Asteroidivyöhyke kaukana aurinkokunnan ulkopuolella

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Eilisessä Prismassa käsiteltiin komeettoja ja asteroideja. Ohjelmassa mainittiin nimeltä (ehdin jo unohtaa mikä nimi oli) asteroidivyöhyke, joka sijaitsee erittäin kaukana aurinkokunnan ulkopuolella. Asteroidit killuvat siellä missä juuri ja juuri aurinkokunnan gravitaatio ylettää. Aina välillä läheltä kulkeva toisen tähden rata saa gravitaatiollaan asteroidit poikkeamaan radoiltaan ja syöksymään sisälle aurinkokuntaan. Syntyy laajarataisia komeettoja, joiden ratakierros auringon ympäri kestää 200 000 vuodesta miljooniin tai jopa miljardeihin vuosiin.

Tämä kaukainen asteroidivyöhyke on tosiaan niin kaukana, että teleskoopein sitä on mahdotonta havaita eikä sen olemassa oloa ole tunnettu dokumentin mukaan kuin kymmenisen vuotta. Ilmeisesti sen olemassaolo on jotenkin matemaattisesti mallinnettu aurinkokunnan syntymäolosuhteita käsittelevistä teorioista?

Mistä saisi lisätietoa? Mikä oli tämän asteroidivyöhykkeen nimi? (Eli nyt en tarkoita niitä aurinkokunnan sisältä löytyviä asteroidivyöhykkeitä, jotka on tunnettu iät ja ajat.)

Miten kyseisen vyökkeen sisältämien asteroidien määrä eroaa muusta tähtien välisessä avaruudessa ajelehtivasta materiasta?

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Jos linnunradan jokaisella tähdellä on oma Oortin pilvensä niin silloinhan se käytännössä täyttää koko galaksin sisäisen avaruuden, eikö niin? Galaksien välinen avaruus taitaa olla sitten tyhjää vai onko sielläkin jotain roippeita?

Vierailija
Dark Shade
Galaksien välinen avaruus on lähes tyhjää, mitä nyt muutamaa satunnaista harhailijaa lukuunottamatta.



Samaa voisi sanoa tuosta Oortin pilvestä. Muutaman maapallon verran materiaa aivan käsittämättömän laajalle alueelle levitettynä.

Vierailija
Deus Ex
Jos linnunradan jokaisella tähdellä on oma Oortin pilvensä niin silloinhan se käytännössä täyttää koko galaksin sisäisen avaruuden, eikö niin?



Auringon Oortin pilven säde on noin 30 valopäivää (arvio 5000AU) ja lähin naapuritähtemme on 4 valovuoden päässä. Eli on siinä välissä aika hurjasti sitä tyhjää

Vierailija
Hubsu
Deus Ex
Jos linnunradan jokaisella tähdellä on oma Oortin pilvensä niin silloinhan se käytännössä täyttää koko galaksin sisäisen avaruuden, eikö niin?



Auringon Oortin pilven säde on noin 30 valopäivää (arvio 5000AU) ja lähin naapuritähtemme on 4 valovuoden päässä. Eli on siinä välissä aika hurjasti sitä tyhjää



Wikipediassa on esitetty ulkoreunalle huimasti suurempi arvio.

Vierailija

Wikipediassa oli, että joidenkin tähtien radat kulkee sen pilven läpi. Tietty wikipediaa täytyy lukea erittäin suurella lähdekritiikillä.

Vierailija
linkki
Wikipediassa on esitetty ulkoreunalle huimasti suurempi arvio.



Kah, niinpä näkyy. Ulkorajan ylärajaksi muovaantunut yhden tutkimuksen mukaan 100.000AU:ta.

Vierailija
Dark Shade
Galaksien välinen avaruus on lähes tyhjää, mitä nyt muutamaa satunnaista harhailijaa lukuunottamatta.



Huhupuhetta.

Painovoimalaskelmien perusteella jopa 95% maailmankaikkeudesta on ns. Pimeää Ainetta, ainetta jota emme voi havaita.

Aine ei voi olla kaasupilviä, koska kaasupilvet voimme havaita, mutta mikään ei estä sitä olemasta erittäin suurinakin kohteina tähtien välisessä ns. tyhjyydessä. Näitä olisi tietenkin täysin mahdotonta havaita Maasta, eikä niitä taideta etsiäkään.

Joten jos joku astronomi ilmoittaisi, että vaikkapa 10 kertaa Jupiterin kokoinen planeetta löydettäisiin valovuoden päästä Maasta ihan yksikseen, niin minä en ainakaan ihmettelisi muuta, kuin että miten he ovat sen löytäneet.

Mielestäni sellaisten kohteiden olemassaolo on jopa luultavaaa. Tähtiä on eri kokoisia, joten mikä estää niitä olemasta massaltaan pienempiä, kuin mitä tarvitaan fuusion käynnistämiseen?

Vierailija

Joskus kysyin täällä, miten suhteuttaa pienoismallein aurinkokunnan ja tähtien väliset etäisyydet.
Eräs vastaus oli, että jos aurinkokunta olisi auringosta Plutoon yhden euronkolikon kokoinen, olisi toinen euro viidentoista metrin päässä. Eli sen mukaan harvanlaista on avaruus.

Vierailija
Harrastelija-Ajattelija
Dark Shade
Galaksien välinen avaruus on lähes tyhjää, mitä nyt muutamaa satunnaista harhailijaa lukuunottamatta.

Huhupuhetta. Painovoimalaskelmien perusteella jopa 95% maailmankaikkeudesta on ns. Pimeää Ainetta, ainetta jota emme voi havaita.

Ei nyt ihan. Laskelmien perusteella noin 4% on baryonista ainetta, 22% on pimeää ainetta ja 74% pimeää energiaa.

Vaikka tarkoittaisit pelkästään materiaa, ei osuus olisi 95% vaan pikemminkin 80%.

Vierailija
Zeick
Harrastelija-Ajattelija
Dark Shade
Galaksien välinen avaruus on lähes tyhjää, mitä nyt muutamaa satunnaista harhailijaa lukuunottamatta.

Huhupuhetta. Painovoimalaskelmien perusteella jopa 95% maailmankaikkeudesta on ns. Pimeää Ainetta, ainetta jota emme voi havaita.

Ei nyt ihan. Laskelmien perusteella noin 4% on baryonista ainetta, 22% on pimeää ainetta ja 74% pimeää energiaa.

Vaikka tarkoittaisit pelkästään materiaa, ei osuus olisi 95% vaan pikemminkin 80%.




Sen siitä saa, kun muistelee ulkoa Tiede-lehdestä lukemaansa (pitääpä tarkistaa mitä ne siellä sanoivat).

Mikä ei kuitenkaan muuta mihinkään sitä tosiasiaa, että on enemmän kuin mahdollista, että tähtien välit eivät ole niin tyhjiä, kuin kuvitellaan.

-Jos säteilemätöntä materiaa on 80 prosenttia, niin se on nimittäin silti melkoinen määrä kiviä ja planeettoja.

-Jos tälläisiä planeettoja on, niin silloin yksittäisen kohteen massan on oltava jotain osia auringon massasta (koska ne eivät saa saavuttaa fuusioon tarvittavaa massaa, koska muutoin olisimme huomanneet ne niiden lähettämän säteilyn perusteella).

-Jos näiden kohteiden yhteenlaskettu kokonaismassa olisi vaikka vain 1/5 Linnunradankin massasta ja jokainen voi olla kooltaan vain 10 kertaa Jupiter maksimissaan, niin näkymättömiä planeettoja siellä tähtien välisessä "tyhjyydessä" olisi ainakin 100 jokaista tähteä kohti (varovainen arvio perustuen siihen, paljonko tähdet painavat).

Emme ole edes havainneet Oortin Pilveä suoraan. Väite, ettei tähtien välillä ole mitään, on perusteeton ja on mielestäni luultavaa, että siellä on kaikenlaista tavaraa. Pimeitä kohteita ei vain voi havaita kovin kaukaa. Havaitaanhan eksoplaneetatkin säteilylähteen, eli tähden, muutoksien perusteella, ei niiden itsensä havainnoinnilla.

Vierailija
Harrastelija-Ajattelija
Väite, ettei tähtien välillä ole mitään, on perusteeton ja on mielestäni luultavaa, että siellä on kaikenlaista tavaraa. Pimeitä kohteita ei vain voi havaita kovin kaukaa. Havaitaanhan eksoplaneetatkin säteilylähteen, eli tähden, muutoksien perusteella, ei niiden itsensä havainnoinnilla.



Jos siellä olisi paljon tavaraa, kuten oletat, havaitsisimme näitä tähtien kirkkausvaihteluita huomattavasti enemmän, kuin mitä nyt havaitsemme.

Yllättäen joku tiedemiespiireissä on jo ajatellut samaa asiaa kuin sinä ja tehnyt tutkimuksen havainnoiden tähtien kirkastumisvaihteluiden yleisyyksiä. Et ole siis ensimmäinen, joka tuollaista väittää, mutta toisaalta sinulla ei ole dataa oletuksesi tueksi, toisin kuin tutkimuksen tehneillä tieteilijöillä.

Ja tutkimuksen tulos? Kirkkausvaihteluita ei havaittu, joten tähtienvälinen avaruus todellakin on tyhjää.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat