttötarkoituksesta, koska sellaisella satelliitti ei koskaan saavuta inklinaatiota suurempia leveysasteita. Jos matalakka radalla olevalla satelliitilla halutaan kattaa liki koko sivistynyt maailma, tarvitaan vähintään 50 asteen inklinaatio, ja jos halutaan kattaa pohjoisetkin alueet, tarvitaan liki polaarirata.

Saman inklinaation käyttö ei kuitenkaan pelasta romuongelmalta. Saman inklinaationkin radat leikkaavat toisensa, koska tietyssä kulmassa ekvaattoritason kanssa oleiva tasoja on ääretön määrä. Tasokartalle projisoituna rata on likimain sinimuotoinen, jonka amplitudin inklinaatio määrää. Eri radat voivat kuitenkin olla "eri vaiheissa", ja siten leikata toisensa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26890
Liittynyt16.3.2005
Leuka
Muttei täysin "vastavirtaan" ?



Muistaakseni joku satelliitti oli sellainenkin (en muista mikä ja miksi), mutta hyvin vähän niitä on. Siinä joudutaan polttamaan kaksi kertaa maan pinnan pyörimisnopeus ylimääräistä, eikä useimpiin tarkoituksiin vastakkaisesta nopeudesta saada etua. Mutta se on aika samantekevää, osuuko romu satelliittiin nokkakolarilla 16 km/s, vai viistäen 1 km/s (mikä sekin on nopeanpuoleisen kiväärinluodin nopeus). Kyllä se kuitenkin satelliitin rikkoo.

Uusimmat

Suosituimmat