Tiede on vain työkalu

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mielessäni on pyörinyt ajatus, että tieteeseen tulisi suhtautua pelkkänä työkaluna, jonka tuloksista voidaan johtaa sovelluksia ja jolla voidaan tyydyttää ihmisen kiehtovuuden tarvetta. Tieteen avulla ei voida purkittaa totuutta, koska kaikki tulokset mitä se tuo perustuvat ihmisen tarpeelle tai mielenkiinnolle.

Se, että selvitetään kuinka maailmankaikkeus syntyi, ei ole totuuden nappaamista ihmisen hallintaan, vaan ainoastaan ihmisaivoja kiinnostava aspekti maailman tapahtumista ja toimintamekanismeista. Jos 5 000 vuotta sitten maata viljelleelle viljelijälle olisi selitetty kasvibiologian teesit, olisi hänen kiehtovuutensa totuuteen tullut ehkä kattavasti tyydytetyksi.

Tiede on siis vain työkalu selvittää lainalaisuuksia meitä ihmisiä kiinnostavista ilmiöistä, mutta tutkimus jättää rajattomasti ulkopuolelle asioita ja ilmiöitä, jotka eivät kiinnosta ihmismieltä. Totuutta ei voida positivistisesti määrittää.

Kommentit (14)

Vierailija

Insinörtti suhtautuu tieteeseen työkaluna, jolla se luo uusia värkkejä - yleensä sitä ei kiinnosta kuinka luoda uusia työkaluja (eli sitä tiedettä). Meillä on kuitenkin myös noita yliopistoja, joissa harrastetaan enemmän sitä työkalujen ihmettelyä - eli voidaan tutkia jotakin ilmiötä ihan vaan sen ilmiön olemassa olon takia, eikä ovelluksista ei välttämättä ole minkään näköistä aavistustakaan. Tuollaisen perustutkimuksen tuloksia ehkä sitten joku älyää soveltaa jonnekin, joskus. Kyllä sitä perustutkimusta kannattaa tehdä vain sen tiedon takia. Esim insinörtillä voisi olla orpo-olo jos ei olisi työkaluja, jotka on löydetty jo satoja vuosia sitten, niiden matemaattisten ongelmien selvittämiseen uusia härpäkkeitä väsätessä...

Peksa
...mutta tutkimus jättää rajattomasti ulkopuolelle asioita ja ilmiöitä, jotka eivät kiinnosta ihmismieltä.

Mitä ovat "ihmismieltä kiinnostamattomat" ilmiöt? Jotakin esimerkkejä? Väitän, että joka ikinen ilmiö joka voidaan mitata on enemmän tai vähemmän mielenkiintoinen ja joku sitä tieteen keinoin tutkii, tulee tutkimaan tai on tutkinut...

Vierailija
dbqp
Suhtaudut työkaluihin aika välinpitämättömästi. Yritäppä rakentaa talo ilman työkaluja.



En minä suhtaudu välinpitämättömästi työkaluihin. Työkalujen avullahan me saamme luotua sitä mitä me haluamme. Kaikki kunnia työkaluille, joilla ratkaisemme ongelmiamme ja saavutamme haluamaamme.

Vierailija
S.J.O.V
Insinörtti suhtautuu tieteeseen työkaluna, jolla se luo uusia värkkejä - yleensä sitä ei kiinnosta kuinka luoda uusia työkaluja (eli sitä tiedettä). Meillä on kuitenkin myös noita yliopistoja, joissa harrastetaan enemmän sitä työkalujen ihmettelyä - eli voidaan tutkia jotakin ilmiötä ihan vaan sen ilmiön olemassa olon takia, eikä ovelluksista ei välttämättä ole minkään näköistä aavistustakaan. Tuollaisen perustutkimuksen tuloksia ehkä sitten joku älyää soveltaa jonnekin, joskus. Kyllä sitä perustutkimusta kannattaa tehdä vain sen tiedon takia. Esim insinörtillä voisi olla orpo-olo jos ei olisi työkaluja, jotka on löydetty jo satoja vuosia sitten, niiden matemaattisten ongelmien selvittämiseen uusia härpäkkeitä väsätessä...

Peksa
...mutta tutkimus jättää rajattomasti ulkopuolelle asioita ja ilmiöitä, jotka eivät kiinnosta ihmismieltä.

Mitä ovat "ihmismieltä kiinnostamattomat" ilmiöt? Jotakin esimerkkejä? Väitän, että joka ikinen ilmiö joka voidaan mitata on enemmän tai vähemmän mielenkiintoinen ja joku sitä tieteen keinoin tutkii, tulee tutkimaan tai on tutkinut...



Nyt määrittelit noin vain, että perustutkimus ja soveltava tiede on tässä keskustelussa kaksi eri asiaa. Ihminen tekee perustutkimusta, kyllä. Se on mieltä kiehtovaa. Mutta vaikka teemme perustutkimusta ja saavuttaisimme TOE:n, niin eihän se ole kaiken kattava totuus. Fysiikan TOE selittäisi ainoastaan ihmisen mieltä askarruttavat fyysisen maailman ilmiöt. Koska ihminen on itse määritellyt kaiken tutkimisen arvoisen, emme voi väittää hallitsevamme totuutta, vaikka kaikki mieltämme askarruttavat ongelmat selvitettäisiin. Emme voi tietää, ovatko kaikki totuutta koskevat kysymykset keksitty.

Zen-buddhalaiset eivät välitä tiedollisesti totuudesta, mutta hyväksyvät teoriat työkaluina, jos ne vain toimivat. Koska totuutta ei voi määrittää tiedollisesti, riittää että sovelletaan tiedollisia teorioita, jos niistä on iloa ja hyötyä, ottamatta kantaan mikä on totuuden olemus.

Naksuttaja
Seuraa 
Viestejä1324
Liittynyt1.11.2008

Eikös tuota ajattelusuuntausta ole ollut tapana nimittää pragmatismiksi? "Pragmatismi ei kysy, mikä on totta vaan mikä toimii." Ajattelutapa törmää ongelmiin kun ajatellaan Litteän maan teoriaa: toimii, mutta ei ole totta.

Diktaattorin märkä päiväuni: Hypoteesi "noitien polttaminen auttaa kuolemattoman sielun pelastamisessa" toimii, sen totuudellisuudestahan pragmatistin ei tarvitse olla huolissaan.

"Hetkinen, voinko kirjoittaa tuon muistiin?" Arthur kysyi innoissaan ja etsi kynää taskustaan.
"Se on saatavilla lentoasemalla", vanhus sanoi. "Tätä on siellä telinekaupalla."
(Adams: Enimmäkseen harmiton)

Vierailija
Naksuttaja
Eikös tuota ajattelusuuntausta ole ollut tapana nimittää pragmatismiksi? "Pragmatismi ei kysy, mikä on totta vaan mikä toimii." Ajattelutapa törmää ongelmiin kun ajatellaan Litteän maan teoriaa: toimii, mutta ei ole totta.

Diktaattorin märkä päiväuni: Hypoteesi "noitien polttaminen auttaa kuolemattoman sielun pelastamisessa" toimii, sen totuudellisuudestahan pragmatistin ei tarvitse olla huolissaan.




No kyllähän newtonlainenkin ajattelu toimi pitkälle teollistuneessa yhteiskunnassa. Sitten tuli teorian toimivuudelle rajat vastaan, jonka jälkeen suhtellisuusteoria ja kvanttimekaniikka ovat paikanneet puutteita. Nyt mennään niillä ja taitavat toimia kohtuu hyvin, mutta yhtä vähän meillä on varmuus niiden toiminnallisuudesta kuin newtonlaisen aikakauden kasvateilla oli omasta teoriastaan. Maailma ei ole vain sattunut heittämään naamallemme niiden selityksen ulkopuolella olevia ilmiöitä, mutta pääasia että ne toimivat tarpeisiimme. Vaikka nyt keksittäisiin vieläkin järkeenkäyvämpi ja ilmiöitä kattavammin selittävä teoria, ei voida silloinkaan tietää, jääkö jotain ulkopuolelle.

Tuohon noita-esimerkkiin fiksu pragmatisti ei vastaisi noin, koska hän myös käsittää siinä tapahtuvan kärsimyksen tai edes kärsimyksen riskin. Jos on olemassa suuri riski, että teorian soveltamisesta seuraa haittaa, on tällöin syytä harkita tarkoin teorian soveltamista.

Tieteen tehtävä on selvittää ihmisen mielelle käytännöllisiä ja kiintoisia asioita. Kiintoisat asiat ovat niitä, jotka liikuttavat jo ihmisen mieleen koodautuneita asioita.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Naksuttaja
Eikös tuota ajattelusuuntausta ole ollut tapana nimittää pragmatismiksi? "Pragmatismi ei kysy, mikä on totta vaan mikä toimii." Ajattelutapa törmää ongelmiin kun ajatellaan Litteän maan teoriaa: toimii, mutta ei ole totta.



Litteän maan teoria ei toimi. Sen rajat tulivat vastaan satoja vuosia sitten. Viimeistään avaruuden valloituksen myötä on piintyneimmänkin litteistin myönnettävä että ideatason toimivuus hajosi pragmatismin edessä. Ja niin juuri tiede etenee: kun löytyy havainto, ilmiö tai poikkeama, jota vallitseva teoria ei kykene enää selittämään, tarvitaan uusi, parempi selitysmalli. Empiria on välttämätöntä, pelkällä ideatason filosofoinnilla ei mitään totuutta koskaan selvitetä. Totuutta yleensäkään ei tieteessä välttämättä koskaan selvitetä, mutta epätosia voidaan karsia pois. Teoreettinen tiede voi tutkia vain niiden alati suppenevien rajojen puitteissa, jotka empiria sille asettaa, ja laajentua selvittämään niitä uusia havaintoja jotka empiria sille luo. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä, eikä toinen pärjää ilman toista.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
de Selby
Ennenkuin joku muu ehtii ensin niin kysyn, että entäpä jos ajateltaisiin, että uskontokin on myös vain työkalu?




Uskonto toimii vallankäytön työkaluna, mutta on todennäköistä, että sen alkuperäiset tarkoitukset ovat olleet päästä yhteyteen 'korkeampaan voimaan'. Vallanhimoiset ihmiset historian saatossa näkivät uskonnossa mahdollisuuden kasvattaa omaa valtaansa.
Uskonto tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden ihmiselle subjektiiviseen totuuteen.

Tiede pyrkii sen sijaan positivistiseen totuuteen, joka olisi yhteinen kaikille ja kaikilla olisi mahdollisuus tajuta totuus. Mielestäni tieteellinen totuus on kuitenkin puutteellinen. Tieteellisen totuuden löytyminen tarkoittaisi ainoastaan sitä, että ihminen kykenisi sen avulla ennustamaan tarkasti itselleen mielenkiintoisia ilmiöitä tulevaisuudessa ja samalla päättelemään itselleen järkevän tuntuisesti miten asiat ovat olleet menneisyydessä.

Naksuttaja
Seuraa 
Viestejä1324
Liittynyt1.11.2008
Peksa
No kyllähän newtonlainenkin ajattelu toimi pitkälle teollistuneessa yhteiskunnassa. Sitten tuli teorian toimivuudelle rajat vastaan, jonka j....



Menee ehkä semanttiseksi kärvistelyksi, mutta newtonilainen ajattelu ei niinkään törmännyt toimivuuteen kuin siihen, ettei se enää kyennyt selittämään ilmiöitä. Kuten itsekin toteat, sillä on edelleen täysin toimivia sovelluksia. Pragmatismi tieteenfilosofian haarana ei kykene käsittelemään tällaisia kysymyksiä, koska se hylkää korrespondenssiteorian.

Tuohon noita-esimerkkiin fiksu pragmatisti ei vastaisi noin, koska hän myös käsittää siinä tapahtuvan kärsimyksen tai edes kärsimyksen riskin. Jos on olemassa suuri riski, että teorian soveltamisesta seuraa haittaa, on tällöin syytä harkita tarkoin teorian soveltamista.



Niin no jos hän on fiksu pragmatisti, heh. Puhdasoppinen pragmatisti ei välitä kärsimyksestä vähääkään, jos teloitukset ovat toimiva tapa pitää yhteiskuntajärjestystä yllä. Itseasiassa, koska pragmatisti ei välitä tiedosta siitä, että teloitettavaan sattuu, hän voi päättää (hyvin pragmaattisesti), ettei henkilöön satu. Koska se ei ole (yhteiskuntajärjestelmän) toimivuuden kannalta merkityksellistä. Ei tarvinne sanoa, että jälkimmäinen pragmaatikko saattaakin olla se fiksu tyyppi pragmatismin viitekehyksestä katsoen, joten ympäri käydään ja yhteen tullaan.

de Selby
Ennenkuin joku muu ehtii ensin niin kysyn, että entäpä jos ajateltaisiin, että uskontokin on myös vain työkalu?



Pragmatistille näin voisi ollakin. Esim. Rorty oli sitä mieltä, ettei hänen tarvitse tietää, miten Jeesus (tämä Raamatun heppu) teki ihmetekonsa. Riittää, että hän teki ne. Ihan hiukkasen naivia, IMO.

"Hetkinen, voinko kirjoittaa tuon muistiin?" Arthur kysyi innoissaan ja etsi kynää taskustaan.
"Se on saatavilla lentoasemalla", vanhus sanoi. "Tätä on siellä telinekaupalla."
(Adams: Enimmäkseen harmiton)

Vierailija

Tiede sanoo että pimeällä keskiajalla uskottiin litteään maahan.

Silti on historiallinen fakta, että kuninkaan hovi lähetti Kolumbuksen 1400-luvulla Intiaan maapallon ympäri.

Joku mättää.

Naksuttaja
Seuraa 
Viestejä1324
Liittynyt1.11.2008
Lektu-Elli
Tiede sanoo että pimeällä keskiajalla uskottiin litteään maahan.

Silti on historiallinen fakta, että kuninkaan hovi lähetti Kolumbuksen 1400-luvulla Intiaan maapallon ympäri.

Joku mättää.




Jep. Sun yleissivistys.

"Hetkinen, voinko kirjoittaa tuon muistiin?" Arthur kysyi innoissaan ja etsi kynää taskustaan.
"Se on saatavilla lentoasemalla", vanhus sanoi. "Tätä on siellä telinekaupalla."
(Adams: Enimmäkseen harmiton)

Vierailija
Peksa
Mielessäni on pyörinyt ajatus, että tieteeseen tulisi suhtautua pelkkänä työkaluna, jonka tuloksista voidaan johtaa sovelluksia ja jolla voidaan tyydyttää ihmisen kiehtovuuden tarvetta. Tieteen avulla ei voida purkittaa totuutta, koska kaikki tulokset mitä se tuo perustuvat ihmisen tarpeelle tai mielenkiinnolle.



Juuri siksi tieteellisten tietojen pitää olla tosia, että ne ennustaisi oikein luonnonilmiöitä, ja voisivat siten toimia käytännöllisen toiminnan kuten teknologian ja poltiikan teoreettisena perustana.

Jos tarkoitat joitakin huijaustarpeita, niin ne ovat sivurönsy ja tieteen syöpä.

Se, että selvitetään kuinka maailmankaikkeus syntyi, ei ole totuuden nappaamista ihmisen hallintaan, vaan ainoastaan ihmisaivoja kiinnostava aspekti maailman tapahtumista ja toimintamekanismeista.



Jaahah, sää ajat sitä, että tieteellä ja "jumalilla" "ei ole mitään eroa".... Noin se aina alkaa...

Jos 5 000 vuotta sitten maata viljelleelle viljelijälle olisi selitetty kasvibiologian teesit, olisi hänen kiehtovuutensa totuuteen tullut ehkä kattavasti tyydytetyksi.



En ymmärrä...

Tiede on siis vain työkalu selvittää lainalaisuuksia meitä ihmisiä kiinnostavista ilmiöistä, mutta tutkimus jättää rajattomasti ulkopuolelle asioita ja ilmiöitä, jotka eivät kiinnosta ihmismieltä.



Totuus ei varsinaisesti ole olemuksellisesti kinnostavuudesta kiinni.

Totuutta ei voida positivistisesti määrittää.



Totuus voidaan kyllä määritellä, ja myös määrittää objektiivisissa ja konkreettisissa testattavissa tapauksissa.

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskust ... hp?5,14503

Uusimmat

Suosituimmat