Kuluttajille tarkoitetut pc:t pelkkää vedätystä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

40 vuotta sitten lennettiin kuuhun. Teknologiaa siis oli.
Silloin kotimikroista ei nähty edes märkiä unia.
80-luvun alussa markkinoille tulivat ensimmäiset pc-laitteet. Laitteen hinta oli silloin n. 100 000 mk.(n.17 000 €). Tulee mieleen opetukset kestohyödykkeen ja sen menekin elinkaaresta. Hinnan täytyy aluksi olla korkea jotta suunnittelukustannukset saadaan katettua ja kuitenkin sellainen että tuotetta menee kaupaksi. Tuotteen menekin kasvaessa tuotantokustannuksia voidaan painaa alaspäin ja tuotteen hintaa laskea, jolloin menekki ainakin pysyy samana jollei kasva...

Entä jos?

Jossain IBM:ssä 35 vuotta sitten kehitettiin tekniikka huippuunsa ja havaittiin että nyt on kehitetty jotain mullistavaa. Haettiin firman markkinamiehet paikalle ja mietittiin miten menetellään.

Sovittiin että nyt tuotteen elinkaarta jatketaan niin pitkään kuin pystyy. Markkinoitiin tuotetta osa kerrallaan parannettuna versiona 4-6 kuukauden välein ja tehdään rahaa.

Tietysti viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtuneen huiman kehityksen takana on myös se että kilpailevat yritykset ovat jo 30 vuoden ajan palkanneet tuhansittain insinöörejä tuotekehittelyyn ja tämä on nopeuttanut kehitystä entisestäänkin.

Varsinkin alkuaikojen "kotimikrojen" kehitys oli näin maallikon silmin ja jälkikäteen tarkasteltuna surkuhupaista. Jokaisen parannuksen jälkeen entisen koneen sai uuden koneen veroiseksi yhtä komponenttia vaihtamalla. Maksoi joitakin satasia (markoissa). Uusi kone maksoi aina 4-8 tuhatta markkaa. Huippukoneet jopa 12-15 tuhatta markkaa ja jo vuoden päästä ne olivat auttamatta vanhentuneita. Sama linja jatkuu edelleen mutta koneiden hinnat eivät niin radikaalisti laske, mutta edelleen niitä tuotetaan ja ostetaan yhä kiihtyvää vauhtia ympäri maailmaa joten joku taho aina jossain siivun tästä ottaa.

Sivut

Kommentit (16)

Vierailija

Joopa joo...

Kuuhun lennetään hieman erilaisella tekniikalla kuin mitä kotimikroista löytyy.

IBM:n ongelma kotitietokonemarkkinoille tulossa oli se, että IBM ei nähnyt kyseisten markkinoiden potentiaalia, koska sen aikaisella tekniikalla ei kyetty toteuttamaan IBM:n haluamaa laskentatehoa niin pienessä tilassa.

Vierailija

Mitäs vedätystä tässä muka on?

Miksi ihmeessä tarvitsisi sitä omaa konetta päivittää/uusia 0.5-1.5 vuoden välein, jos vanhakin toimii käyttötarkoituksessaan? Esimerkiksi oma koneeni on iältään sellainen viisivuotias eikä ole kuin virtalähde korjattu omatoimisesti kerran ja sen yhteydessä vaihdettu hajonnut kiintolevy (jännitteet heitteli ja levy hajosi). Korjaukseen taisi palaa jopa 6 euroa rahaa ja tunti aikaa.

Koneessa siis hyrrää alkuperäiset emolevy, levyasemat, muistit, yksiytiminen prosessori ja toinen alkuperäinen kiintolevy, sekä vuodelta -97 oleva monitori ja näppis.

Täyttää tarpeet: Nettikäyttöä, kuvankäsittelyä, kirjoittelua, CAD-piirtelyä ja yleistä häröilyä

Vierailija
JaakkoFagerlund
vuodelta -97 oleva monitori ja näppis.
Värähteleekö? Mutta onko ees Keytronic-näppis? Ne on parhaat ikinä.

Keskustietokoneidea oli jo 40-luvulla selvä päämäärä. Sen jälkeen vaan ollaan harhauduttu hajautettuun laskentaan. Epic fail. Mulla on yhden napsauksen takana työpaikan palvelinräkki. Jos niinku pitäis laskea jotain, niin 4-ydin parkani jäisi kylmäksi.

Vierailija

Tarkoitinkin sitä että jos kuuhunlentotekniikka paranisi samaa vauhtia kuin pc-tekniikka, niin maailmankaikkeuden ulkopuolelle olisi jo lennetty...

Barbaari
Seuraa 
Viestejä13621
Liittynyt4.10.2007
mato
Tarkoitinkin sitä että jos kuuhunlentotekniikka paranisi samaa vauhtia kuin pc-tekniikka, niin maailmankaikkeuden ulkopuolelle olisi jo lennetty...



Kyseessähän on aivan erilaiset asiat.

Kyllä huipputeknologiaa käytetään tähtitieteen instrumenteissa ja sieltähän uusia innovaatioita tulee usein arkikäyttöönkin. Toisen maailmansodan jälkeen tieteellisen tiedon määrä on kaksinkertaistunut aina kymmenen vuoden jaksoissa.

Sen sijaan ihmiskunta on yhä tilanteessa jossa saadaan suurin osa energiasta muinoin kuolleista eläimistä ja metsistä. Galaksien valloitukseen tarvitaan teknologiaa jollaista vasta astetta kehittyneempi svilisaatio voisi hallita ja silloinkin fysiikan lait voivat tulla vastaan kaikista villeimmille kuvitelmille.

Tällä hetkellä ihmiskunnalla ei ole ymmärrystä taikka tahtoa alkaa valloittamaan suuremmin avaruutta elleivät suunnitelmat avaruushisseistä, marslennoista, kuutukikohdista vastaa mielikuvaa avaruuden valloittamisesta.

Maailmankaikkeuden ulkopuolelle ei tietenkään voi lentää koska se sisältää kaiken mitä on olemassa, kaiken tilan, sen historian ja tulevaisuuden. Suosikkisanani on maailmankaikkeus sen tähden, että on juuri sopivan suuruudenhullu kuvaamaan sitä mitä se tarkoittaa.

Vierailija
mato
Tarkoitinkin sitä että jos kuuhunlentotekniikka paranisi samaa vauhtia kuin pc-tekniikka, niin maailmankaikkeuden ulkopuolelle olisi jo lennetty...



Riippuu vähän siitäkin, että miten se tekniikan parantuminen mitataan ja kuinka suhteutetaan. Periaatteessa nykypäivän prosessorit ovat sitä samaa kamaa kuin 70-luvullakin, niissä vain on enemmän tehoa pienemmässä tilassa. Prosessorikehitystä on ehkä eniten ajanut eteenpäin tuotantotekniikan kehittyminen, jolla komponentit on saatu aina vain pienenpään tilaan mahdutettua.
Tietenkin asiaan vaikuttaa sekin, että markkinat prosessoreille ovat suuremmat ja kehitystä tapahtuisi nopeammin jos vuodessa tapahtuisi miljoonia avaruuslentoja, kuitenkin se mainitsemasi sata tuhatta markkaa on niin pieni summa avaruuslentojen mittakaavassa, että sillä ei edes saisi kiertoradalle lähetettyä sitä polttoainemäärää, joka kiertoradalle lähettämiseen tarvitaan.

Vierailija

Vähän veikkaan että kotikoneiden hintatasossa on käynyt jotakuinkin niin, että suunnittelukustannukset eivät ole oleellisesti vähentyneet, koska markkinoitava tuote ei ole koskaan päässyt vanhentumaan. Syy sille miksi koneiden hinnat ovat kuitenkin laskeneet onkin sarjojen koossa. Jos nyt 80-luvulla koneita ostivat lähinnä isot firmat ja rikkaat, 90-luvulla koneita alkoi ilmaantua jo tavallisten ihmisten koteihinkin, ja nykyään tilanne on se, että tietokoneeton on miltei ihmetyksen aihe.

Sarjojen koon kasvu puolestaan alkaa saavuttamaan saavutettavissa olevia rajoja. Toki ehkä lukumäärissä saattaa kasvua tulla kun Aasian väkirikkaat maat rikastuvat hyvää vauhtia, mutta samanlaista sarjojen moninkertaistumista ei enää ihan yhtä helpolla saavuteta. Ja sittenkin suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kehittyvissä maissa, siellä taloudelliset resurssit ovat kuitenkin rajalliset, joten suurin kasvu ei ehkä kohdistu kaikkein parhaimpiin malleihin, ja halpamalleilla ei rahoiteta kehitystyötä ihan samoilla marginaaleilla kuin tähän asti.

Jos kuitenkin epäilee että joku rahastaa, niin suuret firmat, kuten Intel, AMD ja IBM taitavat kaikki olla pörssiyhtiöitä, joten sellaiset tiedot kuten liikevaihto ja voitto löytynevät suoraan kyseisten yhtiöiden nettisivuilta, pörssiyhtiöillä kun on velvollisuus kertoa yhtiön tilasta. Vähän veikkaan että eivät noiden yhtiöiden voitot niin hirveitä ole, vaan pikemminkin saman suuntaisia muiden menestyvien suuryritysten kanssa.

Vierailija

Kuuhun lennettiin tekniikalla, joka kalpenee tavallisten taskulaskimien rinnalla.

Newtonin lait pätevät tuolla mittakaavalla niin hyvin, että kaikki tarvittava voitiin laskea laskutikuilla maan päällä ja ohjelmoida automaattiseksi toimintasarjaksi hyvin yksinkertaiseen koneeseen.

Eaglen laskeutuessa miehistö joutui manuaalisesti käpistelemään laskeutumisaluksen prosessorin rekistereitä koska automatiikka petti.

Vierailija
Veikko
Eaglen laskeutuessa miehistö joutui manuaalisesti käpistelemään laskeutumisaluksen prosessorin rekistereitä koska automatiikka petti.
Kuulostaa miellyttävän vikasietoiselta järjestelmältä.

Vierailija

Avaruuslennot käyvät vertailukohdaksi arkikämmeihin hyvin. Hankitaan jotain joltain eikä kukaan tiedä toimiiko se siinä käytössä mihin se ostettiin, koska info ei kulje, eikä tilanne motivoi asiaa korjaamaan ennen kämmiä. Sukkula räjähti koska ei huomioitu apuraketin tiivisteen pakkaskestävyyttä, koska lähtöpaikka oli floridan palmujen katveessa. Apuraketin mitoitus oli peräisin englantilaisen hevosvaljakon perseen mitoista joilla mitoitettiin radan tunnelit jenkkilässä myöhemmin kun hevonperseillä ei ollut enää mitään merkitystä.

Vierailija
Olli V
JaakkoFagerlund
vuodelta -97 oleva monitori ja näppis.
Värähteleekö? Mutta onko ees Keytronic-näppis? Ne on parhaat ikinä.

Kyllä se joskus hieman "nyki" tuota kuvaa, mutta puhdistus pölystä auttoi ja kuva on vakaa, värit tallella ja kaikki toimii Ja Key Tronic totta kai! Mulla taitaa noita vanhoja näppiksiä olla pari kappaletta varastossakin, että jos tämä perkele joskus hajoaa (en ole kertaakaan hajonnutta nähnyt), niin saa vastaava tilalle

Mikä ihme siinä muuten on, ettei enää nykyään tunnu saavan mistään Key Tronicin tyylistä näppistä mistään, kaikissa uusissa näppiksissä näppäimet ovat täysin kuolleita, ts. eivät anna mitään vastusta painallukselle ja sen takia helposti tulee paineltua pari nappulaa kerralla pohjaan, varsinkin, kun nappuloiden päiden välissä ei ole tyhjää...

Vierailija
tietää
Apuraketin mitoitus oli peräisin englantilaisen hevosvaljakon perseen mitoista joilla mitoitettiin radan tunnelit jenkkilässä myöhemmin kun hevonperseillä ei ollut enää mitään merkitystä.



Ei nyt ihan noinkaan... Aikoinaan asiantuntijat laskeskelivat, että 5 jalkaa olisi ihanteellinen leveys rautatielle. Käytännössä Englannin radoilla oli kuitenkin melko satunnaisia raideleveyksiä, varhaisimmilla radoilla raideleveys riippui useimmiten läheisen kaivoksen tunnelien leveydestä, kaivostunneleita ei suinkaan mitoitettu kaavalla hevonperse kertaa kaksi, vaan pikemminkin sen mukaan mitä lapset ja lyhytkasvuiset kykenevät työntämään kaivoksesta ulos. Ja sittemmin kapeimpia kaivosratoja usein levennettiin kun radoille tuli muutakin käyttöä ja kapearaiteisuudesta tuli haittaa.

Monen sattuman summana syntyneestä sekasotkusta alkoi kuitenkin lopulta tulla hidaste, ja lopulta päätettiin että raideleveydeksi valittaisiin silloisten rataverkkojen yleisin leveys, ja tästä poikkeavista mitoista pyrittäisiin luopumaan mahdollisimman pian.

Amerikan laajoilla preerioilla ei tarvinnut paljon tunneleista välittää, eivätkä kaivosradat olleet tekijöiden mielissä, vaan etelävaltioissa rataa rakennettiin pääasiassa puuvillaa varten, ja raideleveydeksi valikoitui useimmiten 5 jalkaa. Tiettävästi tuo Amerikan etelävaltioiden raideleveys siirtyi sitten Venäjälle Tsaarin palkattua amerikkalaisia asiantuntijoita, luonnollisesti tämä sama raideleveys päätyi myös Suomen suuriruhtinaskuntaan, jonka rataverkko periytyi Suomen Tasavallalle. Erottuakseen lännestä, ja modernisoidakseen käytäntöjään Neuvostoliitto vaihtoi raideleveytensä määritelmän milliseksi, jolloin syntyi itseasiassa pieni mutta merkityksetön ero nykyisen ja entisen raideleveyden välille. Mutta Suomi pitäytyi alkuperäisessä, ja niin suomalaisten ratojen raideleveys on edelleen se sama 5 jalkaa kuin etelävaltioiden puuvillaradoilla aikoinaan.

Unionin radoilla olivat kuitenkin lähtökohdat toiset, siellä päädyttiin ostamaan kalustoa Englannista, mistä syystä sama englantilainen satunnaisluku päätyi Amerikan mantereellekin.

Amerikan sisällissota jätti syvät arvet etelävaltioiden rautateihin, sillä sodan alkuvaiheissa Konfederaatiossa uskottiin sodan olevan lyhytkestoinen eikä radan ylläpitoon kiinnitetty mitään huomiota, ja myöhemmin perääntyvä armeija noudatti poltetun maan taktiikkaa ja tuhosi raiteet perästään. Etelävaltioiden rataverkon surkea kunto oli viimeinen niitti päätettäessä Amerikan Yhdysvaltojen tulevaa raideleveyttä, Unionin radat olivat paremmassa kunnossa, ja ratoja yhteen sovittaessa oli useimmiten halvempaa kaventaa kuin leventää, joten standardimitaksi valikoitui Englannista peritty mitta. Mitta jota ei kukaan oikeastaan ollut edes suunnitellut, ja vielä vähemmän kukaan ajatteli rakentaa noin 60% maailman raiteista tuolle nimenomaiselle leveydelle, vaan kyse on monien sattumien summasta, lukemattomista toisistaan riippumattomista tekijöistä, joista kaikista taruista huolimatta hevonperseen leveys ei ollut yksi niistä, vaikka periaatteessa toki sekin olisi voinut olla, ja siinäkin olisi ollut jotakuinkin yhtä paljon järkeä mukana.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

jahaa tietokoneet helpottavat ajankulun vähentämisessä kun mennään valovuosien päähän. jep jep. tuskin nyt aivan kotimikroilla on siihen mitään osaa saati arpaa mutta suosittelen lukemaan lisää scifiä...

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija
Unterseeboot
tietää
Apuraketin mitoitus oli peräisin englantilaisen hevosvaljakon perseen mitoista joilla mitoitettiin radan tunnelit jenkkilässä myöhemmin kun hevonperseillä ei ollut enää mitään merkitystä.



Ei nyt ihan noinkaan... Aikoinaan asiantuntijat laskeskelivat, että 5 jalkaa olisi ihanteellinen leveys rautatielle.

Ne "asiantuntijat", jotka rakensivat Englannin ensimmäisen raitiovaunuradan (joka sittemmin muodostui standardiksi) olivat itseasiassa hevosvaunuteknikkoja, joiden paria tuumaa vajaan viiden jalan mitta oli peräisin hevosvaunujen akselinleveydestä. Hevosvaunuilla oli näet oltava tuo standardi akselinleveys, että ne pystyisivät kulkemaan Englannin valtateille tuhat vuotta sitten kuluneissa urissa. Urat olivat alunperin kuluneet roomalaisten sotavaunujen raudoitetuista pyöristä, ja niitä olivat sen jälkeen vuosisatojen ajan syventäneet samaa akselinleveyttä käyttävät hevoskärryt. Tämä leveys, joka oli Rooman sotavaunujen yhtenäinen standardiakselinleveys, oli aikoinaan todettu ihanteelliseksi siihen, että kaksi hevosta mahtuu vetämään vaunuja rinnakkain. Tuotekehitys oli aloitettu jo muinaisessa Egyptissä, jonka tasangoilla (ja hevosroduilla) sotavaunu oli ratsuhevosta kätevämpi vehje (en muista oliko Egyptissä standardeja vai rakennettiinko sotavaunut näppituntumalta, mutta kaksi hevosta niitäkin veti). Rautateiden leveys on siis peräisin jopa 4000 vuoden päästä menneisyydestä.

Tämä tarina taitaa muuten vastata myös alkuperäisen postittajan viestiin siitä, miksi ihminen ei ole vielä lentänyt Kuuta pidemmälle

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat