Fysiikan opiskelu yliopistossa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Täällä kun näyttää käyvän yksi jos toinenkin matemaattis-luonnontieteellisen koulutuksen saanut niin ajattelin kysyä täältä kun en muualta ole tietoa löytänyt. Kuinka paljon on merkitystä missä yliopistossa suorittaa fysikaalisten tieteiden koulutusohjelman? Kiinnostusta olisi erityisesti teoreettista fysiikkaa kohtaan. Ylioppilastodistus kun avaa mahdollisuuden päästä suoraan sisään mihin yliopistoon tahansa (Fysiikan reaali L ja matematiikka L). Peruskurssit yliopistojen kesken ovat varmasti enemmän tai vähemmän yhtenäiset, mutta miten on vaativampien kurssien laita?

Sivut

Kommentit (202)

Vierailija

Helsinki on paras niin yliopiston kuin asumisympäristönsäkin puolesta. Itse "opiskelin" fysiikkaa Kumpulan kampuksella puolisen vuotta lukion jälkeen, kunnes muutin maaseudulle opiskelemaan lääketiedettä.

Vierailija

Teoreettisen fysiikan osalta laajin tarjonta on varmasti Helsingin yliopistossa, mutta sitä voi lukea varsin kattavasti myös Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa. Sen sijaan, jos soveltavampi puoli kiinnostaa enemmän, voi "tavallista" fysiikka lukea lisäksi Kuopiossa, Joensuussa, Åbo Akademissa, TKK:ssa ja TTY:ssä.

Mitä eroa sitten on "tavallisella" ja teoreettisella fysiikalla? Itse näkisin, että ero alkaa näkymään siinä vaiheessa, kun aletaan menemään kehittyneemmän kvanttimekaniikan, kvanttikenttäteorioiden ja yleisen suhteellisuusteorian puolelle. Kaikissa "tavallisissa" fysiikan koulutusohjelmissa mennään varmasti esim. kvanttimekaniikassa jo sille tasolle, että suunnilleen kaikki, mikä lukiofysiikassa on jäänyt hampaankoloon, käydään perinpohjaisesti läpi. Kvanttikenttäteorioita ja yleistä suhteellisuusteoriaa vähintään raapaistaan sillä tasolla, että perusperiaatteet jää kaaliin.

Teoreettisen fysiikan puolella nämä modernin fysiikan teoriat tietysti käydään perinpohjaisesti läpi, mutta se on tietysti täysin itsestään kiinni, että mistä tykkää. Esim. yleinen suhtis vaikuttaa niin hienolta ja kauniilta teorialta, mutta kun oikeasti alkaa lukemaan vaikka siihen liittyvää matematiikkaa (differentiaaligeometriaa), niin osoittautuu, että se homma on kauniin pinnan alla hyvin ruman näköistä ja samalla pirun hankalaa. Vaikea tietysti näin etukäteen tietää, millaista homma oikeasti on...

Soveltavaa fysiikkaa ei siksi kannatakaan yhtään väheksyä, sillä se tarjoaa varmasti yhtä lailla älyllisiä haasteita kuin puhdas teoreettinen fysiikkakin. Haasteet saattavat liittyä esim. kvanttilaskentaan, nanoteknologiaan, fuusioon tai aurinkokennoihin. Mm. näitä tutkitaan siis TKK:n fysiikan osastolla. Muissa yliopistoissa tietysti on kaikennäköistä muuta, ja siksi kannattaakin tsekata, että mitä kaikkea niissä tutkitaan, sillä usein syventävä opetus keskittyy tutkimusten aihepiireihin.

Itse en usko, että on hirveästikään väliä, mistä yliopistosta fyysikoksi valmistuu. Toki sillä on väliä, mihin aihealueeseen keskittyy, ja mistä tekee vaikkapa gradunsa/diplomityönsä. Enemmänkin keskittyisin siihen asuinpaikkaan. Jos tykkää isoista kaupungeista, niin sitten kannattaa hakea sellaiseen, mutta jos tykkää pienemmästä paikasta (esim. oman kotipaikan lähellä), niin sitten kannattaa hakea siihen. Nimittäin se oma viihtyminen on kuitenkin se ykkösjuttu, mikä sanelee mm. sen, miten motivaatio opiskeluun riittää jne. Jos esim. vihaa Helsinkiä kaupunkina, mutta haluaa välttämättä päästä HY:oon lukemaan teoreettista fysiikkaa, niin kannattaa kyllä miettiä kahteen kertaan kannattaako sinne pelkän koulun takia muuttaa...

Vierailija

Kiitos tähän mennessä vastanneille.

Tuo yleinen suhtis ja muut abstraktimmat asiat tosiaan kiinnostaa enemmän, ainakin tässä vaiheessa, saa nähdä mikä on kiinnostuksen aihe parin vuoden päästä. Eniten teoreettisessa puolessa viehättää se että se on lähellä matematiikkaa, siis "puhdasta" matematiikkaa jos sellaista sanontaa voi käyttää.

Asuinpaikkana Helsinki ei eroa muista kaupungeista muuten kuin kalliiden vuokrien osalta. Se on yksi syy minkä takia olen nyt hakenut Oulun yliopistoon.

On jännä huomata miten useimmat ihmiset joilla on jotain hajua luonnontieteiden opiskelusta ehdottavat TKK:ta. Tiedän että TKK:lta valmistuvilla on varmasti paremmat palkat tai ainakin mahdollisuus päästä parempi palkkaisiin hommiin. Onko niin että teoreettisen fyysikon koulutuksen saaneen on vaikea löytää töitä vai onko se kiinni vain julkaisujen määrästä ja laadusta?

Vierailija
Capax
Tuo yleinen suhtis ja muut abstraktimmat asiat tosiaan kiinnostaa enemmän, ainakin tässä vaiheessa, saa nähdä mikä on kiinnostuksen aihe parin vuoden päästä. Eniten teoreettisessa puolessa viehättää se että se on lähellä matematiikkaa, siis "puhdasta" matematiikkaa jos sellaista sanontaa voi käyttää.

Tuttu tunne, sillä itse kävin myös kovan henkisen kamppailun lukion loppuvaiheessa siitä, mennäkö lukemaan puhdasta teoreettista fysiikkaa vaiko solveltavaa fysiikkaa. Nyttemmin en ole yhtään katunut päätöstäni.

Abstraktit asiat kyllä kiinnostavat yleisesti ottaen kaikkia fysiikan opiskelijoita, eikä abstraktiudesta ole puutetta soveltavassakaan fysiikassa. Se on vain fakta, että esim. yleisessä suhtiksessa monelle tulee niin sanotusti seinä vastaan. Esim. yleisen suhtiksen päätulos, Einsteinin kenttäyhtälöt näyttävät sievältä ja helpoilta, mutta todellisuudessa se koostuu 10 (oikeammin 16, josta 6 häipyy symmetrian takia) epälineaarisesta osittaisdifferentiaaliyhtälöstä, jotka auki kirjoitettuna normaalikokoisella fontilla vievät kymmeniä ellei satoja A4:sia. Siinä vaiheessa sitä alkaa tuntemaan oman mitättömyytensä ankarien matemaattisen lainalaisuuksien edessä, ja oikeasti tulee sellainen tunne ettei itse voi vaikuttaa asioihin millään tapaa. Toisaalta sitä alkaa ymmärtämään, miksi vaikkapa Einstein on nimensä historiankirjoihin ansainnut.

Soveltavassa fysiikassa itsellä on kuitenkin niin sanotusti mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen, mikä tekee siitä monessa mielessä mielenkiintoisempaa kuin puhtaasta matemaattisesta puljauksesta.

Capax
On jännä huomata miten useimmat ihmiset joilla on jotain hajua luonnontieteiden opiskelusta ehdottavat TKK:ta. Tiedän että TKK:lta valmistuvilla on varmasti paremmat palkat tai ainakin mahdollisuus päästä parempi palkkaisiin hommiin. Onko niin että teoreettisen fyysikon koulutuksen saaneen on vaikea löytää töitä vai onko se kiinni vain julkaisujen määrästä ja laadusta?

No ehkä sitä on yritetty vetää vähän "kotiin päin", mutta kyllä TKK:n Teknillisen fysiikan osasto on perinteisesti mielletty korkeatasoiseksi opiskelupaikaksi, eikä työpaikasta pitäisi olla puutetta sieltä valmistuttaessa. Kyllä sitä töitä tosin muualtakin valmistuttaessa saa, ainakin jos on tarpeeksi hyvä omalla alallaan...

kahlaaja
Seuraa 
Viestejä36
Liittynyt18.11.2005

Itsenikin kiinnostaa juuri erot TKK:n ja yliopiston välillä.

Itse olen tähän mennessä päätynyt valitsemaan TKK:n teknillisen fysiikan ja matematiikan linjan, koska tuntuu, että sitä arvostetaan teollisuudessa ja se tarjoaa laadukkaan koulutuksen, käytännönläheisempiä sovellutuksia sekä mahdollisuuden opiskella muitakin DI-kursseja.

Vaikeinta on löytää tietoa ihmisten urahistoriasta, jotka ovat valmistuneet yliopistosta / tefyma:sta...tuntuu kuin yliopistosta valmistuneet kituuttavat itseänsä lukio-opettajina tai pätkätyötutkijoina teollisuudessa/yliopistoissa. TKK:lta muistutetaan Jorma Ollilankin opiskelleen teknillistä fysiikkaa ja loppu onkin historiaa. Mutta olisi kiva löytää totuus näiden tietojen välistä. Tefyma on kuulemma DI-aloista parhaiten palkattu yhdessä tuotantotalouden kanssa?

Opetuksen taso todennäköisesti on yhtä hyvä kummassakin?

Kuitenkin nyt mietiskelen, jos en tekniliseen fysiikkaan pääse sisään niin pistääkö toiseksi vaihtoehdoksi hesan yliopiston vaiko TKK:n konetekniikan(tekniikka on lähellä sydäntä yhdessä teorian kanssa)...vaikeeks menee

Vierailija

Perusopinnot "lipastossa" ja TKK:lla lienee hyvin samankaltaisia. Sitten kun mennään syventäviin kursseihin, niin teoreettisessa fysiikassa pureudutaan juurta jaksaen noihin suhtiksiin ja kvanttikenttäteorioihin siinä missä TKK:lla perusopinnoissa opittua aletaan soveltamaan käytäntöön. TKK:lla lähestymistapa on insinöörimäinen, kun yliopistossa se on enemmän luonnontieteellinen.

Jos TKK:lla ottaa pääaineeksi DI-vaiheessa vaikka energiatieteet, niin se luo hyvin vahvan pohjan uraan energia-alalla, mikä voi tarkoittaa vaikka jonkinnäköisiä asiantuntijahommia missä tahansa isossa (tai pienessä) energiayhtiössä tai sitten voi vaikka pyrkiä kehittelemään uudenlaisia energiateknologioita esim. VTT:lle. Mutta koska DI-koulutus on niin monipuolinen, voi hyvin lähteä aivan erilaisellekin polulle. Tefyltä ei siis valmistuta mihinkään tiettyyn ammattiin, vaan tuleva ammatti on lähinnä omasta kiinnostuksesta kiinni.

Yliopistosta valmistuttaessa työn saaminen ei välttämättä ole yhtä helppoa, koska teollisuudella on ymmärrettävästä syystä hyvät välit teekkareihin. Tutkijapiirit saattavat rekrytoinnissa suosia teoreettista fyssaa lukeneita, mutta teollisuudessa homma menee useimmiten päin vastoin. Poikkeuksia tosin löytyy varmasti enemmän kuin paljon, eikä tässä vaiheessa kannata liian tosissaan pohtia työnsaantia, vaan kokeilla sitä, mikä itseään kiinnostaa.

Edit: Unohdin mainita, että TKK:lla opiskellessa voi hyvin käydä lipaston puolella lukemassa mitä tahansa teoreettisen fysiikan kursseja JOO-sopimuksella. Teoreettisen fysiikan voi hyvin ottaa vaikka sivuaineeksi, jos siltä tuntuu.

Vierailija
Kuuba-Pete
Perusopinnot "lipastossa" ja TKK:lla lienee hyvin samankaltaisia. Sitten kun mennään syventäviin kursseihin, niin teoreettisessa fysiikassa pureudutaan juurta jaksaen noihin suhtiksiin ja kvanttikenttäteorioihin siinä missä TKK:lla perusopinnoissa opittua aletaan soveltamaan käytäntöön. TKK:lla lähestymistapa on insinöörimäinen, kun yliopistossa se on enemmän luonnontieteellinen.



Ainakin Helsingissä kvanttikenttiin tutustutaan kunnolla yleensä vasta jatko-opinnoissa. Myöskään yleistä suhtista ei läheskään kaikki teoreetikot käy ollenkaan. Kvanttimekaniikkaa saa kyllä opiskella ihan reilusti riippumatta suuntautumisesta. Käytännön miehille (tai naisille) tämäkään ei ole pakollista. Jos kosmologia kiinnostaa niin Helsinki on siinä ainakin kunnostautunut hyvin. En tiedä muiden yliopistojen opetuksesta.

Vierailija

Kannattaa katsoa sisäänottotilastoista kummassa on enemmän vastakkaisen sukupuolen edustajia Nyt tämä humanisti poistuukin sitten takavasemmalle.

Vierailija
googeli
Kannattaa katsoa sisäänottotilastoista kummassa on enemmän vastakkaisen sukupuolen edustajia Nyt tämä humanisti poistuukin sitten takavasemmalle.



Tämä on ihan oikea valintakriteeri monille ainakin alitajuisesti. Tänään itseasiassa herätti lievää huvittuneisuutta kun radiossa mainostettiin Laurean ammattikorkeaa mainoksella jonka ainoa pointti oli käytännössä ”meiltä saa pesää”. Tähän on menty...

Jos fyysikoksi meinaa niin naiset voi unohtaa.

Vierailija

Valintojen alle kurssi: "tälläinen on nainen opiskelussa ja työssä", jotta pesänhakuun saa realiteetteja. Sitten vain aitojen tilanteiden pohjalta luotuja näytelmiä. Ei siksi että he olisivat haitaksi aina mutta jos työ-uraa hakee niin ei sotke asioita. Manipulointi on rasite työssä erityisesti.

Vierailija

Alkoi tuo EFE kiinnostaa niin paljon että taidan aloittaa tuolla teoreettisella fysiikalla ja sitten jos tulee se seinä vastaan niin yritän kirveellä läpi. Aina voi vaihtaa suuntautumistaan jos ei onnistu sitten millään.

Lueskellessani noita yliopistojen sivuja huomasin myös että kurssien lukeminen tekniikan puolella onnistuu myös luonnontieteellisestä päin. Sinänsä hyvä juttu jos haluaa vaikka vaihtaa astetta soveltavampaan.

Vierailija
Vahinkolaukaus
googeli
Kannattaa katsoa sisäänottotilastoista kummassa on enemmän vastakkaisen sukupuolen edustajia Nyt tämä humanisti poistuukin sitten takavasemmalle.



Tämä on ihan oikea valintakriteeri monille ainakin alitajuisesti. Tänään itseasiassa herätti lievää huvittuneisuutta kun radiossa mainostettiin Laurean ammattikorkeaa mainoksella jonka ainoa pointti oli käytännössä ”meiltä saa pesää”. Tähän on menty...

Jos fyysikoksi meinaa niin naiset voi unohtaa.


Tietojenkäsittelytieteelläkin (HY) oli hieno mainosesite, jossa yliopistoa esittelee oranssi animetyttö jolla on Tux-avaimenperä ja kaikki. Uskovatko kaikki noita esitteitä?

Vierailija
Capax
Alkoi tuo EFE kiinnostaa niin paljon että taidan aloittaa tuolla teoreettisella fysiikalla ja sitten jos tulee se seinä vastaan niin yritän kirveellä läpi. Aina voi vaihtaa suuntautumistaan jos ei onnistu sitten millään.

No, ainakin sua on varoitettu . Toi yleinen suhtis nyt on otettu lähinnä äärimmäisenä esimerkkinä, kuinka hankalaa teoreettinen fysiikka oikeasti voi olla. Kvanttimekaniikka ja jopa QED ovat matemaattisesti paljon helpompia teorioita kuin yleinen suhteellisuusteoria.

Vierailija
Kuuba-Pete
Capax
Alkoi tuo EFE kiinnostaa niin paljon että taidan aloittaa tuolla teoreettisella fysiikalla ja sitten jos tulee se seinä vastaan niin yritän kirveellä läpi. Aina voi vaihtaa suuntautumistaan jos ei onnistu sitten millään.

No, ainakin sua on varoitettu . Toi yleinen suhtis nyt on otettu lähinnä äärimmäisenä esimerkkinä, kuinka hankalaa teoreettinen fysiikka oikeasti voi olla. Kvanttimekaniikka ja jopa QED ovat matemaattisesti paljon helpompia teorioita kuin yleinen suhteellisuusteoria.



Joskus kun opiskelin Oulussa, yleistä suhteellisuusteoriaa edelsi kuuden opintoviikon matematiikkaan valmistava kurssi. Jakoi tiedekunnan pisimmän kurssin tittelin yleisen suhteellisuusteorian kanssa.

Itse en tosin käynyt kumpaakaan.

Vierailija
googeli
Kannattaa katsoa sisäänottotilastoista kummassa on enemmän vastakkaisen sukupuolen edustajia Nyt tämä humanisti poistuukin sitten takavasemmalle.

Tämä ongelma on Helsingissä ratkaistu sijoittamalla naisvaltainen kemian laitos fysiikan laitoksen välittömään läheisyyteen. Mm. ruokala on yhteinen, jolloin poikkitieteellisten kontaktien luominen helpottuu.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat