OWL-toteutuuko koskaan

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kovin olen kaivannut tätä jättiteleskooppia tutkailemaan taivaita.

Miten lienee, onko tämä ehkä rakenteilla joskus vai onko se siirretty mappi ööhön.

"Eurooppa rakentaa jättikaukoputken

Owl-teleskoopin halkaisija on sata metriä. Rakennelmasta tulee Eiffel-tornin korkuinen miljardin euron luomus.
Suomi menossa tähtitieteen tutkimusjärjestön jäseneksi ensi vuonna

Suomalaiset pääsevät rakentamaan maailman suurinta owl (overwhelmingly large) -kaukoputkea. Uuden, halkaisijaltaan sadan metrin jättiteleskoopin pitäisi nousta kymmenen vuoden kuluttua Kazahstaniin.

Euroopan tähtitieteen tutkimusjärjestö Eso (European Southern Observatory) on käynnistänyt owl:n rakentamissuunnitelmat.

Sopimus Suomen liittymisestä Eson jäseneksi on tarkoitus saada valmiiksi vielä tämän vuoden aikana. Liittyminen maksaa Suomelle 12,5 miljoonaa euroa, ja jäsenyys vajaat kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Owl -teleskooppi näkee sata kertaa himmeämpiä kohteita kuin suurin nykyinen teleskooppi vlt (very large telescope).

Owl:n on arveltu maksavan noin miljardi euroa. Teleskooppi kootaan kuusikulmaisista, kymmenmetrisistä peileistä, joita tarvitaan kaikkiaan 2 000 kappaletta.

”Nykyteknologialla tätä ei vielä voi tehdä. Yhden peilin hiominen kestää 1,5–2 vuotta. Tarvitaan sarjatuotantoa”, Esossa työskentelevä tähtitieteilijä Petri Väisänen kertoo.

Myös vlt:n rakentajat luottivat teknologian kehitykseen, sillä se päätettiin rakentaa 1987, vaikka toteutus ei sen ajan teknologialla ollut vielä mahdollista.

Vlt:n peilejä ohjataan niin, että ilmakehän väreily saadaan suodatettua kuvista pois. Vlt:n peilit muuttavat asentoa väreilyn mukaan tuhannesosasekunnin tarkkuudella, jotta kuvista saadaan tarkkoja. Vlt tuottaa neljä kertaa tarkempia kuvia kuin avaruudessa toimiva Hubble-kaukoputki.

Owl:n suojaksi tulee jättimäinen kupu, joka vedetään sen ylle vain tarvittaessa. Koko rakennelmalle tulee korkeutta yhtä paljon kuin Eiffel-tornille.

Owl:n sijaintipaikkaa ei ole vielä päätetty, mutta Väisänen veikkaa, että Kazahstan on hyvä ehdokas. Chile ei tule maanjäristysvaaran vuoksi kysymykseen."

Tämä oli vuonna 2003.

Ja näin siinä sitten kävi:

Owerwhelmingly Large Telescope (lyhyemmin OWL) oli Euroopan eteläisen observatorion suunnitelma kaukoputkesta, jonka pääpeilin läpimitta olisi ollut 100 metriä. OWL-hanke on nykyisin korvattu pienemmällä jättiläisteleskoopilla E-ELT.

Toteutuessaan OWL olisi tehnyt havaintoja näkyvän valon ja lähi-infrapunan aallonpituusalueilla. Sen peilin valonkeräyskyky olisi olllut suurempi kuin kaikkien maailman ammattikäytössä olevien teleskooppien yhteensä. Teleskoopin suunnitteluprojekti oli työn alla vuodesta 2000 vuoteen 2004. Lopulta suunnitelma hylättiin, koska rakennelmaan liittyi liian suuria teknisiä ja aikataulullisia haasteita eikä sitä olisi luultavasti saatu toteutettua kovinkaan lähellä tulevaisuudessa. Lisäksi toteutuessaan OWL olisi kustantanut noin 1,2 miljardia euroa.[1]

Kommentit (8)

Vierailija
Balthasar
Teleskoopin suunnitteluprojekti oli työn alla vuodesta 2000 vuoteen 2004. Lopulta suunnitelma hylättiin, koska rakennelmaan liittyi liian suuria teknisiä ja aikataulullisia haasteita eikä sitä olisi luultavasti saatu toteutettua kovinkaan lähellä tulevaisuudessa. Lisäksi toteutuessaan OWL olisi kustantanut noin 1,2 miljardia euroa.[1]

Eli siis koko hanke oltaisiin voitu rahoittaa Nokian ja Fortumin optioilla

Rikkaat eivät koskaan voi tehdä maailmasta parempaa, koska joka ikinen rikas on pelkkä loinen, jolla on loiset aatteet.

Reiska
Seuraa 
Viestejä5100
Liittynyt6.5.2007

Eikös nuo keskity enempi avaruuteen sijoitettaviin teleskooppeihin, kun niiden kanssa on vähemmän ilmakehästä ja valosaastesta johtuvia ongelmia ja ne on käyttökelpoisia vuorokauden ympäri..

Per se

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Samasta syystä on suunniteltu myös teleskoopin rakentamista Kuuhun. Molemmissa ongelmana on kuitenkin törmäysvaara. Kiertoradalla avaruusromu, ja Kuussa mikrometeoroidit.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26848
Liittynyt16.3.2005
Reiska
Eikös nuo keskity enempi avaruuteen sijoitettaviin teleskooppeihin, kun niiden kanssa on vähemmän ilmakehästä ja valosaastesta johtuvia ongelmia ja ne on käyttökelpoisia vuorokauden ympäri..



Kyllä teleskoopit pysyvät pääsääntöisesti maassa tulevaisuudessakin, vaikka olosuhteet ovat mitä ovat. Avaruusteleskoopit ovat kirjaimellisesti astronomisen kalliita, ja pysyvät tulevaisuudessakin yksittäisinä erikoislaitteina. Jos 100 metrisen maateleskoopin saa miljardilla, samalla rahalla tekee ehkä pari 2,5 metrisen Hubblen huoltolentoa.

Vierailija
Neutroni
Reiska
Eikös nuo keskity enempi avaruuteen sijoitettaviin teleskooppeihin, kun niiden kanssa on vähemmän ilmakehästä ja valosaastesta johtuvia ongelmia ja ne on käyttökelpoisia vuorokauden ympäri..



Kyllä teleskoopit pysyvät pääsääntöisesti maassa tulevaisuudessakin, vaikka olosuhteet ovat mitä ovat. Avaruusteleskoopit ovat kirjaimellisesti astronomisen kalliita, ja pysyvät tulevaisuudessakin yksittäisinä erikoislaitteina. Jos 100 metrisen maateleskoopin saa miljardilla, samalla rahalla tekee ehkä pari 2,5 metrisen Hubblen huoltolentoa.



Kyllä nuo tuntuvat lähinnä interferometriaan perustuviin parisatelliitteihin siirtyvän. OWL:stä ei loppujen lopuksi olisi hirveästi hyötyä.

Turbulenssin takia isoillakin maanpäällisillä teleskoopeilla saavutetaan ilman adaptiivista optiikkaa tai interferometriaa vastaava erotuskyky kuin 20cm halkaisijan omaavalla amatööriteleskoopilla.

Adaptiivinen optiikkakaan ei hyödytä hirveästi, ellei ilmakehä ole jo sopivasti rauhallinen. Jos seeing on kaarisekuntia huonompi, ei adaptiivisesta optiikasta ole mitään hyötyä.

Myös paikalliset sääolot estävät havainnot helposti.

Lisäksi ilmakehä absorboi 330nm lyhyemmät aallonpituudet ja sekä useita kaistoja ir-alueella. Myöskin ir-alueella taivas on kirkas ilmakehän lämmön takia.

Tuohon sitten lisätään vielä maanpinnalla vallitseva painovoima, joudutaan käyttämään ihme virityksiä peilien tukemiseen ja myös aktiivista (eri asia kuin adaptiivinen) optiikkaa peilien tukemiseen.

Erotuskyky paranee aivan älyttömästi, sillä esm. 2,5metrisen peilin teoreettinen erotuskyky on 0,05 kaarisekuntia mikä on kymmenen kertaa parempi verrattuna esm. yksittäiseen 8,2metriseen VLT teleskooppiin.

Tosin VLT:llä päästään interferometriakäyttöisenä 0,001 kaarisekunnin erotuskykyyn, kun käytetään kaikkia neljää VLT-teleskooppia ja niiden 1,82 metrisiä aputeleskooppeja.

Interferometria tuntuupi myös visuaalihavainnoissa olevan tulevaisuudessa oikea ratkaisu, joko avaruudessa tai maanpäällä.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008

Sen takia, se meinattiinki rakentaa kazakstaniin ku siellä on ilma rauhallista. Siellähän ne raketitki lenteli ainaki ennen, ku se oli hyvä paikka ampua niitä.

Halpahan toi on. Taino onhan se niinsanotusti kallis, mutta ei se oikeasti ole. Donalth trumppikin saisi noita teleskooppeja ties kuinka monta taikka billgates joka voisi rakentaa niitä vaikkapa 50 omaan käyttöön.

Suomikin tuhlaa rahaa paljon turhempaakin kuten afrikan apuun miljardeja ja eikä saa siltikään mitään tulosta aikaan.

En ees tajua sitäkään, että miksi lhc-täkin sanotaan kalliiksi vaikka maksoi parinkymmenen vuoden työnä miljardi euroa. Sehän on iha sairaan halpaa. Varmaan nokian pääkonttorikin on maksanu enemmän. No ei ny iha mut melki.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Vierailija
Barbaari
Eikö Kuuhun voitaisi rakentaa ihan järjettömän järjetöntä teleskooppia nyt kun sinne on suunnitteilla kuutukikohtia sun muuta?



Sinänsä juu, mutta kuulla on kuitenkin merkittävä massa, joten se vetää puoleensa kaikenkokoisia meteoriitteja ja pölyä. Todennäköisyys mikrometeoriittien osumiselle kuuhun sijoitetulle teleskoopille on huomattavasti suurempi kuin kiertoradalla pörräävällä satelliitilla ja jos isompi meteoriitti taas osuu lähettyville, aiheutuu siitä haittaa pölyn ja sirpaleiden muodossa. Kiertoradalla se vaan sujahtaisi ohitse.

Suunnitelmia siihenkin on, mutta periaatteessa kuun lukkiutuminen maan suhteen aiheuttaa probleemaa kuvaamisessa. Joskus suunniteltiin nestemäiseen peiliin perustuvaa teleskooppia, mutta en muista kuulleeni siitä vähään aikaan.

Lagrangen pisteet ovat hyvin sopivia paikkoja avaruusteleskooppien parkkeeraamiselle. Aurinkoa lähinnä olevassa L1:ssä on Soho ja L2:seen tyrkätään myöhemmin JWST eli James Web Space Telescope.

L2 sopii siinäkin mielessä hyvin avaruusteleskoopille, sillä maa on aina auringon ja teleskoopin välissä, jolloin kuvaaminen on helppoa.

Uusimmat

Suosituimmat