Geologinen aika

Seuraa 
Viestejä44
Liittynyt31.1.2008

Kun maapallolla on öljy muodostunut niin kuin se selitetään muodostuneen miljoonissa vuosissa.
Maan sisään jääneistä elo-peräisistä sulkeumista, niin onko mistään löytynyt vaikka puolimiljoonaa vuotta vanhaa litkua mikä ei ole vielä valmista öljyä mutta valmistumassa. Onko tällainen maapallon kehitys loppunut jo ajat sitten. Sama kysymys koskee kaikkia muitakin maapallon kehityksestä mikä vaatii pitkän valmistumisen, nouseeko tulivuorista timantteja jotka voi poimia kun nuotio vain jäähtyy.

Kommentit (15)

Vierailija

en ole kyllä löytänyt....valitettavasti joten veikkaan että öljy muodostuu noin puolessa sekunnissa johonkin kolkkaan maailmaa randomina kuin tietokonepeleissä

Vierailija

Kyllähän sitä jatkuvasti vuorijonot kohoavat ja maa vajoaa, eroosio muovaa vuorista epämääräisiä mötkylöitä. Virtaava vesi synnyttää jokia ja kanjoneita.

Maaöljy taas ei ole kaikkialla samanlaista vaan sen koostumus riippuu siitä, miten pitkään ja minkälaisessa paineessa ja lämpötilassa se on saanut kehittyä. Tietysti myös maaperän materiaalit näkyvät öljyn laadussa.

Pohjanmeren Brent -laatu on parempaa kuin venezuelalainen öljy.

Öljyn koostumuksesta voidaan päätellä kertymän ikä.

Timantteja taas syntyy silmänräpäyksessä mm. meteoriittien iskeytyessä maaperään. Suomestakin on löydetty Lappajärveltä näin syntyneitä timantteja.

Tarvittava paine maankuoressa syntyy vain vakaiden kallioperäalueiden alla, jotka ovat 2500 miljoonan vuoden ikäisiä. Timantin matka kohti maanpintaa kestää pitkän ajan ja niitä löytyy muualtakin kuin tulivuorten lähettyviltä. Normaali vuorijonokin voi nostaa työntyessään timantteja.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
Aarre31
Kun maapallolla on öljy muodostunut niin kuin se selitetään muodostuneen miljoonissa vuosissa.
Maan sisään jääneistä elo-peräisistä sulkeumista, niin onko mistään löytynyt vaikka puolimiljoonaa vuotta vanhaa litkua mikä ei ole vielä valmista öljyä mutta valmistumassa. Onko tällainen maapallon kehitys loppunut jo ajat sitten. Sama kysymys koskee kaikkia muitakin maapallon kehityksestä mikä vaatii pitkän valmistumisen, nouseeko tulivuorista timantteja jotka voi poimia kun nuotio vain jäähtyy.


Tervaa saadaan polttamalla puuta.

Myös kasviöljyä saadaan puristamalla kasveja.

Voisi ehkä olettaa että maaperässä öljy syntyy jonkinlaisen puristusmekanismin kautta,,toisaalta mitä puristuu?

Toisaalta voi olla että öljy on jonkin maaperän palamisjätteen tulos?

En tiedä.

Se sinänsä olisi kiinnostavaa että onko öljytaskun alla kova kivipinta ja jos niin minkä lämpöinen?

Kai luulisi että öljyn kehitys kestää muutama satatuhatta vuotta?

Vierailija
tosikolie

Voisi ehkä olettaa että maaperässä öljy syntyy jonkinlaisen puristusmekanismin kautta,,toisaalta mitä puristuu?

Juurikin sellainen mekanismi. Öljyä syntyy, kun merenpohjan orgaaninen sedimentti puristuu päällä olevan meren ja sedimenttikerrosten paineen alla. Myös lämpötila taitaa tuon prosessin aikana kohota melko korkeaksi. Öljyä taitaa tosiaan syntyä yhä tänäkin päivänä.

Kivihiiltä sen sijaan ei juuri enää nykyään synny, vaan sen kulta-aika oli (yllättävästi nimetyn) kivihiilikauden suometsissä. Tuolloin lämpötila ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olivat huomattavasti nykyistä korkeammalla, ja alkeellisilla juurilla varustetut, painavat puut kaatuilivat ja vajosivat suohon yhä paksummiksi puolittain hajonneen kasviaineiksen turvekerroksiksi miljoonien vuosien aikana.

Vierailija
Mei long
tosikolie

Voisi ehkä olettaa että maaperässä öljy syntyy jonkinlaisen puristusmekanismin kautta,,toisaalta mitä puristuu?

Juurikin sellainen mekanismi. Öljyä syntyy, kun merenpohjan orgaaninen sedimentti puristuu päällä olevan meren ja sedimenttikerrosten paineen alla. Myös lämpötila taitaa tuon prosessin aikana kohota melko korkeaksi. Öljyä taitaa tosiaan syntyä yhä tänäkin päivänä.

Kivihiiltä sen sijaan ei juuri enää nykyään synny, vaan sen kulta-aika oli (yllättävästi nimetyn) kivihiilikauden suometsissä. Tuolloin lämpötila ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olivat huomattavasti nykyistä korkeammalla, ja alkeellisilla juurilla varustetut, painavat puut kaatuilivat ja vajosivat suohon yhä paksummiksi puolittain hajonneen kasviaineiksen turvekerroksiksi miljoonien vuosien aikana.




Osaatko täräyttää faktoja öljyn ajoittamisesta?

Itselläni on sellainen käsitys, että se määritellään esiintymän geologisen iän kautta. Eli kun on määritetty se huokoinen kiviaines geologisesti, voidaan öljyn ikä johtaa siitä.

Radiohiiliajoitushan on myös mahdollista.

Näiden perusteella on sitten taas saatu selvitettyä öljyn ominaisuuksien vastaavuus sen ikään, jolloin se voidaan määrittää myös ominaisuuksien perusteella.

Sinänsä öljyn tiheys ei kerro muusta kuin paineesta? Ah- ja alkaanisuhde taas taitaa jo kertoa?

Vierailija

Kyllä esim bensamyyjät lisäävät joka pumpulle pikkasen erilaista pitoisuutta lisäaineita.

Jos jossain on tapahtunut rikos, niin poliisi ottaa ilmanäytteen. Siitä nähdään että rikospaikalla on käynyt joku joka tankkasi Hollolan Teboililla.

Vierailija
McRoot

Timantin matka kohti maanpintaa kestää pitkän ajan ja niitä löytyy muualtakin kuin tulivuorten lähettyviltä. Normaali vuorijonokin voi nostaa työntyessään timantteja.



Timantin matka tuolta alhaalta tänne ylös on nopea pyrähdys, nopeuden täytyy olla n. 70km/h etteivät timantit palaisi kuumuudessa ja paineen laskiessa takaisin grafiitiksi.

http://www.gtk.fi/export/sites/fi/geotieto/jokamies/Kinnunen_Lahtojoki_t...

Kuitenkin vain noin 1% kimberliiteistä sisältää timantteja taloudellisesti
mielenkiintoisia määriä eli yli 0,1 ct tonnissa. Ensimmäisenä mieleen tuleva
selitys on se, että kratonien alla ei ole paljoakaan timanttipitoisia kivikerroksia.
Luonnollisempikin selitys on. Kimberliittimagman on täytynyt nousta
geologisesti erittäin nopeasti maanpinnalle, muutamassa tunnissa (noin 70
km/t), jotta timantit siinä ovat kyenneet säilymään. Muutoin korkea lämpötila
magmassa yhdistyneenä alhaiseen ympäröivän kallioperän paineeseen olisi
muuttanut timantit grafiitiksi tai hiilidioksidiksi. Ja tällaiset kimberliitit ovat
harvinaisia.
Vierailija
McRoot
Eikös tuo päde lähinnä kimberliittipiipuista tulleisiin timantteihin?



Ok, kyllä pätee. Sitten voisitko kertoa miten muuten niitä on tullut maanpinnalle. (Pois lukien meteoriitti...)

Vierailija
ranskis
McRoot
Eikös tuo päde lähinnä kimberliittipiipuista tulleisiin timantteihin?



Ok, kyllä pätee. Sitten voisitko kertoa miten muuten niitä on tullut maanpinnalle. (Pois lukien meteoriitti...)



Oletettavasti niiden kulkeutuminen muodostumisalueelta ylöspäin siten, että ne säilyisivät timantteina ei ole mahdollista muuta reittiä, mutta eivät kaikki kimberliittipiiput ulotu suoraan maan pinnalle. Esm. 10 km syvyydessä timantti voi lillua pitkäänkin ennen kuin se tulee pintaan.

Aarre31
Seuraa 
Viestejä44
Liittynyt31.1.2008

Kimberliittipiippussa kun muodostuu timantti, niin senhän pitäisi pala koska siinähän on sulaa laavaa jonka lämpötila on toista tuhatta astetta. Samoin meteoriitti törmäyksessä lämpö nousee hyvin korkeaksi.
Jos maaöljy on muodostunut kasvin puristuksesta, niin sitähän on pitänyt olla aivan mieletön määrä jotta saataisi sellainen määrä öljyä mitä vaikka päivässä pumpataan.
Miksi kivihiilen muodostuminen on loppunut? Onko ennen ollut kasvillisuutta niin paljon enemmin kuin nyt että siitä on tislautunut hiiltä niin paljon kuin sitäkin on.

Vierailija
Aarre31
Kimberliittipiippussa kun muodostuu timantti, niin senhän pitäisi pala koska siinähän on sulaa laavaa jonka lämpötila on toista tuhatta astetta. Samoin meteoriitti törmäyksessä lämpö nousee hyvin korkeaksi.
Jos maaöljy on muodostunut kasvin puristuksesta, niin sitähän on pitänyt olla aivan mieletön määrä jotta saataisi sellainen määrä öljyä mitä vaikka päivässä pumpataan.
Miksi kivihiilen muodostuminen on loppunut? Onko ennen ollut kasvillisuutta niin paljon enemmin kuin nyt että siitä on tislautunut hiiltä niin paljon kuin sitäkin on.



Biomassan määrä on vaihdellut jatkuvasti. Biomassaa on ollut kuitenkin älyttömän pitkän ajanjakson ajan verrattuna siihen ajanjaksoon jona ihminen on käyttänyt tästä biomassasta peräisin olevia aineita polttoaineina.

Kivihiiltä muodostuu jatkuvasti, nykyisen tietämyksen mukaan kuitenkin vähemmän kuin mitä sitä ehditään käyttää.

Vierailija
McRoot

Osaatko täräyttää faktoja öljyn ajoittamisesta?

Itselläni on sellainen käsitys, että se määritellään esiintymän geologisen iän kautta. Eli kun on määritetty se huokoinen kiviaines geologisesti, voidaan öljyn ikä johtaa siitä.

Radiohiiliajoitushan on myös mahdollista.


Enpä taida osata, valitettavasti. Käsityksesi kuulostaa pitkälti samalta kuin oma mututuntumani.

Aarre31

Miksi kivihiilen muodostuminen on loppunut? Onko ennen ollut kasvillisuutta niin paljon enemmin kuin nyt että siitä on tislautunut hiiltä niin paljon kuin sitäkin on.

Ei se nyt sentään loppunut ole. Nykyään vain sellaisia olosuhteita ei esiinny niin yleisesti kuin ennen, joissa orgaanisia kerrostumia muodostuisi sopivissa oloissa riittävän nopeaa tahtia hajoamisvauhtiin nähden. Nykyiset kivihiilivarannot ovat syntyneet hyvin pitkän ajan kuluessa, joten kivihiilikauden kertymisvauhtikaan ei mitenkään riittäisi kattamaan sitä tahtia, mitä sitä nykyään kulutetaan. Kivihiilikaudella olivat kyllä biomassa ja kasvunopeuskin paikoin ihan toista luokkaa kuin nykyään.
Lisäksi muistan lukeneeni jostain (Olisikohan ollut Peter Wardin Out of thin air-kirja), että kivihiilikaudella puuvartiset maakasvit olivat niin uusi juttu, ettei niihin erikoistuneita tehokkaita hajottajaeliöitä ollut ehtinyt vielä kehittyä. Siksi puolittain hajonnutta kasvimassaa olisi kertynyt vieläkin nopeammin. Sitä en tiedä, onko tämän ehdotuksen taustalla mitään faktaa.

"Kivihiilikausi" kuulostaa kyllä hillittömän tyhmältä verrattuna englannin eksoottiselta kalskahtavaan sanaan Carboniferous.

Vierailija

Öljy on syntynyt meressä elävien fytoplanktonien jäännöksistä. Bakteerit hajoittavat materiaalia niin paljon että lopuksi siitä ei ole jäljellä kuin vety ja hiili. Tätä materiaalia kerrostuu joka vuosi mertenpohjalle n.30 g /neliösentti. Tämä materiaali hautautuu kerrostuvan mineraali aineksen kanssa yhä syvemmälle jolloin paine ja lämpötila kasvaa, silloin hiilestä ja vedystä syntyy hiilivetyä, osan pisaroina eli öljynä ja osan luonnonkaasuna. Paine pusertaa öljypisarat huokoiseen kivilajiin, esimerkiksi hiekkakiveen. Vain n.0.1% kaikesta syntyvästä öljystä pääsee hyötykäyttöön koska jos öljyä on kerrostunut tektonisesti epästabiilille alueelle, esiintymä voi tuohoutua esimerkiksi metamorfoosissa.

Uusimmat

Suosituimmat