Seuraa 
Viestejä1698

Alkaa usko vähän järkkyä hammashoitoon. Ratkaisuksi kaikkeen tarjotaan harjausta, lankaa ja poraa. Silti alkuasukas heimoilla ei käsittääkseni ole lähimainkaan yhtä paljon ongelmia kuin meillä täällä. Joillekin ei myöskään tule ongelmia hygienian puutteesta riippumatta ja toisille hyvälläkin hoidolla. Ei tunnu loogiselta. Mikä muu aiheuttaa ongelmia? Uskoisin, että syljen kemialla olisi suurinpia vaikutuksia asiaan. Onko asiaa tutkittu, tiedetäänkö siitä mitään, osataanko siihen vaikuttaa? Haurastuvatko hampaat osteoporoosissa, vaikuttaako d-vitamiini hampaisiin?

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

Sivut

Kommentit (107)

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662

Joo, vissiin d-vitamiini vaikuttaa ainakin siltä osin että se parantaa kalsiumin imeytymistä ja hampaat käyttää sitä rakennuspalikoina.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Minkälaiseksi minun pitäisi muuttaa ruokavalio, ettei tarvi pestä hammasta iltaisin?

Jos söisin vain kasviksia ja käristäisin eläinlihaa lisäämättä siihen kuitenkaan mitään ylimäärästä, kestäisikö hammas?

Eikö alkuasukkaatkin syönneet tuollain eikä hammasta pessyt eikä edes reikä tullut :O

Toope
Seuraa 
Viestejä28557
o
Silti alkuasukas heimoilla ei käsittääkseni ole lähimainkaan yhtä paljon ongelmia kuin meillä täällä.

Sikäli kun olen telkkarista nähnyt näitä alkuasukkaita, niin ei heillä hampaitakaan ole yhtä paljon kuin meillä.

Hammashoito lienee samaa luokkaa kun Suomessakin sata vuotta sitten, eli pää puoskarin kainaloon ja pihdeillä särkevä hammas ulos.

Ihmiset myös elävät nykyään pidempään, joten hammasvaivoja tulee pakostakin enemmän.

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää." Pommit ja etnojengit? Uusi normaaliko?
"Ei ole tärkeää, kuka tai mikä hallitus lopettaa huonon maahanmuuton Suomeen. Pääasia on se, että joku sen lopettaa."
"Minä kun tyhmänä luulin, että median moniarvoisuus olisi arvokasta, eikä valtamedian samanmielisyys?"

Sokeri ja tärkkelys pois ruokavaliosta, niillä ruokitaan suussa eläviä bakteereja jotka järsivät hampaita. Hammasharja tuli välttämättömäksi kun ihmiset aloittivat maanviljelyksen.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249

Hampaiden (re)mineralisaation erot ruokavalion ja ravinteiden saannin erojen johdosta lienee aika hyvä teoria.

http://wholehealthsource.blogspot.com/2 ... dotes.html

Nykyruokavalion (viljojen) fytiinihappo estää tehokkaasti välttämättömien mineraalien kuten fosforin ja kalsiumin imeytymistä ja siten vähentää tehokkaasti (re)mineralisaatiota. Tällä on ilmeinen merkitys luiden kuten hampaiden kuntoon.

Sitten on tietenkin - joku sen mainitsikin - ystävämme D-vitamiini, joka jyrää hammasten suojaravinteena ihan omissa sfääreissään:

http://wholehealthsource.blogspot.com/s ... l%20health

Hampaat jopa muuttuvat usein valkoisemmiksi kun D-vitamiinin saantia lisätään. Ylivertaisuus tulee myös kariesbakteerin kurissa pitämisestä. Fytiinihapon neutralointi ruokavaliosta päästää D-vitamiinin tekemään kunnolla duuninsa.

Myös muilla ravintoaineilla ja mineraaleilla on tietenkin merkitystä, kuten A-vitamiinilla, K2-vitamiinilla, kalsiumilla, boorilla ja pienellä määrällä fluoria. Noin aluksi.

Alkuperäiskansoillakin on hurjia eroja hampaiden kunnossa. Tuo jälkimmäinen linkki käsittelee syitä. Kannattaa lukea myös aiheen keskustelut - hyvää settiä.

Itselläni hampaiden kunto on ihan ylivertainen aiempaan nähden ja sokerin ym. muun välttely on ihan fiiliksistä kiinni toisin kuin aiemmin. Hammaskiveä tulee äärimmäisen vähän, plakkia pariin päivään juuri ja juuri tunnistettavasti ja vihlontaa on aniharvoin.

Hampaiden kunto korreloi voimakkaasti myös yleisemmin terveydentilan kanssa, tämä on hyvä muistaa. Muutkin hammaslääkärit alkavat vähitellen tajuta tätä asiaa.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Hyviä pointteja kyllä nuo vitamiinit ja muut, mutta niiden merkitys on suurin kehittyvässä hampaassa. Kun hammas on valmis, hammasluuta suojaa parin millin kiillekerros joka on elotonta kuten esim. hiukset. Siihen ei pystytä enää vaikuttamaan imeytyvän ravinnon kautta. Kiilten alla oleva hammasluu on todellakin elollista ja siihen pystytään tavallaan vaikuttamaan, mutta kun reikä on kerran kiilteen läpäissyt se ei enään hammasluussa ilman poraa täysin pysähdy saati korjaannu, olipa se luu minkälaista tahansa. Siksi puhe huonosta "hammasluusta" on täysin vailla tieteellistä perustetta. Hammashan suojaa tässä tilanteessa itseään muodostamalla sekundaaridentiiniä pulpaonteloon vetäen hammasydintä kauemmaksi kariespesäkkeestä. Tai ehkä periaatteessa sekundaaridentiiniä voisi tulla labraoloissa myös menetetyn luun päälle jos se kariesleesio siitä ensin putsataan pois poraamalla ja jätetään avoimeksi - hampaan puolustusmekanismit eivät kuitenkaan käytännössä pysty voittamaan kariesta sikäli että ne valtaisivat takaisin menettämiään alueita bakteerimassalta. Kariesleesiossa on kuitenkin etenemisnopeudesta riippuen vaihtelevan paksuinen pehmenneen dentiinin kerros jossa ei ole bakteereja, mutta joka on jo happojen vaikutuksesta pehmeä; tämän pystyy vielä uudelleen kovettamaan, olisikohan tuossa jutussa tarkoitettu sitä?

Oikeastaan ravinnosta se joka aikuisella hampaan ominaisuuksiin vaikuttaa suoraan on tuo fluori joka suoraan suuontelosta jää hampaan pintaan muuttaen kiilteen (ravistan hihasta, saa tarkistaa) hydroksiapatiittikiteitä huonommin liukenevaksi fluoroapatiitiksi, joka siis kestää happamuutta paremmin. Remineralisaatiokin tapahtuu nimenomaan kiilteessä eikä luussa, jossa uudisrakentaminen tapahtuu niinkuin muissakin luissa, odontoblastien (vrt. osteoblastit luussa) toimesta.

Yleisterveys vaikuttaa merkittävästi hampaisiin ja hampaiden kunto yleisterveyteen, tämä on ollut hammaslääkäreiden tiedossa jo ammoisista ajoista lähtien. Paitsi sairaudet, myös monet lääkkeet vaikuttavat purukalustoon tavallisimmin syljen erityksen heikentymisen kautta. Syljen ominaisuuksista merkittäviä taas on sen eritysnopeus joka vaikuttaa mekaaniseen puhdistumiseen sekä sen puskurikapasiteetti joka määrittää sen kyvyn neutraloida happamuutta. Syljen ohella myös ientaskuneste näyttelee samaa roolia; esim. hoitamattomassa diabeteksessä voikin glukoosia erittyä ientaskunesteeseen joka aiheuttaa hampaan kaulakariesta ja toimii samalla ravintona hammaskiveä muodostavalle bakteerimassalle.

Helpon tapa välttää reikiintymistä on yksinkertaisesti olla tunkematta suuhun polttoainetta bakteereille. Reikiintyminen on erittäin yksinkertainen tasapainoreaktio jossa bakteerien hapon muodostus on suurempaa kuin mitä sylki pystyy sitä neutraloimaan. Normaali purukalusto kestää muutaman happohyökkäyksen päivässä, ja uskoisin että luonnonkansojen hampaiden hyvä kuntokin perustuu siihen että sitä hiilaria ei tugeta suuhun pitkin päivää. Purukumi lyhentää happohyökkäystä ja harjaaminen vähentää bakteerien määrää; ne ovat hyvä apu mutta eivät siltikään takaa reiättömyyttä.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
o
Alkaa usko vähän järkkyä hammashoitoon. Ratkaisuksi kaikkeen tarjotaan harjausta, lankaa ja poraa. Silti alkuasukas heimoilla ei käsittääkseni ole lähimainkaan yhtä paljon ongelmia kuin meillä täällä. Joillekin ei myöskään tule ongelmia hygienian puutteesta riippumatta ja toisille hyvälläkin hoidolla. Ei tunnu loogiselta. Mikä muu aiheuttaa ongelmia? Uskoisin, että syljen kemialla olisi suurinpia vaikutuksia asiaan. Onko asiaa tutkittu, tiedetäänkö siitä mitään, osataanko siihen vaikuttaa? Haurastuvatko hampaat osteoporoosissa, vaikuttaako d-vitamiini hampaisiin?
Meillä juodaan ja syödään sokeria.

Everything you know, is about to change.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249

Jatkan kiilteestä juttua tuossa D-vitamiiniketjussa ja poimin joitain pointteja tänne jos viitsin.

- -

Stephanin uusin viesti aiheeseen ja kyllä - jopa hammaskiillettä voi korjata kun tukena on ruokavalio ja ravinteet joilla saa remineralisaation vauhtiin:

http://wholehealthsource.blogspot.com/2 ... ue-to.html

Tässä itsekin oppii koko ajan lisää. Pitää kommentoida tuota jos ehdin ennen muita.

Eikä unohdeta hampaiden suhteen uutta parasta ystäväämme K2-vitamiinia (erityisesti K7-menakinoni ja K4-menatetrenonia):

http://www.freetheanimal.com/root/2008/ ... -mk-4.html

Paleojengi ylistää K2-4-menatetrenonia, mutta 7-menakinoni-muodolla on pidempi puoliintumisaika kehossa. Näiden kahden välisestä kiistasta voikin tulla uusi kiistakapula, koska edellistä on vain kasvikunnan tuotteissa (viilit, jogurtit, eräät hapatetut juustot kuten Edam ja japanlainen natto) ja jälkimmäistä eläinkunnan tuotteissa kuten munissa, luuytimessä ja sisäelimissä.

Itselläni juuri "kamelinselkä" kaatui ja oli pakko pistää tilaukseen vahva K2-valmiste ja tilata nattoa Tokyokanista. Edamia onkin mennyt jo useampi viikko.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

o:

Puskurikapasiteettiin vaikuttaminen voi olla hankalaa, paitsi syömällä monipuolisesti ja terveellisesti ettei puutostiloja ainakaan ole. Syljen eritysnopeuteen taas pystyy helpoiten vaikuttamaan tunkemalla jotain suuhunsa. Suosittelen siihen tarkoitukseen xylitol-purkkaa ja -pastilleja, mutta eritysnopeus sinänsä lisääntyy vaikka pyörittelisi suussaan vaikkapa pikkukiviä, sillä se ei ole sidoksissa makuun tai ravintoarvoihin.

Neonomide:
Nimenomaan hammaskiillettä voi korjata remineralisaatiolla, kuten jo aiemmin kirjoitin. Remineralisaatio tarkoittaa sitä, että kiilleprismojen päältä liunneet molekyylit tarttuvat prismaan uudestaan kun olosuhteet ovat sille suotuisat. Sen sijaan hammasluussa (=dentiiniissä) ei ole kiilleprismoja eikä se siksi remineralisoidu. Remineralisaatio tapahtuukin siis verenkierron ulottumattomisssa eikä siihen vaikuta suolesta imeytyneet aineet, ainoastaan ne jotka ovat suuontelossa. Kiilteen alla oleva hammasluu saa ravinteensa hampaan ytimen (=pulpan) verenkierrosta, josta ravinteet liikkuvat pienten nesteputkien eli dentiinitubulusten sisällä kauemmaksi pulpasta.

Neonomiden antaman linkin takaa löytyy viittaus uudenkarheaan, vuonna 1932 tehtyyn tutkimukseen jossa itseasiassa todetaan että 1) vilja vaikuttaa d-vitamiin kautta hampaan kehitykseen, ja tuossa tutkimuksessa bottom-line oli että 2) viljavapaa ruokavalio vähensi reikiintymistä. Tämä ei liene mitenkään yllättävää, kun ajatellaan mikä mahtoikaan olla suurin hiilarilähde tuohon aikaan - ja miksei vielä nykyäänkin. Toinen ongelma on se, kuten tuokin tutkimus kertoo, että kiilteen kehityshäiriöt olivat yleisempiä ja uskoakseni d-vitamiinin (ja muidenkin vitamiinien ja mineraalien) puutostilat yleisempiä kuin nykyään (josta kehityshäiriöt ovat seuraus), enkä siksi aivan varauksetta vetäisi yhtäläisyysmerkkejä tuon tutkimuksen lähtötilanteesta nykysuomalaisten tilanteeseen; onhan d-vitamiinin sisäänotto kuitenkin suurempaa eikä siksi vähäinen imeytymisen heikkeneminen vielä aiheuta puutostilaa.

Linkki ko. tutkimukseen:
http://www.pubmedcentral.nih.gov/picren ... obtype=pdf

kairamo
D-vitamiinin puutteesta kärsivät ovat tottuneet pitämään suunsa kiinni.




vai tuukka pitää suunsa kiinni....
*nauraaaaaa*
jos tuukka on hiljaa niin mä osaan kirjottaa...

asiaa...

ainakin meillä on hamppilääkäri sanonut
että bakteerit jotka ovat suussa tekee ne tuhonsa...
alle 2 vuotiaalle ei saisi änkee muiden sylkeä
suuhun.. (toiset puhuu 3v)...

meillä kun mitattiin bakteerit suusta
niin muijalla oli miljoonia...
ja mulla "vain" satojatuhansia...
muijalla on huonommat hampaat...

itte hammaslääkärissä käynyt
20v... muutaku mittaamassa bakteerit

Voisiko joku kertoa, mikä auttaa hammassärkyyn kotinkonstein? Viisaudenhampaassani taitaa olla reikä, reiältä se näyttää, eikä kipulääkkeetkään ole vieneet täysin kipua pois. ( Burana) En pääse heti hammaslääkäriin, joudun odottamaan muutaman päivän.

Omena on oikeassa. Reikiintyminen on seurausta bakteerien tuottamasta haposta, ja niin kauan kuin S. Mutans tartuntaa ei ole niin reikiäkään ei tule. Ennemmin tai myöhemmin se tartunta kuitenkin tulee, viimeistään kun löytyy se suttusuinen tyttö/poikakaveri, mutta alle 3-v saatu tartunta lisää merkittävästi reikiintymisen riskiä myöhemmälläkin iällä. Mielellään ei pöpöjä ennenkuin paikkaaminen onnistuu

Kotikonstein varsinaisen säryn kanssa on vaikea pelata. Jos syynä on reikä niin kivun aiheuttaa joko ytimen tulehdus tai märkäpesäke luun sisällä. Tulehdukseen paras konsti on tulehduskipulääke joka tulehdusta vähentämällä vähentää myös painetta hampaan sisällä joka taas helpottaa kipua. Myös kylmää voi koittaa posken päällä pitää. Märkäpesäkkeen kanssa onkin sitten jo konstikkaampaa, kipu tulee siitä kun paine tulehduspesäkkeessä venyttää luukalvoa. Morfiini saattaa auttaa, mutten kehota silti katukaupasta moista hakemaan. Jos viisuri on osittain puhjennut, voi syynä myös olla hampaan ympäryskudoksen tulehdus, perikoroniitti. Tämä hoituu kun saa kaiken moskan pois ikenen alta esim. pienellä ruiskulla huuhtelemalla. Suolavesi samalla desinfioi ainakin vähän.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14249
Mengele
Toinen ongelma on se, kuten tuokin tutkimus kertoo, että kiilteen kehityshäiriöt olivat yleisempiä ja uskoakseni d-vitamiinin (ja muidenkin vitamiinien ja mineraalien) puutostilat yleisempiä kuin nykyään (josta kehityshäiriöt ovat seuraus), enkä siksi aivan varauksetta vetäisi yhtäläisyysmerkkejä tuon tutkimuksen lähtötilanteesta nykysuomalaisten tilanteeseen; onhan d-vitamiinin sisäänotto kuitenkin suurempaa eikä siksi vähäinen imeytymisen heikkeneminen vielä aiheuta puutostilaa.

Kannattaa huomioida, että nuo lapset saivat todennäköisesti varsin höpöjä määriä D-vitamiinia ([size=85:g9hmjzqi]tarkoista määristä ei tietoa[/size:g9hmjzqi]) ja keskustelimme D-ketjussa aiheesta aiemmin:

Ykkösryhmä söi siis viljaa ja vähän rasvaliukoisia vitamiineja, kakkosryhmä sai vitamiineja kunnolla ja kolmosryhmältä otettiin viljat (fytiinihappo) veks. Sokeria ruokavaliossa silti riitti eli sitä "ruokaa" Streptococcus mutansille.

http://wholehealthsource.blogspot.com/2 ... decay.html

Toki tämäkin tutkimus on ajalta kun ukkimme olivat pieniä, mutta kertonee sekin jotain että aihetta ei taideta olla tutkittu sen koommin. Itse haluaisin kovasti nähdä tutkimuksen, jossa design olisi jotensakin vastaava 50-75 µg:n D3-annoksella ja vahvalla K2-kompleksilla (>1 mg). Kalsium, magnesium, kromi, pii ja boori -osasto kuntoon vaikuttaisi varmaan myöskin. Tutkimuksen toistaminen teini-ikäisillä voisi myös olla hauskaa.

Itselläni - D-vitamiinia reippaammin käyttävänä - plakkia muodostuu nimeksikään vasta kolmantena harjaamattomana päivänä, vaikka käytän syljen koostumusta muuttavaa atsatiopriinia jatkuvasti jo neljättä vuotta. Kun jätin D-vitamiinin epähuomiossa pois noin vuosi sitten, sain noin kolme reikää kolmessa kuukaudessa. Ihan riippumatta ruokavaliosta.

Meni yli puoli vuotta aikaa tajuta näiden yhteys ja nyt suu on huippukunnossa - ei yli vuoden aikana muodostunut juuri nimeksikään hammaskiveä viime tarkastuksessa. Sain myös kuulla että vaihtoehtoja ei juuri ole solunsalpaajien käyttäjillä - toisilla on hammas irronnut epähuomiossa tehdyn juurihoidon yhteydessä. Intresseissäni on siis pysyä varsin kaukana porasta ja ihan pintaputsauksen parissa.

Mitä nykyiseen D-vitamiinin saantiin tulee, suomalaisten saanti on nykyisin (lähde viime vuodelta) keskimäärin 42,5 nmol/l veroista, vaikka virallinen tavoite on haarukka 80-100 nmol/l. 1

Todellinen tarve on todennäköisesti vieläkin suurempi ja minimi eläkeikäisillä mieluummin 100 nmol/l.

Alkuperäiskansoilla tasot ovat yleensä luokassa 135-165 nmol/l ja etelämmässä vaaleaihoisemmilla ulkotyöntekijöillä vieläkin enemmän. Luultavasti myös A-vitamiinin suhteellinen saanti näyttelee luuston ja D-vitamiinin toiminnan suhteen merkittävää roolia.

En siis väittäisi että suomalaisten D-vitamiinin saannissa olisi mitään kehumista - pikkulasten kohdalla olisin suunnilleen yhtä kyyninen. Tuon edellisen viitteenikin mukaan miehillä on Suomessa 82% pienempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen jos D-vitamiinitasot olivat yli 75 nmol/l. Ei liity hampaisiin mutta kertonee yleiskuvasta jotain.

Muistutan vielä että lapsille annetaan ja suositellaan neuvoloissa heikommaksi osoitettua D2-vitamiinia, jonka teho on murto-osan luokkaa D3-vitamiinista. Riisitaudin ehkäisyä lukuunottamatta voisikin kyseenalaistaa yhden jos toisenkin terveysväitteen nykyisin virallisesti suositeltujen D-vitamiiniannosten suhteen.

EDIT: McBeath (hauska nimi) on myös tehnyt annoksiin perustuvia tutkimuksia D-vitamiinilla:

http://www.pubmedcentral.nih.gov/picren ... obtype=pdf

Kommentaaria:

[list:g9hmjzqi]Actually, Professor McBeath did a placebo-controlled trial (PDF format) in New York City orphanages in 1934 of 425 children. The children received either no vitamin D or 330, 465, or about 1,000 IU (the paper uses Steenbock units, one Steenbock unit is 3.3 IU) of vitamin D a day as cod liver oil. Also, remember, cod liver oil in the 1930s had much more vitamin D, and perhaps less vitamin A, than modern cod liver oil. McBeath said he conducted this study because several earlier studies showed ultraviolet irradiation gave "striking results" in stopping cavity formation. McBeath's results were quite amazing in preventing new cavities. Like the paper on acne above, you can read the entire study yourself. Remember that 1,000 IU of vitamin D is not enough for many children to obtain levels of 50 ng/mL, however, this study showed that even 1,000 IU virtually stopped new caries from developing.[/list:u:g9hmjzqi]

Eli 1000 IU / 25 µg riitti tuossa tutkimuksessa estämään rekien muodostumisen kokonaan.

Enkä nyt väitä että kyseessä olisi ainoa muuttuja olla on relevanssia nykypäivänä, mutta kunhan kutkuttelen tässä.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Eipä mitään, väläys

Joo, en sitten osaa sanoa mitä kautta tuo d-vitamiini reikiintymiseen vaikuttaa, onko se sitten mukana syljen muodostumisessa vai missä mutta tosiaankaan kiilteeseen ei suolesta imeytyny materiaali vaikuta ja kun kiille on puhki, niin diagnoosi on dentiinikaries eli "reikä." Hammaskiven muodostumisessa jotenkin sen ymmärtäisin, eli se voisi vaikuttaa seerumin mineraaleihin jolloin myös ientaskunesteen ja syljen mineraalipitoisuus laskisi. Ehkä.

Asiasta pitäisi kuitenkin saada kovempaa dataa kuin vajaasti kehittyneillä hampailla tehtyjä tutkimuksia vuosilta '22 ja '32, eikä millään pahalla mutta omakohtainen kokemuksesi jättää vielä p-arvon yli 5% joten se ei ole tilastollisesti merkittävä.. Tai ainakin tieteelliset kriteerit täyttävä toimiva teoria olisi asiasta hyvä olla. Nuo blogit on vähän turhan keveitä, olisko sulla aiheeseen liittyen esim. jotain julkaisua?

Tarkoitinkin tuolla aiemmalla d-vitamiinikommentilla eroa tuon tutkimuksen porukan saantiin ja nykyisen keskivertosuomalaisen saantiin; puutostiloista johtuvat hypoplasiat kun ovat meillä todella harvinaisia. Saaduista määristä olet varmastikkin aivan oikeassa.

Mummo: xylitol pitkäketjuisena molekyylinä pystyy jopa tuhoamaan bakteereja kun se imaistaan solun sisään jossa se nostaa osmoottista painetta halkaisten lopulta koko pöpön. Lisäksi sillä on mekaaninen ja syljen eritysnopeutta lisäävä vaikutus; happohyökkäysaika lyhenee ja todellakin myös bakteerien määrä vähenee.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat