Metsien historiaa

Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008

Metsistä ennen ja nyt löytyy paljon tietoa.

Voipi aloittaa vaikka hakusanalla "metsähistoria" tai osoitteella: http://www.lusto.fi/.

Voi katsetta terästää muullakin. Vanhoissa valokuvissa (esim. I.K. Inha) ja piirroksissa näkyy usein taustametsän kunto ja määrä. Ei muuta kuin vilkuilemaan.

Esimerkiksi. Sattui käteen teos: "Jakov Grot. Matka Suomessa 1846. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1983". Että on mukava selattava. Jätkä kiersi melkein koko Suomen Aavasaksalla asti.

Kirjaan on lisätty piirroksia (sen ajan valokuvia). Piirtäjiä on mm. P.A. Kruskopf, Seb. Gripenberg, taisi olla joku Wright:n, jne.

Muutenkin mielenkiintoinen opus.

Piirrosten joukossa oli mm. v. 1801, akvatinta Tornion kaupungista, jonka alkuperäksi mainittiin Lontoo. Mihin engelsmannit tarvitsivat yleiskuvaa Torniosta. Tulee mieleen Napoleonin sodat.

Sivut

Kommentit (414)

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008

Moni on saattanut ihmetellä, että mikä se on tuo "jatkuva kasvatus". Varsinkin Aweb-oireyhtymästä kärsiväthän suorastaan rakastavat sitä.

Lyhyesti, kyse on metsänkasvatus menetelmästä, jossa tavoite on pitää metsikkö jatkuvasti puisena. Metsiköstä pitäisi löytymän puukokoja taimesta aina tukkipuuhun asti.

Uusi kasvu tapahtuisi siis metsikön omien puiden siemenistä. Hakkuut olisivat tukkipuiden korjuuta ja harvennuksia. Taimistonhoitoakin tarvittaisiin. Veikkaan, että joskus jopa maanmuokkaus olisi tarpeen, kun uutta taimiainesta ei muuten syntyisi, myös kylvö ja istutus voivat osoittautua tarpeelliseksi.

Menetelmästä ei ole juuri tutkimuksia. Kokemuksia sitäkin enemmän. Suomen metsiä hoidettiin käytännössä vuosisatoja jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Lopputuloksesta ei ole vielä toivuttu
kokonaan.

Perinteinen käytäntö eli "jatkuva kasvatus" tiivistyi periaatteeseen, että otettiin eka puu, joka löytyi ja sopi kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Seuraus oli asutuskeskusten ja uittokelpoisten reittien lähimetsien tärvääntyminen. Tukkipuuta sai tosissaan etsiä ja polttopuunkin kanssa oli vaikeuksia.

Kun hommaan vielä lisätään karjatalouden rasite, oli lopputulos kurja.

Kukaan ei varsinaisesti kiellä "jatkuvan kasvatuksen" käyttämistä. Taitaa olla vain menetelmänä aika monimutkainen ja vaikeasti hallittava. Puun korjuun ja muun konetyön kannalta myös luultavasti kalliimpi. Veikkaan Suomen metsien siirtyvän nopeassa tahdissa takaisin 1800-luvulle ja 1900-luvun alkupuoliskolle, jos menetelmä palautetaan laajamittaiseen käyttöön.

Awebismin vaivaamat väittävät mielellään, että nykyisten menetelmien kannattavuutta ei ole tutkittu. Väite on perätön ja johtuu siitä, että tuo "tiedostava" lössi on kyvytön/haluton tutkimustulosten tulkitsija. Tutkimuksista voi jopa päätellä, mitä seurauksia on jatkuvasta kasvatuksesta.

Toinen perätön väite on, että vuoden 1948 harsintahakkuujulkilausuma olisi temmottu ilmasta. Sen allekirjoittajilla oli taatusti rautaiset tiedot. Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen metsissä oli tarpeeksi metsiköitä, joita oli hoidettu tavoitteena tasainen ikäluokkarakenne. Valitettavasti silloiset tiedemiehet ja metsäammattilaiset pitivät asiaa niin itsestään selvänä ja omin silmin todettavana, että eivät vaivautuneet julkistamaan mittaustietoja.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Kiitos tuon mettäteolliosuuven , on tietojen määrä ja laatu onneksi menosaa jyrkkää alamäkeä.

Vielä kukkii toistaseksi kuusikko jossaki, eiku moto sinne ja hopusti
ennenkö kerkeävät puut käpyjä tehhä, ja näin lissäintyä.
Vai pitäskö paikalle ohjata asfalttikonhet, tekemhän aluetta uuvelle marketille ja tietenki viinakaupalle.

Tuollaki pilkisttää kuusenlalvoja , mesnis nyt sinne muutama byromaani, sääsytys yhteiskunnan varat, muihin hävitystoimiin.
Elkää sitte ihan heti ilmottako palokunnale, kerkiäis kunnolla syttyä.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aslak
Kiitos tuon mettäteolliosuuven , on tietojen määrä ja laatu onneksi menosaa jyrkkää alamäkeä.

Vielä kukkii toistaseksi kuusikko jossaki, eiku moto sinne ja hopusti
ennenkö kerkeävät puut käpyjä tehhä, ja näin lissäintyä.
Vai pitäskö paikalle ohjata asfalttikonhet, tekemhän aluetta uuvelle marketille ja tietenki viinakaupalle.

Tuollaki pilkisttää kuusenlalvoja , mesnis nyt sinne muutama byromaani, sääsytys yhteiskunnan varat, muihin hävitystoimiin.
Elkää sitte ihan heti ilmottako palokunnale, kerkiäis kunnolla syttyä.




Mistä puppugeneraattorista Aslak nuo viestinsä kopioi? Antaisin huonoa palautetta automaatin tekijälle, sillä asiasisällöttömyyden ja epäloogisuuden lisäksi suomenkieli, oikeinkirjoitus ja jopa typografia ovat tuotoksissa aika surkealla tasolla.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Kosh
Mistä puppugeneraattorista Aslak nuo viestinsä kopioi? Antaisin huonoa palautetta automaatin tekijälle, sillä asiasisällöttömyyden ja epäloogisuuden lisäksi suomenkieli, oikeinkirjoitus ja jopa typografia ovat tuotoksissa aika surkealla tasolla.



Olen alkanut epäilemään, että Aslak puhuu arvuutellen tai lopputuotos on kryptattu ja vain parhaat pystyy purkamaan viestin.

Vierailija

Metsäpolitiikka vaatii hyvin laajaa ymmärrystä alalta ja kykyä ennakoida tulevien vuosikymmenten kehitystä maailmalla. Siinä on yksi syy, minkä vuoksi en ole mielelläni osallistunut näihin metsä keskusteluihin; kompetenssi ei riitä.

Otetaan yksi esimerkki: Sotien jälkeen 1940-luvulla ja -50 luvulla Suomesta hakattiin jokseenkin kaikki koivikot polttopuuksi. Koivu arvostettiin roskapuuksi, joka piti polttaa "arvopuiden" alta pois.

Vaan annas olla; viimeistään -60 luvulla tajuttiin, että koivuhan on selluteollisuuden paras mahdolinen raaka-aine. Ja ei ei muuta kuin koivikoita istuttamaan hakkuille. Pahaksi onneksi metsämme, sinänsä uusiutuva luonnonvara, uusiutuu kerran muutamassa kymmenessä vuodessa, joten vasta nykyisin koivikoita alkaisi periaatteessa olla paperiteollisuuden tarpeisiin.
Nyt vain on jo liian myöhäistä, koska pyörät ovat pysähtymässä ja tuotanto siirtymässä halvemman työvoiman maihin.
Siitä vaan istumalakkoihin ja seisokkeihin, rikkaat paperirullanpyöritäjät...

PS: Piti siis vielä sanoa, että tänä päivänä metsätaloudesta vastaavien poliitikkojemme pitäisi osata sellaisia päätöksiä, jotka toimivat yhteiskunnassa noin vuosina 2050-2060. Se vaatisi viisautta se!

Vierailija
Aslak
Kiitos tuon mettäteolliosuuven , on tietojen määrä ja laatu onneksi menosaa jyrkkää alamäkeä.

Vielä kukkii toistaseksi kuusikko jossaki, eiku moto sinne ja hopusti
ennenkö kerkeävät puut käpyjä tehhä, ja näin lissäintyä.
Vai pitäskö paikalle ohjata asfalttikonhet, tekemhän aluetta uuvelle marketille ja tietenki viinakaupalle.

Tuollaki pilkisttää kuusenlalvoja , mesnis nyt sinne muutama byromaani, sääsytys yhteiskunnan varat, muihin hävitystoimiin.
Elkää sitte ihan heti ilmottako palokunnale, kerkiäis kunnolla syttyä.


Joko paperitehtaan miehet ovat käyneet varaamassa marjapensaasi sellunkeittoaineiksi, kun puita ei enää ole? Linkolan mukaan suomalaisen todellisuuden taju herää vasta tällöin.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
syytinki

Lyhyesti, kyse on metsänkasvatus menetelmästä, jossa tavoite on pitää metsikkö jatkuvasti puisena. Metsiköstä pitäisi löytymän puukokoja taimesta aina tukkipuuhun asti.

Uusi kasvu tapahtuisi siis metsikön omien puiden siemenistä. Hakkuut olisivat tukkipuiden korjuuta ja harvennuksia. Taimistonhoitoakin tarvittaisiin. Veikkaan, että joskus jopa maanmuokkaus olisi tarpeen, kun uutta taimiainesta ei muuten syntyisi, myös kylvö ja istutus voivat osoittautua tarpeelliseksi.




Totta.

syytinki
Menetelmästä ei ole juuri tutkimuksia.



Ei ole avohakkuustakaan.

Suomen metsiä hoidettiin käytännössä vuosisatoja jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Lopputuloksesta ei ole vielä toivuttu kokonaan.



Ei hoidettu. Jatkuvan kasvun menetelmä on monipuolisempi kuin kuvailemasi harsinta. Jatkuva kasvu eroaa harsinnasta pääasiassa siten, että siitä on harsinnan aiheuttamat ongelmat poistettu. Harsinta todellakin on tapa hakata metsää, mutta kuten edellä jo kerroitkin, jatkuvaan kasvatukseen kuuluu paljon muutakin. Sairaan puuaineksen poistoa, lahopuun riittävästä määrästä huolehtimista, myös suurimpien puiden jättämistä alalle, taimikonhoitoa, harvennusta tarvittaessa yms.

Jatkuvan kasvatuksen nimittäminen harsinnaksi on harhaanjohtavaa, ja tahallisen harhaanjohtavaksi sen käyttö muuttuu Koshin ja sinun kaltaistesi käytössä, jolloin ko. termillä pyritään luomaan kuva jostain pahasta, laittomasta ja epäonnistuneeksi tuomitusta. Naurettavaksi tämän tekee se, että te suhtaudutte ihmisen harjoittamaan toimintaan niin, että kun havaitaan ongelma, sitä ongelmaa ei muka pystyttäisi mitenkään poistamaan. Siinä te olette väärässä. Se kyllä pystytään korjaamaan, ja on myös korjattu.

Jatkuva kasvatus on ekologisempi menetelmä, ja Tahvosen tekemän tutkimuksen mukaan myös taloudellisempi.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008
Aweb
syytinki

Lyhyesti, kyse on metsänkasvatus menetelmästä, jossa tavoite on pitää metsikkö jatkuvasti puisena. Metsiköstä pitäisi löytymän puukokoja taimesta aina tukkipuuhun asti.

Uusi kasvu tapahtuisi siis metsikön omien puiden siemenistä. Hakkuut olisivat tukkipuiden korjuuta ja harvennuksia. Taimistonhoitoakin tarvittaisiin. Veikkaan, että joskus jopa maanmuokkaus olisi tarpeen, kun uutta taimiainesta ei muuten syntyisi, myös kylvö ja istutus voivat osoittautua tarpeelliseksi.




Totta.

syytinki
Menetelmästä ei ole juuri tutkimuksia.



Ei ole avohakkuustakaan.

Suomen metsiä hoidettiin käytännössä vuosisatoja jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Lopputuloksesta ei ole vielä toivuttu kokonaan.



Ei hoidettu. Jatkuvan kasvun menetelmä on monipuolisempi kuin kuvailemasi harsinta. Jatkuva kasvu eroaa harsinnasta pääasiassa siten, että siitä on harsinnan aiheuttamat ongelmat poistettu. Harsinta todellakin on tapa hakata metsää, mutta kuten edellä jo kerroitkin, jatkuvaan kasvatukseen kuuluu paljon muutakin. Sairaan puuaineksen poistoa, lahopuun riittävästä määrästä huolehtimista, myös suurimpien puiden jättämistä alalle, taimikonhoitoa, harvennusta tarvittaessa yms.

Jatkuvan kasvatuksen nimittäminen harsinnaksi on harhaanjohtavaa, ja tahallisen harhaanjohtavaksi sen käyttö muuttuu Koshin ja sinun kaltaistesi käytössä, jolloin ko. termillä pyritään luomaan kuva jostain pahasta, laittomasta ja epäonnistuneeksi tuomitusta. Naurettavaksi tämän tekee se, että te suhtaudutte ihmisen harjoittamaan toimintaan niin, että kun havaitaan ongelma, sitä ongelmaa ei muka pystyttäisi mitenkään poistamaan. Siinä te olette väärässä. Se kyllä pystytään korjaamaan, ja on myös korjattu.

Jatkuva kasvatus on ekologisempi menetelmä, ja Tahvosen tekemän tutkimuksen mukaan myös taloudellisempi.


Vai ei ole avohakkuuta tutkittu. Kyllä sitä noita huumorimiehiä löytyy.

Vastaanpa tähänkin: Ei hoidettu. Jatkuvan kasvun menetelmä on monipuolisempi kuin kuvailemasi harsinta. Jatkuva kasvu eroaa harsinnasta pääasiassa siten, että siitä on harsinnan aiheuttamat ongelmat poistettu. Vastaus on, että kyllä hoidettiin ja hyvin oli monipuolista.

Muuten ihan kauniisti sanottu - että ihan ongelmat poistettu. Voi, voi noita Aweb:n sinisiä simmuja vai lienevätkö paskan ruskeat.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Joo,, olisevain onni että tulla tupsahti tuo lama.
Son pikkunen seisokki mettien hakkuussa eessä.

Joo noliski olhet histurijjaa mettät muuten, jaa ja taitavappa
ollakki histurijjaa ainaki täällä Lapissa.

Joillaki vishin puijjuutaa puseroa, ko pakkaavat Aslakin kirjotuksija moittimhan, mokomakki elätit,,,,,,alajut.

http://www.youtube.com/watch?v=jc20YhulksA

R4D4
Seuraa 
Viestejä1566
Liittynyt25.3.2009
Kosh
Mistä puppugeneraattorista Aslak nuo viestinsä kopioi? Antaisin huonoa palautetta automaatin tekijälle, sillä asiasisällöttömyyden ja epäloogisuuden lisäksi suomenkieli, oikeinkirjoitus ja jopa typografia ovat tuotoksissa aika surkealla tasolla.



Älähän nyt, kaikkien ei tarvitse kirjoittaa samalla lailla. Aslakkihan otti runolliseen tyyliin kantaa tähän asiaan. Mikä on sitäpaitsi "asiasisältöä"? Taloustiede, metsätiede, biologia, teknologia? Vanhempaa ja parempaa tietoa on ollut olemassa jo ennen kirjoitustaitoa.

Olen Aslakin kanssa samaa mieltä siitä, että kuusien käpyjen tuotto on vaarallinen ilmiö. Kävyt ovat vain uhka. Eihän sitä uskalla hakkuuaukeallakaan kohta mihinkään istua niin ettei ole käpy hanurissa. Asfaltti olisi turvallisempaa.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
syytinki
Aweb
Jatkuva kasvatus ei ole (määrämitta)harsintaa

http://files.mehta.fi/29/www.mehta.fi/p ... steri1.pdf


Niinkuin tuli sanottua. Voi noita sinisiä simmujasi.

Asia ei muutu miksikään sanoi jatkuvan kasvatuksen pyhä kolminaisuus mitä lystää. Saavat piirrellä kuviakin.




Harsinta on hakkuutyyli. Jatkuva kasvatus on kokonaisvaltainen metsänhoitotyyli.

Se on teillä avohakkuupelleillä semmoinen juttu, että teille hakkuu ja hoitaminen on sama asia.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
syytinki
Aweb
Jatkuva kasvatus ei ole (määrämitta)harsintaa

http://files.mehta.fi/29/www.mehta.fi/p ... steri1.pdf


Niinkuin tuli sanottua. Voi noita sinisiä simmujasi.

Asia ei muutu miksikään sanoi jatkuvan kasvatuksen pyhä kolminaisuus mitä lystää. Saavat piirrellä kuviakin.




Harsinta on hakkuutyyli. Jatkuva kasvatus on kokonaisvaltainen metsänhoitotyyli.

Se on teillä avohakkuupelleillä semmoinen juttu, että teille hakkuu ja hoitaminen on sama asia.


Metsä kasvaa kyllä hoitamattakin. Ei metsä ihmistä tarvitse.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat