Höyrystäminen

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Miten hyvällä hyötysuhteella on mahdollista veden muuttaminen höyryksi ja takaisin kylmäksi vedeksi? Eli tislaaminen niin että käytetään höyry esilämmittämiseen.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Kommentit (8)

Vierailija

No se riippuu siitä mitä siinä vedessä on.

Jos nyt tislattua vettä tislataan niin ei kulu yhtään energiaa.

Pari bakteeria saa vedettyä vedestä varsin pienellä energialla. Tai toisinpäin.

Sitten taas suola muuttaa jopa puoli astetta kiehumispistettä,
jolloinka puolen asteen lämpöeron yli joutuu pumppaamaan
höyrystymisenergian verran lämpöenergiaa. Jolloinka
tislausenergiaksi tulee kai noin höyrystymisenergia/600.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Jos samalla pelataan myös alipaineella ja ylipaineella, niin onko painesysteemin vaatima energia sama kuin höyrystymisenergioitten ero?

Kyse on jäteveden keittämisestä tislatuksi vedeksi kuten olen joskus aiemminkin asiaa yrittänyt haarukoida täällä. Jätevedessä on pieni suolamäärä ja varmaankin konsentraatissa isokin. Höyryllä ei ilmeisesti voi höyrystää samassa paineessa olevaa vettä. Energiavuota ei synny lämmönsiirtopinnan läpi kun ollaan höyrystymisen rajalla. On siis pelattava myös paineitten kanssa. Eli tislatun höyryn painetta on nostettava tai tislattavan laskettava. Lämpötilaerot ehkä eivät ole kovin isoja jos välissä on ohuita lämmönsiirrinpintoja.

Mutta millaisiin hyötysuhteisiin voisi olla mahdollisuuksia?

Merivedestä tehdään myös tislaamalla juomavettä. Onko jollain käsitystä noitten laitteitten parametreistä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Jos samalla pelataan myös alipaineella ja ylipaineella, niin onko painesysteemin vaatima energia sama kuin höyrystymisenergioitten ero?

Kyse on jäteveden keittämisestä tislatuksi vedeksi kuten olen joskus aiemminkin asiaa yrittänyt haarukoida täällä. Jätevedessä on pieni suolamäärä ja varmaankin konsentraatissa isokin. Höyryllä ei ilmeisesti voi höyrystää samassa paineessa olevaa vettä. Energiavuota ei synny lämmönsiirtopinnan läpi kun ollaan höyrystymisen rajalla. On siis pelattava myös paineitten kanssa. Eli tislatun höyryn painetta on nostettava tai tislattavan laskettava. Lämpötilaerot ehkä eivät ole kovin isoja jos välissä on ohuita lämmönsiirrinpintoja.

Mutta millaisiin hyötysuhteisiin voisi olla mahdollisuuksia?

Merivedestä tehdään myös tislaamalla juomavettä. Onko jollain käsitystä noitten laitteitten parametreistä.




Kyllähän vesihöyrytislaus onnistuu normaalipaineessa.
Tislausastiaan johdetaan höyryputki, vesi ja siinä olevat n. 200 oC kiehuvat aineet tislautuvat veden ja höyryn yhteisen höyrynpaineen vaikutuksesta.
Jos käytät lämmönvaihdinta, siihen pitäisi varmaan johtaa tulistettua höyryä.
Laske kuinka paljon energiaa menee kun haihduttaa 2 kuutioo vettä, sen verran tulee jätevettä sekunnissa helsingissä.
Taitaa tulla aika kalliiksi?

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

On

Paul M
Jos samalla pelataan myös alipaineella ja ylipaineella, niin onko painesysteemin vaatima energia sama kuin höyrystymisenergioitten ero?



On lauhteen ja höyryn lämpöjen välinen ero. Kattilaan palaa lauhde, joka höyrystetään.

http://tinyurl.com/dj8ts5

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Taitaa olla niin, ettei vesi-höyry-tislattu vesi-prosessia saa toimimaan hyvällä hyötysuhteella mitenkään.

Jäljelle jää vaihtoehto, että muodostettu höyry käytetään prosessilämmöksi eli kaukolämpöön tai jonnekin sellunkeittoon. Siinä ei menetetä hyötysuhteena mitään.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Onnistuu lähes ilman lisäenergiaa esimerkiksi laitteissa joilla suovettä tai virtsaa muutetaan juomavedeksi (suljettu, kasvihuoneen tyyppinen systeemi jossa kattoon tiivistyy vettä joka valuu keräysastiaan). Tarkempi hyötysuhteen arviointi vaatisi hiukan laskelmia, mutta missään tapauksessa vaadittava energia ei ole lähelläkään ko vesimäärän höyrystämiseen tarvittavaa, koska tiivistyvä vesi vapauttaa energiaa.

Paul M
Taitaa olla niin, ettei vesi-höyry-tislattu vesi-prosessia saa toimimaan hyvällä hyötysuhteella mitenkään.
.
Lippa Luke
Seuraa 
Viestejä484
Liittynyt18.12.2005
Paul M
Miten hyvällä hyötysuhteella on mahdollista veden muuttaminen höyryksi ja takaisin kylmäksi vedeksi? Eli tislaaminen niin että käytetään höyry esilämmittämiseen.



Opiskele tasta http://ponu.toimii.net/

Ihminen kuolee muutenkin… Miksi siis tapamme toisiamme? Me kuolemme ennemmin tai myöhemmin kuitenkin. Maa jää, mutta me poistumme. Miksi siis sotia maan vuoksi,..

Vierailija
jartsa
No se riippuu siitä mitä siinä vedessä on.

Jos nyt tislattua vettä tislataan niin ei kulu yhtään energiaa.

Pari bakteeria saa vedettyä vedestä varsin pienellä energialla. Tai toisinpäin.

Sitten taas suola muuttaa jopa puoli astetta kiehumispistettä,
jolloinka puolen asteen lämpöeron yli joutuu pumppaamaan
höyrystymisenergian verran lämpöenergiaa. Jolloinka
tislausenergiaksi tulee kai noin höyrystymisenergia/600.





Aika hyvin osasin vastata fysiikan perusteiden perusteella.

Jos siis merivedestä tehdään juomavettä niin kuluu
energiaa, mutta sama energia saadaan virtsa-merivesi-
osmoosivoimalasta takaisin.

Uusimmat

Suosituimmat