Tiedekö syntynyt jostain uskonnosta?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Seuraavanlainen väittämä oli rönsynä muualla ja vaatii oman ketjunsa.

Tiede on syntynyt uskonnosta !



Tiede on aina edustanut epävarmuutta eikä se nimenomaan ole uskoa. Tiede on olettamuksia, tiede on loogista päättelyä ja tiede elää aina aikalokaalisti, se ei tunnusta juurikin oman luonteensa mukaisesti mitään pysyvää ja muuttumatonta.

Tiede ja usko on kaiketi olleet aina toisilleen rinnakkaisia ilmiöitä?

Tieteen kautta ilmaantuneista ilmiöistä voi toki kasaantua uskonoppirakennelma ja niin kait on käynytkin välillä, ehkä jopa aina? Ehkä uskonnot kumpuaa aina jotenkin jostakin aikansa "tieteistä"? Joku keksii jonkun "pyörän" ja opetuslapsiksi ilmaantuu vähemmän kekseliäitä, ihmisiä joilta puuttuu kyky itse hoksata, haalia tietoa, ymmärtää ja keksiä uutta? Ehkä olosuhdemuutokset estää tutkimus ja keksimispuuhat ja pakon sanelemana kehitys pysähtyy tai pitää pysäyttää kun välillä on keskityttävä johonkin muuhun. Joku luonnonkatastrofi voi tuhota ne olosuhteet, joissa on voitu hyvinvoinnissa tieteillä, ehkä sota, ehkä valtataistelut ylipäätään ja eitieteellisten tahojen valtaanpääsy rajoittaa tieteellistä työtä?

Tiede sinällään ei maailmasta mihinkään voi kadota. Pelkkien vanhojen uskomusten varassa eläminen ei auta muuttuvissa olosuhteissa, uusien haasteiden edessä. Jo pelkästään se että evoluution luonne on muuttua, kun se sinällään = jatkuva muutos, se jo pitää tietämistä, ymmärtämistä ja niiden mukaista selviytymistä hengissä ja hyvinvoivana. Vanhentuneen tiedon varassa ei pitkälle pötkitä ja virheellinen saati valheellinen tieto paljastuu käytännön sovelluksissa vääjäämättä aina.

Mun oletus on päinvastinen. Uskonnot ennemminkin syntyy tieteestä. En osaa oikein aatella mitään alkuolentoa, alkuihmistä uskomassa johonkin henkimaailman juttuihin vaan uskonnollisesti. Aiemmin ankarissa luonnonolosuhteissa on selviytymisen pakko edellyttänyt fyysistä vahvuutta ja hyviä hoksottimia. Kun tapahtui onnettomuuksia, ei voitu hälyyttää pelastuslaitosta paikalle ja yksilönvastuu oli suuri. Nykyhyvinvoinnissa voi luikerrella systeemin varassa vaikka läpi elämänsä narraillen jos niikseen on. En ota moraalista kantaa siihen että moinen voi aiheuttaa totaalisen yksinäisyyden kun yhtäläillä kokonainen sakki voi siivestää narraajina olematta kuitenkaan loppuvastuussa, jonka vastuun kantaa aina kuitenkin se tieteellinen, tietotaidollinen puoli olemista.

Kukaan ei millään pelkän hengen voimalla kykene ihmetekoihin. Jos niin olisi, asioita voitais toteuttaa ilman fyysistä olemista - ja kun se ei ole mahdollista niin se ei ole mahdollista.

Uskominen johonkin utopiaan voi olla sekä ateistista laatua kuin teististäkin. Ei niillä sinällään mitään eroa ole. Uskonrakennelma voi perustua vajavaislle tiedoille, vajavaiselle ymmärrykselle.. ja tavallaan.. usko itseasiassa aina onkin just jotakin epämääräistä uskomista johonkin, mistä ei tiedetä riittävästi ja mitä ei niinollen voida ymmärtää kyllin hyvin.

Uskosta vois ajatella myös että se on ikäänkuin tieteen, tiedon ja ymmärryksen jatke, apuväline. Paikka niihin aukkoihin, jotka on selittämättömiä.
Ihminen ei ole kyennyt selvittämään kaikkea ja uskolla voi täydentyä uteliaan ihmisen käsitys universumista ja vaikka mistä.

Koomiset piirteet, inhimilliset paradoksit ja trakediat ilmaantuu uskon kautta vasta sitten kun joku höyrypää alkaa puhua uskonjutuista kuin tieteenä. Kun muka tiedetään joistain vanhoista hieroglyyfeistä asioita, joita ei kukaan voi tietää. Vallankäyttö tai silkka tyhmyys, mielenterveysongelmointi, mitä kulloinkin on kyseessä, tahallinen tai tahaton hajoita ja hallitse menetelmä totuusväittämien kautta suhteessa uskonasioihin, joita ei ole kyetty toteennäyttämään.

Aito tiede on luonteeltaan aina itseään kritisoivaa.
Tiede ei voi sinällään sisältää dogmeja.
Tieteen kautta ilmaantuu teesejä, ne kumoutuvat antiteeseillä muodostaen uutta synteesiä ja oletettavasti kyse on loputtomasta ikuisesta jatkumosta..
Tiede on sellaista että kaikki paremmaksi aina muuttuu vaikka hyväksi ei milloinkaan. Edistys etenee vaikka se ihmisten mitassa ei yksilötasolla olis pätkääkään ihmisen parasta olevaa.

Nytkin tieteellisesti havaittava ilmastonmuutos on inhimillisesti jopa pelottava jos niikseen on yksilötasolla. Siks kait tietämisestä sanotaan että se tuskaa lisää joka tietoa lisää. Usein on helpompaa valita itse jotain kivampaa ja heittäytyä vaikka suureen universaaliin rakkauteen. Treenaamalla oppii suggeroimaan itseään hyväänoloon. Minä en kuitenkaan ole onnistunut heittäytymään mihinkän uskoon, enkä toisaalta edes tahdo kun oon nähnyt miten kaikenmaailman huijarit operoi uskonnoilla ja aatteilla. Olen sitten systemaattisesti kohdannut omat kuolemanpelkoni ja hyväksyn inhimillisen vajavuuteni, oman kertakäyttöisyyteni, kuolemani sitten kun se ilmaantuu.
Siihen asti pysyn toivokaseni uteliaana ja kriittisenä kaikkea kohtaan.. niin uskoa kuin tiedettäkin..

Sivut

Kommentit (123)

Vierailija
syytinki
Pönni
Höpöhöpö. Avaan aiheesta oman ketjun..

Miten niin höpöä.
Ensimmäiset kirjoituksen kehittäjät olivat pappeja tai poppamiehiä. Tarvittiin kirjanpitoa kun immeiset talletti satoaan temppeliin. Samalla alkoi myös matikka kehittyä.
Ekat astronomit, pappeja tai poppamiehiä. Ekat kalenterin tekijät pappeja tai poppamiehiä, lekurit, kouluttajat, jne.
Että kovalle ottaa, jos aikoo uskonnon tieteen aloittajana syrjäyttää



Valta.. se voi hurahtaa kuin kusi nuppiin. Ihminen kaikessa vajavuudessaan inhimillisenä voi juopua vallastaan ja sekään ei ole tavatonta etteikö ihan reaalitiedeasiantuntijakin voi esiintyä kuin joku pappi tai poppamies. Onhan niitäkin, joilla on kova hinku tiedepuolen saavutustensa lisäksi saada myös valtaa muihin, päästä hallitsemaan vaikka ei olis niin minkäänsortin jumaluskoa apuna. Joillakin toimii poliittinen aatteellisuus pontimena pyrkiä joka-alan asiantuntija anarkistimonarksitiksi.. ei ollenkaan tavatonta.

Onhan niitä ihmisiä joilla on itsestään harhainen käsitys olla ikäänkuin jumalia sinällään. Eikä o mikään harvinainen tauti tuo.

Mä oon ymmärtänyt niinkin ettei varsinaiset papit ja teologian asiantuntijat sinällään ole aina jumaluskovaisia. Tunnen aika montakin pappia henk. koht. ja jotkut myöntää ihan avoimesti olevansa ihan yhtä pihalla noissa uskonasioissa kuin ketkätahansa maallikot.

On kaiketi niin että valtaosalla suomalaisessa kulttuurissa elävillä on aika realistinen suhde ns. jumalaan ja ev. lut. uskontoon. Oppirakennelmassa tärkeintä on totuttu tapa ja käytöskulttuuri, joka on hioutunut ajan saatossa käytännön kautta.

Mä en ole btw. vielä irl tavannut kuin yhden pässinpään joka on inttänyt uskovansa jumalaan ilman minkäänlaista kritiikkiä ja hänelle sanoin lopulta heippa kun jumalasta paasaaminen oli sensortin tuubaa ettei siinä ollut mitään tolkkua. Mikälie hurupää oli se tapaus, mihin lie tarvitsikaan "uskoaan". Läpi paistoi selkeästi jokin piruilu. Siis yks hurupää mun koko elämän yli 50v:n aikana. Jopa mun oma jehovantodistajissa pököilevä mutsini suhtautuu nykyisin kriittisesti jumalaan. Uskonlahkoonsa ei tietenkään voi mutta se onkin eri juttu. Eikä niistä sen enempää.

Vierailija
syytinki

Ensimmäiset kirjoituksen kehittäjät olivat pappeja tai poppamiehiä. Tarvittiin kirjanpitoa kun immeiset talletti satoaan temppeliin. Samalla alkoi myös matikka kehittyä.

Ekat astronomit, pappeja tai poppamiehiä. Ekat kalenterin tekijät pappeja tai poppamiehiä, lekurit, kouluttajat, jne.

Että kovalle ottaa, jos aikoo uskonnon tieteen aloittajana syrjäyttää.




Nyt kirjoitat tietyistä keksinnöistä, et varsinaisesti itse tieteestä ja sen menetelmistä. Uskontojen sijaan filosofia loi tieteelliselle ajattelulle pohjan, kun siinä keskityttiin rationaaliseen päättelyyn ja tiedon systemisointiin yleisesti. Esimerkiksi Aristotelesta pidetään nykyisten luonnontieteiden isänä, hän oli oman aikansa empiristi ja hänen ajatuksensa edelsivät ns. tieteellistä metodia.

Antiikin ajan tiede ei kuitenkaan varsinaisesti ole verrattavissa tämän ajan tiedekäsitykseen. Modernin tieteen kriteerit ovat hieman erilaiset. Tieteeseen sisältyy olennaisesti falsifiointi, verifiointi ja tieteen itsekorjaavuus. Vanhat teoriat pystytään korvaamaan uusilla paremmilla joilla on enemmän evidenssejä tukenaan. Tutkimus puolestaan on tieteelliseksi luokiteltu, jos se täyttää tietyt tieteelle asetut prinsiipit, joihin kuuluvat objektiivisuus, julkisuus, autonomisuus ja kriittisyys. Tiede eroaa uskonnosta siinä, että siinä ei ole valmiiksi kiveenhakattuja totuuksia, tieteellinen tieto on aina koeteltua ja vapaasti korjattavissa. (näin ainakin paperilla) Kts. esim tieteellinen menetelmä:

Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä menettelytapa. Tieteellinen menetelmä, jossa tietoa tavoitellaan epädogmaattisesti, arvostelevasti ja julkisesti koeteltavin havainnoin, on sen kannattajien mielestä tehokkain ja järkiperäisin käsitysten muodostamisen menetelmä. Esimerkiksi Charles S. Peirce korosti 1877 itseäänkorjaavan tieteellisen menetelmän ylivertaisuutta ”itsepäisyyden”, ”arvovallan” ja ”apriorisen” käsitysten muodostamisen menetelmään nähden.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_metodi

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005
tiäremiäs
Tais luostarikoulusta kehittyä yliopistot.

Munkit luki luostarissa kirjoja ja ihmetteli maailman menoa.

Tästä kehittyi länsimaalainen tiede.




Nimenomaan!

Vielä voitaisiin sitten listata ne "munkkikunnat" jotka oman henkensä uhalla maailman menoa ihmettelivät ja ne munkkikunnat jotka eivät ihmetelleet.

Ja samaa kuvio löytyy myös islamin puolelta, mutta siellä ei ilmeisesti tiedettä koettu uhkana uskonnolle... Olenkohan aivan väärässä? Jos en, niin voisi olettaa, että lopulta kirkon virallisen mielipiteen jatkuva vastarinta empiiristä metodia kohden vain vahvisti "tiedemunkkikuntien" muuttumista valistuksenajan tieteeksi erinäisten vallankumousten myötä, joissa myös kirkon valtaa maallisiin asioihin (kuten vaikka maapallon pyöreyteen liittyviin, no vitsi ) vähennettiin.

Lopuksi mitenkään väheksymättä tulee silti mieleen paavi Gregorius XIII ja Vatikaanin observatorio. Ei ne siellä Jumalaa kiikaroi.

Gravity sucks.

Vierailija
tiäremiäs
Tais luostarikoulusta kehittyä yliopistot.

Munkit luki luostarissa kirjoja ja ihmetteli maailman menoa.

Tästä kehittyi länsimaalainen tiede.




On totta että dominikaani- ja fransiskaanimunkkien ylläpitämät luostarit toimivat oppimisen tyyssijoina. On kuitenkin syytä huomida se, että munkit eivät keksineet kaikkea omasta päästään, vaan nojasivat antiikin ajan teksteihin. Luostareissa aloitettiin pitkäaikainen käännösprosessi, jossa antiikin tekstejä käännettiin kreikasta ja arabiasta latinaksi, kiivainta tämä oli vuosien 1050–1225 välisenä aikana.

Myöhemmin maailmankuva oli muuttumassa platonistisesta kohti luonnonfilosofista, tästä saamme kiittää paljolti edellä mainitsemani Aristoteleen oppeja. Uusi rationaalinen ajattelu nosti päätään. Pohja luonnontieteille oli rakennettu. Monilla oli tosin ongelmia sijoittaa usko ja järki yhteen. Jos järjen avulla voidaan tavoittaa totuuksia, niin mihin uskoa tarvitaan? Mm. Tuomas Akvinolainen pyrki vastaamaan tähän kysymykseen, hän joutui osaltaan taistelemaan auktoriteetteja vastaan. Vapaasta tutkimuksesta ei voitu puhua, kirkko syynäsi tarkkaan kerettiläisiä oppeja ja kaikista epäilyttävistä ajatuksista saatoit joutua konsistorin eteen. Vaikka pohja tieteelle rakennettiin kirkon ylläpitämissä instituutioissa, niin tämän perusteella ei voida kuitenkaan väittää, että tiede olisi syntynyt uskonnosta

syytinki
Seuraa 
Viestejä8908
Liittynyt18.8.2008
de Selby
tiäremiäs
Tais luostarikoulusta kehittyä yliopistot.

Munkit luki luostarissa kirjoja ja ihmetteli maailman menoa.

Tästä kehittyi länsimaalainen tiede.




Nimenomaan!

Vielä voitaisiin sitten listata ne "munkkikunnat" jotka oman henkensä uhalla maailman menoa ihmettelivät ja ne munkkikunnat jotka eivät ihmetelleet.

Ja samaa kuvio löytyy myös islamin puolelta, mutta siellä ei ilmeisesti tiedettä koettu uhkana uskonnolle... Olenkohan aivan väärässä? Jos en, niin voisi olettaa, että lopulta kirkon virallisen mielipiteen jatkuva vastarinta empiiristä metodia kohden vain vahvisti "tiedemunkkikuntien" muuttumista valistuksenajan tieteeksi erinäisten vallankumousten myötä, joissa myös kirkon valtaa maallisiin asioihin (kuten vaikka maapallon pyöreyteen liittyviin, no vitsi ) vähennettiin.

Lopuksi mitenkään väheksymättä tulee silti mieleen paavi Gregorius XIII ja Vatikaanin observatorio. Ei ne siellä Jumalaa kiikaroi.


Olen samaa mieltä molempien herrojen kanssa, mutta älkää nyt heti lipsahtako kristinuskon syliin, vaikka sen ansiot ovatkin suuret, tällä saralla.

Parhaat pyssyt (toistaiseksi) ovat kristityt kyllä kehittäneet uskonsa puolustamiseksi. Tai no kalashnikovin kehittäjät taisi olla materialisteja (viran puolesta?).

Väitän, että tieteellisen toiminnan perusteet aloittivat sumerilaiset papit, helvetin kauan ennen kristinuskoa, nolla taisi olla intialaisten hokaama (mitä lie uskontoa?), jne. Egyptiläisillä taisi olla melko tehokkaat "yliopistot", jne.

Vierailija

Minä en ole ikinä ymmärtänyt, että tieteestä puhutaan oppijärjestelmänä tai uskonnon vastavoimana. Sehän on vain ajattelun metodi.

Ihmiset, jotka sanovat omaavansa "tieteellisen maailmankuvan", ovat oikeasti kaappiuskovaisia, jotka haluavat luoda oman materialistisen oppijärjestelmän perinteisen länsimaiskristillisen maailmankuvan tilalle.

Me olemme kaikki kuitenkin kristittyjä - uskoimme Jumalaan tai emme. Meidän ajattelua hallitsee muinaisgnostilainen dualismi - kaikki on hyvää tai pahaa, mustaa tai valkoista, ykkösiä tai nollia -välimuotoja ei ole. Intialaisella ei sen sijaan ole mitään ongelmia tutkia samalla kvanttifysiikkaa ja palvoa hindujumalia.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008
mvd

Ihmiset, jotka sanovat omaavansa "tieteellisen maailmankuvan", ovat oikeasti kaappiuskovaisia, jotka haluavat luoda oman materialistisen oppijärjestelmän perinteisen länsimaiskristillisen maailmankuvan tilalle.



Pötyä. Sen verran toki toivoisi uskontojen siirtyvän syrjään, että omaehtoiselle ajattelulle jäisi enemmän tilaa. Maailmankuvansa saa jokainen muodostaa itse, jos on niin onnekas, että lapsena säästyy aivopesulta ja tuputukselta.

Katsokaa nyt vaikka maamme ev.lut. kirkon aatteellista selkärankaa ja johtajuutta: vuosikaupalla viisaat miehet miettii, miten pitäisi suhtauta seksuaalisiin vähemmistöihin ja tuloksena on se, että mietintöä pitää varmaan jatkaa. Ei jumalauta! Tavalliset sivistyneet ihmiset ovat päässeet homofobioistaan jo vuosikymmeniä sitten.

"Samanlaisia ihmisiähän ne on kuin muutkin, mutta kun siinä kirjassa sanotaan näin -- miten voikin Herra asettaa meidät tällaiseen ristipaineeseen."

Pistäisitte sen kirjanne hetkeksi sivuun.

mvd

Me olemme kaikki kuitenkin kristittyjä - uskoimme Jumalaan tai emme.



Minä en ole (en kristitty enkä dualisti), vaikka minullekin on yritetty tätä "viisautta" koulussa tuputtaa. Aika paljon vastaavaa skeidaa kyllä syötetään koulussa muillakin kuin uskonnontunneilla. Me olemme sitä ja me olemme tätä -- plaah. Eivät kaikki ole.

No, yksi peruskoulun tehtävä on kai toimia jonkinlaisena muottina ja kansakuntaa yhteen vetävänä voimana, joten sikäli tuollaisen ajattelun syöttäminen on varmaan osittain tarkoituksellistakin. Väitteestä tulee totta kun sitä riittävästi toistetaan.

We're all mad here.

Vierailija

Jos oletetaan, että tiede syntyi antiikin Kreikassa, niin se ei eritynyt uskonnosta, vaan politiikasta tai filosofiasta. Antiikissahan vapaat miehet väittelivät mielellään, mistä on lyhyt aasinsilta väittelemäänn maailman peruksista ja etsimään järkeviä perusteita. Lääketieteessä Hippokrates lienee ollut ensimmäinen, joka selitti sairaudet luonnollisin syin. Thales ei myöskään uskonut oliivisadon jäätymisen tai muutoin sadon menettämisen olleen jumalien vitsaus, vaan jokin luonnollinen syy.

Vierailija
Pönni
Seuraavanlainen väittämä oli rönsynä muualla ja vaatii oman ketjunsa.
Tiede on syntynyt uskonnosta !

Tiede on aina edustanut epävarmuutta eikä se nimenomaan ole uskoa. Tiede on olettamuksia, tiede on loogista päättelyä ja tiede elää aina aikalokaalisti, se ei tunnusta juurikin oman luonteensa mukaisesti mitään pysyvää ja muuttumatonta.

Oliko pahakin järkytys

Tiede on syntynyt uiskonnosta; Uskonto on kehittyvää;
Ensin uskottin kiviin, sitten eläimiin, oudot ihmisetkin olivat jumalia ennen kuin ihminen ajatteli, että on sellainenkin paikka kuin taivas ja sen ylinen.

Mitä tiede muka sitten teki erinomaista?

Tiede ensin uskoi kiviin, sitten eläimiin, ja outoihin heppuihin, ja sitten tiedeuskovaiset ajatetlivat, että kaikki tapahtuukin Mr. Sattuman oikusta

Heti huomataan, että uskonto sekä tiede ovat kehitysjuttuja.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008

Uskontoja on kyllä tarvittu koossapitävänä voimana ja vallankäytön välineenä. Tieteen kehtona toimineita yhteiskuntia on pidetty koossa uskonnon voimin. Mutta merkittävimmät tieteelliset oivallukset ovat yleensä olleet myös merkittäviä irtiottoja uskonnollisista käsityksistä.

We're all mad here.

Vierailija

Antiikin aikaisiin uskomuksiin kuului jonkinmoinen numeromagia jossa uskottiin selitettävän kaikki maailmassa. Sitten eräs löysi neliöjuuren (Neliö) ja piin (Ympyrä) ja paletti oli sekaisin kertaheitolla. Huomiot perustuivat havainnointiin, joka on tieteen perusta.

Vierailija

Pakko kai sitä nyt on antaa käytännönläheinen mielipide asiaan, vaikka Echi onkin kovasti pyytänyt minua vaikenemaan tieteiden luokittelemisesta tai jättämään humanistiset kommentit syrjään.

Oma näkemykseni siihen, miksi tieteitä tai niiden esiasteita ovat harjoittaneet uskonnon parissa työskentelevät henkilöt on se että he ovat aikaisemmin olleet ainoita, joilla on ollut tähän mahdollisuus.

Kaikissa kulttuureissa jumalan tai yliluonnollisen tiedon välittäjät ovat olleet etuoikeutetussa asemassa muuhun väestöön nähden. Heidän ei ole tarvinnut yleisesti vastata omasta toimeentulostaan, jolloin on jäänyt runsaasti aikaa havaintojen tekemiseen.

Helppoahan sitä luostarissa on ollut johtohenkilöiden tiirailla taivasta ja tuhertaa merkintöjä kun ruoka on tullut pöytään asti ja asunnosta ei ole tarvinnut huolehtia. Kirjoitustaitoisia assistenttejakin on löytynyt kummasti munkkien joukosta.

Myös aatelisto on harrastanut tieteitä tai ainakin suonut siihen mahdollisuuden juuri etuoikeutetun aseman takia.

Vierailija

Välikommenttina kiitos erittäin asiallisesta alusta. Kyllä teihin voi ihmiset luottaa kun aletaan puhua asiaa. Mulla ei mitään erityistä lisättävää (lis. nyt), jatkakaa mua viisaammat..
Mensaanille... ei, ei ole järkytys mitenkään. Mähän oon agnostikko, ei mulle oo mitenkään merkittävää onko jotain absoluuttia vai ei. Teoriassa se on, käytännöstä en tiijä..

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat