Luonnollinen ja yliluonnollinen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten määrittelette yliluonnollisen ja luonnollisen? Yliluonnolliselle löytyy määritelmiä vaikka miten paljon, mutta luonnolliselle ei. Onko kaikki, mikä ei ole luonnollista, yliluonnollista?

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija
Fonzie
Luonnollista on kaikki mikä on mahdollista, yliluonnollinen kaikki mikä ei ole mahdollista.



Noinhan se on, mutta tuosta se konkreettinen riita vasta alkaa.

'Yliluonnollinen' on yhtä kuin 'paranormaali'. "Tieteellisenä" esiintyvä fysikalistinen ja antipavlovistinen Skepsis (Höpsis) ry on tapellut tuon toimenkuvassaan keskeisen sanan määrittelyongelmien kanssa koko olemassaolonsa ajan:

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg243474

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg402817

Vierailija

Eikös naturalismi tuon määritelmän valossa aika turha juttu? Eli naturalismi blokkaisi yliluonnolliset eli mahdottomat selitykset pois. Tällöinhän esimerkiksi Jumala tai vaaleanpunaiset ruotsalaiskuoriaiset olisivat mahdollisia selityksiä, koska niiden olemassaoloa, kuten minkään muunkaan, ei voida falsifioida.

Vierailija
Erkkimon
Eikös naturalismi tuon määritelmän valossa aika turha juttu? Eli naturalismi blokkaisi yliluonnolliset eli mahdottomat selitykset pois. Tällöinhän esimerkiksi Jumala tai vaaleanpunaiset ruotsalaiskuoriaiset olisivat mahdollisia selityksiä, koska niiden olemassaoloa, kuten minkään muunkaan, ei voida falsifioida.



Ongelma ei ole tuossa, vaan siinä, että TUOSSA "TIEDETÄÄN JO", mikä on mahdollista ja mikä ei. On ne sitten "peilisoluja" tai vaalenpunaisia Ruotsin leima selässä syntyneitä kuoriaisia. Mihin sitä tiedettä muuhun sitten enää tuolla tavalla ajateltuna tarvitaan, kuin "valmiksi päätettyjen ehdottomien totuuksien uskonnolliseen julistamiseen!

Kestävä ja hedelmällinen tieteenfilosofinen lähestymistapa on oltava jokin muu.

Vierailija

Kaikella, mikä on oikeasti olemassa, on ominaisuuksia. Kaikki, minkä ominaisuuksia voi puolueettomasti havaita, mitata ja testata on määritelmällisesti luonnollista.

Simppeli määritelmä.

Vierailija

Määritelmien testauksiin liittyy termi "toistettavissa oleva koe". Eli Jos on jokin tapahtuma, jota halutaan tutkia, niin sen on oltava toistettavissa.

Olipa sitten kyseessä fysikaalinen reaktio, ajatustenluku, kuolleista herääminen, vieraalla planeetalla käynti tms. niin se pitää olla toistettavissa.

Spede joskus esitti filmissään sadetanssia, joka toimii, jos kukaan ei epäile tanssin toimivuutta. Mahtava sketsi, riittäisi jopa jonkin uskonnon perustaksi.

Vierailija

Toistettavuus on empirismin pääperiaate. Ilmiön voi havaita ja dokuta aivan hyvin vaikkei siihen koskaan saisi toistuvaa havaintoa. Vaikkapa tähtitieteellinen havainto ilmiöstä joka sattuu silloin näköpiiriin, mutta harvinaisena mahdoton tavoitella.

Yliluonnollisesta se eroaa niin että sen taustat osataan tyydyttävästi määritellä. Määrittely voi kuitenkin pohjautua puutteelliseen asian tuntemukseen. Yleinen hyväksynnän taso on määräävä tekijä, ei päätelmän tarkkuus.

Luonnollisen synonyymi on arkinen. Asia on määritelty ja sen piirteet ovat tuttuja. Silti siinä on tasoja joita ei tunneta, mutta sitä ei koeta ongelmana.

Vierailija
tietää
Toistettavuus on empirismin pääperiaate. Ilmiön voi havaita ja dokuta aivan hyvin vaikkei siihen koskaan saisi toistuvaa havaintoa. Vaikkapa tähtitieteellinen havainto ilmiöstä joka sattuu silloin näköpiiriin, mutta harvinaisena mahdoton tavoitella.

Nimenomaan tämä itsellänikin osui korvaan (tai siis silmään). Satojen miljoonien vuosien takaisia (ja pituisia) evoluutiotapahtumia ei taatusti voida tutkijoiden hallinnassa toistaa, mutta se ei tee niistä yliluonnollisia.

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007

Luonnollisella ilmiöllä on vaikutusta maailmankaikkeuteemme ja sitä voidaan siis havaita ja tutkia.

Yliluonnollinen asia kyseessä kun yksinkertaisesti ei kuulu tai vaikuta millään tavalla ympäristöömme.

Itse käytän tällaista määritelmää.

Se jättää siis uskonnot, kummitukset, pinkit yksisarviset, mahdollisesti alkuräjähdyksen syyn [size=85:3vzurxou](vaikka seuraukset tiedetään mutta jos originaattori on meidän maailmankaikkeuden ulkopuolella niin silloin on meidän luontoon kuulumaton)[/size:3vzurxou] ja monimaailmankaikkeudet [size=85:3vzurxou](mikäli eivät vaikuta millään tavalla meidän maailmankaikkeuteemme)[/size:3vzurxou] yliluonnollisiksi ilmiöiksi. Se ei tee niistä hypoteeseista välttämättä epätosia, vaikkakin jäävät todistamatta.

Vierailija
Erkkimon
Eikös naturalismi tuon määritelmän valossa aika turha juttu? Eli naturalismi blokkaisi yliluonnolliset eli mahdottomat selitykset pois. Tällöinhän esimerkiksi Jumala tai vaaleanpunaiset ruotsalaiskuoriaiset olisivat mahdollisia selityksiä, koska niiden olemassaoloa, kuten minkään muunkaan, ei voida falsifioida.



OLEMASSAOLOVÄITTEET täytyy (voida) VERIFIOIDA.

YLEISYYSVÄITTEET, joissa "kaikilla jotakin pitää ehdottomasti olla tietty ominaisuus, pitää (voida) falsifioida.

Vierailija
Deinonychus antirrhopus
Kaikella, mikä on oikeasti olemassa, on ominaisuuksia. Kaikki, minkä ominaisuuksia voi puolueettomasti havaita, mitata ja testata on määritelmällisesti luonnollista.

Simppeli määritelmä.




Eli " 'olemassaolo' on vuorovaikutusten piirissä ilmenemistä". Tieteellisiin teorioihin ei saa sisällyttää olennaisina (selittävinä) tekijöinä elementtejä ("ominaisuuksia"), jotka ovat PERIAATTEELLISESTI empiirisesti testaamattomissa.

Vierailija

Sehän nyt on aika kehällistä, että hyväksytään vain luonnollisia selityksiä (luonnollinen = mahdollinen).

Oletetaan, että emme olettaisi verifioimatta minkään olion olemassaoloa ilman empiiristä todistusaineistoa. Yritämme todistaa Mikon olemassaolon. Näemme jotain, mitä jotkut Mikoksi kutsuvat. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä olettaa, että siinä on Mikko, koska hyväksymme vain luonnolliset selitykset. Mikko on siis yliluonnollinen olio; falsifioimattomissa, mutta se ei ole verifioitavissa, koska se on tässä vaiheessa vielä yliluonnollinen selitys, ja sellaisiahan emme selityksenä hyväksy.

Tuolla yliluonnollisen määritelmällä joudumme tilanteeseen, jossa määritämme paradigmamme intuitiivisesti. Paradigmaamme sisältyvien olioiden olemassaololle vaaditut kriteerit eivät ole yhtä tiukkoja kuin paradigman ulkopuolelle jäävien olioiden olemassaololle vaaditut kriteerit.

Vierailija

Siis jos tutkija hyväksyy vain mahdolliset selitykset, niin tutkija on ikään kuin päättänyt, mitkä ovat mahdollisia selityksiä. Selityksiä, joita hän pitää mahdottomina, hän ei huomioi. Tieteellisellä metodilla tätä käsitystä ei voida muuttaa, joten lopputulos on se, että tutkijan käsitys mahdollisesta ja mahdottomasta perustuu intuitioon. Vihaan filosofiaa. Menee aivot solmuun – ainakin niiltä, kelle yritetään selittää.

jesper
Seuraa 
Viestejä622
Liittynyt4.3.2009
Erkkimon
Siis jos tutkija hyväksyy vain mahdolliset selitykset, niin tutkija on ikään kuin päättänyt, mitkä ovat mahdollisia selityksiä. Selityksiä, joita hän pitää mahdottomina, hän ei huomioi. Tieteellisellä metodilla tätä käsitystä ei voida muuttaa, joten lopputulos on se, että tutkijan käsitys mahdollisesta ja mahdottomasta perustuu intuitioon. Vihaan filosofiaa. Menee aivot solmuun – ainakin niiltä, kelle yritetään selittää.



Tiede ei voi olla täysin objektiivista, vaan myös tieteessä on väkisinkin alkuoletuksia. Quinen mukaan perustavanlaatuisiakin alkuoletuksia voi kuitenkin tarvittaessa muuttaa, mutta samalla joudutaan muuttamaan teorioita muiltakin osin.

Melkein mikä tahansa yksittäinen väittämä voidaan Quinen mukaan ”pelastaa”, jos olemme valmiit tekemään (mahdollisesti hyvin suuria) muutoksia käsillä olevan teorian muissa kohdissa. Quinelle tieteellinen ajattelu muodostaa yhtenäisen verkon, jonka mitä tahansa osaa voidaan muuttaa empiirisen evidenssin valossa, ja jonka mitä tahansa yksittäistä kohtia voidaan puolustaa mitä tahansa empiiristä evidenssiä vastaan.



Jos siis saadaan paljon empiiristä todistusaineistoa, jota ei voida yhdistää mielekkäästi vanhoihin teorioihin, voidaan tarvittaessa tiedettä uusia radikaalistikin.

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

Vierailija
jesper

Jos siis saadaan paljon empiiristä todistusaineistoa, jota ei voida yhdistää mielekkäästi vanhoihin teorioihin, voidaan tarvittaessa tiedettä uusia radikaalistikin.

Aivan, ja näinhän tehdäänkin aika ajoin.
Parhaillaan on meneillään paradigmanmuutos eliömaantieteen alalla, kun todisteita on riittävästi kertynyt siitä, ettei mannerliikuntojen mukana tapahtunut vikarianssi olekaan tärkein eliöiden levinneisyyksiin vaikuttava tekijä. Sitä on pidetty tärkeimpänä, jopa ainoana merkittävänä, siitä asti kun laattatektoniikkateoria löi itsensä läpi puoli vuosisataa sitten.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat