Tarvitaanko jumalia humaanin käytöksen takeiksi?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015
Pönni

Ihmisten kirjoittaman lain pitäis korvata jumalan sana kun jumalaa ei ole. Koko sivistys kyseenalaistuu humanististen asioiden äärellä.
Ehkä just tuossa piilee vastaus siihen miks kullttuurit kukoistaa aikansa ja kääntyy sitten rappioon? Kun tietotaito kehittyy kyllin pitkälle, kun valtaväestö alkaa tajuta ettei ole jumalaa, ettei ole kuin ihmisiä ja ihmisten lakeja, se vaikuttaa moniin ihmismieliin niin, että moraali höltyy kun se on mahdollista. Vastuu ei kiinnosta. Velvollisuusksia aletaan laiminlyödä. Aletaan yhä enemmän matkia muita eläimiä ja ihmisyys joutaakin narikkaan..
Humanismin idea unohtuu?



En ole koskaan ymmärtänyt minkä vuoksi ihmiset eivät voisi saada puhtaasti nautintoa pelkästä oikein ja hyvin tekemisestä. (Määrittelen oikein ja hyvin tekemisen tällä erää sellaiseksi että muiden ihmisen ja mielellään muidenkin luontokappaleiden hyvinvointi lisääntyy tai ei ainakaan vähene ihmisen aktiviteettien johdosta!)

Eikö muka ihmismieli kykene käsittämään hyveellisyyden nautinnollisuutta, onko ainoa syy tehdä hyvää sellainen kaupankäynti että kun minä nyt teen tämän hyvän, jumaluus palkitsee minut tuonpuoleisessa (tai välittömästi)? Eikö tämä bisnestyyppinen hengellisyys ole jo aikansa elänyttä, vai eikö tosiaan voi ihmisiltä odottaa muuta kuin oman edun ja hyödyn tavoittelua abstrakteissakin asioissa?

Eikö ole mahdollista tehdä mitään hyvää ilman että kyseessä olisi lypsy-yritys? Siihen sijoittaminen että saan omani takaisin?

Jos usko jumaliin on johtanut tällaiseen itsekkyyteen, niin kovin kummoista arvonantoa uskontoja kohtaan on vaikea tuntea.

Onko olemassa ateistista stoalaisuutta? Jos on, niin minkä nimistä se on? Entä löytyykö jumalaan uskovia jotka ovat valmiita menemään vaikka helvettiin ja pysymään siellä jos he siten voivat ilahduttaa rakkaitaan?

Tämänsorttinen aloitukseni tietysti kieppuu jo taas kerran pahasti julistamis- ja hihhulointikieltoa uhmaten, mutta koetetaan nyt jotenkin järkeillä tätä ilman että aletaan julistaa tai hihhuloida? Jos ei niin poistoon sitten vain - onhan tämä ikuisuuskysymys ja varmaan märehditty ympäri nettiä. Voiko moraali tai hyvyys olla olemassa ilman jumalia, tarvitaanko jumalat välttämättä?

Sivut

Kommentit (72)

Vierailija

Ego on nykypäivän pop jumala, myös suuren osan ns. uskovaisen silmissä... egosta ei kuitenkaan ole jumalaksi... kuin siihen uskoville.

T:jumala-auta

Vierailija
anomalia
"Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua." Dostojevski

Jos ei välitä tekojensa seurauksista, niin miksi ihmeessä kaikki ei olisi sallittua, vaikka Jumala olisi olemassa?

Vierailija
Qadesha
Eikö muka ihmismieli kykene käsittämään hyveellisyyden nautinnollisuutta, onko ainoa syy tehdä hyvää sellainen kaupankäynti että kun minä nyt teen tämän hyvän, jumaluus palkitsee minut tuonpuoleisessa (tai välittömästi)? Eikö tämä bisnestyyppinen hengellisyys ole jo aikansa elänyttä, vai eikö tosiaan voi ihmisiltä odottaa muuta kuin oman edun ja hyödyn tavoittelua abstrakteissakin asioissa?

Niin. Minun mielestä tavanomaisesti ymmärretty itsekkyys on nimenomaan lyhytnäköisyyttä ja tyhmyyttä. Syy tehdä hyvää tulee hyvin usein siitä, etta tajuaa hyötyvänsä erittäin todennäköisesti itsekin myöhemmin siitä, että hetkellisesti muut hyötyy enemmän oman hyödyn kustannuksella.

Tai sitten ollaan itsekkäitä siksi, ettei uskota siihen, että ihmiset tekisivät sitä enemmän hyvää, mitä enemmän heille tehdään hyvää. Mutta lyhyesti:
Epäitsekkyys = pitkänäköisyyttä
Itsekkyys = lyhytnäköisyyttä

Eikö ole mahdollista tehdä mitään hyvää ilman että kyseessä olisi lypsy-yritys? Siihen sijoittaminen että saan omani takaisin?

Tavallaan ei. Kyllä minulla ainakin on hyvien tekojeni takana yleensä se periaate, että mitä paremmin käyttäydyn muita ihmisiä kohtaan, sen paremmin he käyttäytyvät muita ihmisiä ja ennen pitkää minua kohtaan. Eli minä hyödyn.

Voiko moraali tai hyvyys olla olemassa ilman jumalia, tarvitaanko jumalat välttämättä?

Mitä tyhmempiä ja lyhytnäköisempiä ihmiset ovat, sitä enemmän jumalia ja tuonpuoleista rangaistusta tarvitaan epäitsekkyyteen ja ns. populaatiota hyödyttävään, "hyvään" moraaliin.

Vierailija

-Voiko moraali tai hyvyys olla olemassa ilman jumalia, tarvitaanko jumalat välttämättä?-

Kaikki tekemisesi on sidoksissa, siihen kuka olet... tai vaihtoehtoisesti, kuka kuvittelet olevasi...

Tee toiselle se mitä, tekisit itsellesi... miksiköhän näin...? Systeemi on kiero, kun sen vasta kuoltuasi sen ymmärrät... ja nytkin tarkoitan vain egoa.

Vierailija
naturalskeletor
anomalia
"Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua." Dostojevski

Jos ei välitä tekojensa seurauksista, niin miksi ihmeessä kaikki ei olisi sallittua, vaikka Jumala olisi olemassa?

Siinä tapauksessa päätyy lopulta paikkaan,jonne kootaan kaikki ne jotka eivät kadu pahoja tekojaan elämänsä aikana.

Vierailija
anomalia
naturalskeletor
anomalia
"Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua." Dostojevski

Jos ei välitä tekojensa seurauksista, niin miksi ihmeessä kaikki ei olisi sallittua, vaikka Jumala olisi olemassa?

Siinä tapauksessa päätyy lopulta paikkaan,jonne kootaan kaikki ne jotka eivät kadu pahoja tekojaan elämänsä aikana.



Edelleen, mitä jos ei välitä siitä, mihin joutuu? Silloin kaikki on sallittua, vaikka jumala olisikin olemassa. Jos ei välitä tekojensa seuraamuksista, niin silloin todellakin kaikki on sallittua. Olipa jumalaa tai ei.

Vaikka kaikki on tavallaan sallittua, niin jos välittää tekojensa seuraamuksista, kaikki ei ole sallittua. Olipa jumalaa tai ei.

Todella tyhmä lause Dostojevskilta.

Vierailija
naturalskeletor
Niin. Mitä jos ei välitä siitä, mihin joutuu? Silloin kaikki on sallittua, vaikka jumala olisikin olemassa. Jos ei välitä tekojensa seuraamuksista, niin silloin todellakin kaikki on sallittua. Olipa jumalaa tai ei.

Vaikka kaikki on tavallaan sallittua, niin jos välittää tekojensa seuraamuksista, kaikki ei ole sallittua. Olipa jumalaa tai ei.

Todella tyhmä lause Dostojevskilta.


Dostojevksi olettaa ihmisen olevan rationaalinen valitsija: kituako ikuisesti Helvetin tulessa vai välttää pahoja tekoja tässä elämässä.

Vierailija
anomalia
Dostojevksi olettaa ihmisen olevan rationaalinen valitsija: kituako ikuisesti Helvetin tulessa vai välttää pahoja tekoja tässä elämässä.

Ihan samoin rationaalinen valitsija voi miettiä, että välttääkö pahoja/vääriä tekoja, vai meneekö vankilaan.

Vankilaan mennään, jos ei sovita yhteiskunnan käyttäytymismalliin.

Jos tarpeeksi suuri osa yhteiskunnan ihmisistä ei halua elää yhteiskunnassa, jossa raiskaus on sallittua, raiskaus ei ole siinä yhteiskunnassa sallittua.

Kyseessä on täysin epätoivoinen mietelause, joka olettaa, että ihminen välittää vain siitä, mitä hänelle tapahtuu kuoleman jälkeen.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26991
Liittynyt13.5.2005

Tarvitaan. Toistaiseksi kun evidenssit puhuvat vahvasti sen puolesta (mm. evoluutio ja fossiilit -osio), ettei tämä jumalatomuus ole saanut uskovaisia käyttäytymään humaanisti. Vaadimme jumalia!

Riittoisampi keskustelukumppani.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Qadesha

En ole koskaan ymmärtänyt minkä vuoksi ihmiset eivät voisi saada puhtaasti nautintoa pelkästä oikein ja hyvin tekemisestä.



Koska käsitys oikeasta ja hyvästä vaihtelee hyvin radikaalisti niin eri yksilöiden kuin kulttuurienkin välillä?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
naturalskeletor
Jos tarpeeksi suuri osa yhteiskunnan ihmisistä ei halua elää yhteiskunnassa, jossa raiskaus on sallittua, raiskaus ei ole siinä yhteiskunnassa sallittua.

Estävätkö lait ihmisiä raiskaamasta? Tai harjoittamasta pedofiliaa, mikä tuntuu olevan leviämässä?
Aivan käsittämättömiä juttuja voidaan kuulla tiedotusvälineiden kautta koulusurmista kanssaihmisten kiduttamisiin, jonkalaisiin tekoihin ovat syyllistyneet niin aikuiset kuin nuoretkin.
Professori Haavio-Mannila, tai mikä hänen nimensä olikaan, julisti parikymmentä vuotta sitten, että raiskaukset ja prostituutio häipyvät, kun suomalaiset saadaan ymmärtämään vapaan seksuaalisuuden edut. No nyt on saatu, mutta lupaukset ovat jääneet täyttymättä.

Yhteiskunnassamme puhutaan lamasta, mikä johtui ahneiden markkinoista. Nyt valtio ja kunnat säästävät sosiaalikuluissa, vaikka kansalaiset pitävät sosiaaliturvaa kaikkein tärkeimpänä verorahojen käyttökohteena. Samaan aikaan valtioenemmistöinen Fortum maksoi johtajalleen miljoonavuosipalkan lisäksi kaksi miljoonaa euroa optiotuloja.

Ihmiskunnan tasolla noin kaksi miljardia ihmistä elää alle köyhyysrajan ilman minkäänlaista sosiaaliturvaa ja kaikissa maissa köyhimpien asema huononee, kun niiden maiden päättäjät ja vauraimmat ihmiset ja kaikki vauraat kansat alkavat ponnistella omien menetettyjen etuoikeuksiensa palauttamiseksi yrittämällä saada markkinatalouden pyörät pyörimään ja kulutuksen lisääntymään tasolle, mikä oli ennen lamaa. Valtiot ottavat suurlainoja markkinoiden elvyttämiseksi ja samaan aikaan puhutaan luonnon ylikulutuksen hillitsemisestä.

Missä se paljonpuhuttu humanismi näkyy? Vanhat uskonnot ovat jo ajat sitten menettäneet otteensa ohjata ihmisten käyttäytymistä, joten on turha syyllistää niiden seuraajia ainakaan sen enemmästä epähumaanisuudesta kuin mikä on yleisesti hyväksyttyä. Ja yleisesti hyväksyttyä taitaa olla, että jokaisella on itsensä mittainen humanismi käytössään.

Kuitenkin me olemme osallisina myös siinä, mitä teemme kansana ja koko ihmiskuntana, mikäli vaihtoehto on olemassa ja se on, mutta se on tarjolla kaikkein halveksituimman lähteen kautta.

Vierailija

Eivät siinä aina jumalatkaan auta, kun sivistys kohtaa barbarian.

Leidenin museo on päättänyt palauttaa kuningas Badu Bonsu II:n pään takaisin Ghanaan. Ashanti-kansaa 1800-luvulla hallinneen kuninkaan pää on ollut tähän asti säilöttynä Leidenin yliopiston anatomisen museon kokoelmissa.

Hollantilaiset surmasivat Badu Bonsu II:n vuonna 1838 ilmeisesti kostona kahden hollantilaisen suurlähettilään surmasta. Pää kulkeutui Leidenin yliopistoon, jossa sitä käytettiin materiaalina tuolloin suositussa kallonmuotojen tutkimuksessa. Tämän jälkeen se unohtui ja on lojunut anatomisen museon kokoelmissa formaldehydiin säilöttynä lähes kaksisataa vuotta.

Kirjailija Arthur Japin löysi pään muutama vuosi sitten tehdessään tutkimusta kirjaansa varten ja saattoi sen Ghanan viranomaisten tietoon. Viime vuonna Ghanan hallitus vaati pään luovuttamista, sillä paikallisen uskomuksen mukaan ilman päätä haudattua vainajaa vainotaan kuolemanjälkeisessä elämässä.

Löydön jälkeen Leidenin yliopisto otti yhteyttä Ghanan viranomaisiin, jotka pyysivät päätä takaisin. Ghanassa pää haudataan perinteisin menoin alueelle, josta kuningas oli kotoisin.




Hiukan lähempää tämä toinen:

Kallonmittauksilla saamelaiset mongoleiksi

Viime kesänä yliopisto palautti 95 saamelaisten kalloa Inarinjärven hautuumaasaareen, josta ne oli 1930-luvulla kaivettu tieteen palvelukseen. Tuolloin lehdistössä kerrottiin, että kalloja oli käytetty mm. selvittämään ns. puuttuvaa lenkkiä ihmisen kehityshistoriassa. Näin ei kuitenkaan ollut, korostaa aiheesta lisensiaattityötä tekevä Pekka Isaksson. -Kalloja käytettiin tutkimuksissa, joissa selvitettiin saamelaisten rotuominaisuuksia.

Vuosisadan alussa Helsingin yliopiston anatomian professori Yrjö Kajava oli pannut alulle antropologisen tutkimusohjelman, jolla haluttiin selvittää laajasti eri kansanainesten rotuominaisuuksia. Suomalaisia oli ärsyttänyt se, että ulkomailla heidät väitettiin kuuluvan mongoloidiseen rotuun, jota vanhastaan oli pidetty fyysisesti, henkisesti ja esteettisesti valkoista rotua alempiarvoisena. -Suomalaiset halusivat todistaa, että mongoleja olivat saamelaiset, eivät he, Isaksson sanoo.

Isakssonin mukaan suomalaiset rotututkijat eivät spekuloineet saamelaisten rotuominaisuuksilla yhtä paljon kuin esimerkiksi norjalaiset, vaikkakin omaksuivat kritiikittömästi tuon ajan rotuteoriat. -Kun saamelaisia luokiteltiin rodullisesti, heidät tulkittiin yleensä joko patologiseksi, surkastuneeksi roduksi tai protomorfiseksi, primitiiviseksi kehitysjäänteeksi. Suomalaistutkijoiden ansioksi Isaksson laskee sen, etteivät he tulkinneet rotueroja pelkästään fyysisten ominaisuuksien mukaan vaan ottivat huomioon myös ympäristötekijöitä.

Isaksson kertoo, että kritiikkiä rotuteorioita kohtaan alkoi esiintyä jo 1930-luvun puolivälissä. Yksi kallotutkijoista anatomian professori ja Inarin hautakaivausten johtaja Väinö Lassila arvosteli Helsingin Sanomissa tammikuussa 1935 jyrkästi vanhoja rotuoppeja. Hänen mukaansa koko rotuoppi oli aikansa elänyt ja tieteelliseltä kannalta merkityksetön. "Niiden tuntomerkkien nojalla, joihin rotutukijat kiinnittävät huomiota, ei mitään rotujakoa yleensä voi suorittaa", Lassila kirjoitti.




Oletan, että molemmissa maissa oli kallojen ottohetkellä enemmän Jumalaan uskovia kuin kallojen palautusajankohtana. Siis väheneekö vai lisääntyykö humaanisuus jumaluskon vähenemisen myötä?

Vierailija
kaksoispilari
.
Nyt valtio ja kunnat säästävät sosiaalikuluissa, vaikka kansalaiset pitävät sosiaaliturvaa kaikkein tärkeimpänä verorahojen käyttökohteena. Samaan aikaan valtioenemmistöinen Fortum maksoi johtajalleen miljoonavuosipalkan lisäksi kaksi miljoonaa euroa optiotuloja.



Kiintoisaa sinänsä, että ihmiset ilmaisevat pitävänsä mainitsemaasi sosiaaliturvaa tärkeimpänä verorahojen käyttökohteena, ja äänestävät vaaleissa puoluetta, joka sosiaaliturvan sijasta pitää tärkeimpänä järkätä hyvätuloisille uusia verohelpotuksia.

Vierailija
Peter Bätrefolk
Siis väheneekö vai lisääntyykö humaanisuus jumaluskon vähenemisen myötä?

Saattaa pysyä ennallaan.

Ajatus kaikkien maailman ihmisten humaanista kohtelusta ei ole aina ollut vallitsevin ajattelutapa. Kaikissa kulttuureissa suositaan ihmisten humaania kohtelua, mutta eroja on siinä, että keitä tämän humaanin kohtelun piiriin lasketaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat