Onko oikeasti biologisia todisteita lämpenemistä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

On varmaan Pohjola muuttunut, sitten kun jäätikkö suli täältä. Ja 'biologiaa' tuli aaltoina tyhjään maahan. Puulustohistoriat kertovat merkittävistä vaihteluista mm metsänkasvun ehdoissa.

Usein väitetään että viimeisen SADAN vuoden tai lähivuosikymmenien aikana on ollut merkittävääkin lajien siirtymistä pohjoiseen (ja se olisi biologinen todiste merkittävästä lämpenemisestä.) On toki nyt lämpimämpää kuin verrattuna pienen jääkauden aikaisiin aikoihin, sitä en toki kiistä, mutta onko siitä ikäänkuin selkeitä biologisia todisteita ja vaikutuksia.

Käsittääkseni kaiken aikaa luonto muuttuu, jotkut lajit vetäytyvät ja toiset etenevät, syistä joita ei useinkaan pysty määrittelemään. Hirvikärpäsen ehkä pystyy yhdistämään pitkään runsaana olleeseen hirvikantaan, ehkä?

Tieteessä tapahtuu lehdessä kirjoitti v. 2002 Larry Hulden mielestäni vakavasta asiasta.
http://www.tsv.fi/ttapaht/023/hulden.htm

Toinen esimerkkitapaus löytyy WG-II:n raportista, jossa esitetään eliöiden siirtyneen kohti napoja tai vuoristoissa ylöspäin ilmaston lämpenemisen johdosta ("poleward shift", sekä "altitudinal shift"). Raportin tämän osuuden eräänä päätekijänä ("lead author") oli amerikkalainen Camille Parmesan. Hän julkaisi Nature-aikakauslehdessä artikkelin pohjoisamerikkalaisesta päiväperhosesta, jonka väitti - esittämättä lämpötilatilastoja ja vain 151 havainnon perusteella - siirtyneen pohjoisemmaksi ilmaston lämpenemisen johdosta. Siis yli 3000 km matkan Meksikosta Kanadaan (Parmesan 1996). Hän käytti käsitettä "poleward shift" myös toisessa kirjoituksessa samassa lehdessä (Parmesan et al. 1999). Tässä kirjoituksessa käsiteltiin useita kymmeniä eurooppalaisia päiväperhosia joiden levinneisyyden väitettiin siirtyneen jopa 240 km pohjoisemmaksi ilmaston lämpenemisen johdosta (jälleen ilman lämpötilatilastoja). Suomi on siinä pohjoisrajana rinnakkain Ruotsin ja Englannin kanssa.
Lähetin vuonna 1998 Parmesanille kaikki hänen pyytämänsä Suomen tiedot kyseisistä lajeista [2] (vrt. Huldén et al. 2000). Tämän aineiston mukaan levinneisyyden pohjoisraja oli viime vuosikymmeninä joillakin lajeilla siirtynyt pohjoisemmaksi ja toisilla lajeilla etelämmäksi, levinneisyyden keskimäärin pysyessä vakaana viimeiset 60 vuotta. Tästä huolimatta painetussa artikkelissa ei todettu yhdenkään suomalaisen lajin pohjoisrajan siirtyneen etelämmäksi [3].
Otan vielä esimerkin WG-II:een liittyvästä "altitudinal shift" tutkimuksesta. Itävallan ja Sveitsin raja-alueella korkeilla Alppien huipuilla oli verrattu vuoristokasvien levinneisyyttä vuosisadan alussa tehtyihin tutkimuksiin (Grabherr & Pauli 1994). Tulosten mukaan monet kasvit olivat siirtyneet ilmaston lämpenemisen seurauksena keskimäärin noin metrin vuosikymmentä kohti ylöspäin vuoristossa, odotusarvon ollessa lähes 10 metriä. Kirjoituksessa ei esitetty alueellisia lämpötilatilastoja, vaan ainoastaan viittaus yleisiin tilastoihin muualta Itävallasta; näiden mukaan lämpötila oli noussut 0,7 astetta 1900-luvulla. Satelliittimittausten mukaan viimeisten vuosikymmenien lämpötilan kohoaminen näyttää hiipuvan noin 1000 metristä ylöspäin. Levinneisyysmuutosten vähäisyys ja vuoristoalueiden kovin paikalliset olosuhteet kyseenalaistavat johtopäätöksen. Kun keskustelin asiasta yllämainitussa ilmastokokouksessa sveitsiläisen kasvitieteilijän professori Brigitta Ammannin kanssa, tämä päätteli, itse paikan päällä käytyään, ettei ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kasvien leviämistä voi tutkia kyseisellä alueella, koska se on eräs Euroopan vilkkaimpia turistialueita. Kasvien siemenet kulkeutuvat helposti ihmisen mukana.



Toivoisin ihan konkreettisia esimerkkejä levinneistä tai taantuneista. Ymmärsin, että täällä voisi olla luonontuntijoita.

Sivut

Kommentit (162)

Vierailija
vesku

Toivoisin ihan konkreettisia esimerkkejä levinneistä tai taantuneista. Ymmärsin, että täällä voisi olla luonontuntijoita.

Konkreettisia lajiesimerkkejä ei ole äkkiseltään ulkomuistissa, mutta joku Jyväskylän yliopistosta oli tehnyt gradun Suomen päiväperhosten levinneisyyden muuttumisesta viime vuosikymmeninä. Mukana oli siis kymmeniä, ellei satoja lajeja, ja runsas havaintoaineisto pitkältä aikaväliltä. Suunta oli selvästi kohti koillista, eli pohjoiseen ja sisämaahan päin. Muutama poikkeushan joukossa tietysti oli.

Ranskassa taas oli laskettu biomien rajojen siirtyneen lämpötilan puolesta lähes sata kilometriä kohti pohjoista. Eläimistä nopealiikkeisemmät ovat seuranneet perästä, kasvillisuus ei ole vielä suuremmin ehtinyt liikkua.

Euroopan lajistosta laajemmin toteutetussa tutkimuksessa todettiin, että noin kolmanneksessa kaikista tutkituista lajeista havaittiin siirtymistä pohjoiseen tai kasvukauden selvää pitenemistä. En muista aivan tarkkaan, mutta muistelisin kevään Keski-Euroopassa aikaistuneen viikolla-parilla.

Tässä olivat vain ne, joista olen sattunut kuulemaan ja ulkoa riittävästi muistin kertoakseni keskeiset tulokset. Kyllä sitä aineistoa on jo olemassa reilusti.

Vierailija
Mei long
vesku

Toivoisin ihan konkreettisia esimerkkejä levinneistä tai taantuneista. Ymmärsin, että täällä voisi olla luonontuntijoita.

Tässä olivat vain ne, joista olen sattunut kuulemaan ja ulkoa riittävästi muistin kertoakseni keskeiset tulokset. Kyllä sitä aineistoa on jo olemassa reilusti.

Kiitos Mei long

Kuitenkin, jos luit myös laittamani lainauksen, niin huomaat kysymykseni ongelman. Mitä lajejan on siirtynyt pohjoisemmaksi, mitä etelämmksi? Ja onko siirtymisen syy lämpeneminen, metsien rakenteen muuttuminen, tienvarsikasvustojen muuttunut hoito, lisääntynyt liikkuminen uusin tavoin, vai mikä. Vaiko joskus vaikka muutaman vuoden voimakkaat lounaistuulet.

Maintsin, että hirvikärpänen on siirtynyt pohjoiseen, tuskin kuitenkaan lämpenemisen takia. Supikoira on tullut yleiseksi lajiksi. Miksi. Vesikko on hävinnyt likipitäin. Miksi?

Itsekin olen kuvaamiasi uutisia lukenut, mutta olen tullut varsin skeptiseksi niiden todistusvoimasta. Siis uutisten, ja miten niitä markkinoidaan. Itse tutkimus voi olla asiaa sinällään.

Vierailija
Mei long

Konkreettisia lajiesimerkkejä ei ole äkkiseltään
....ulkomuistissa, Kyllä sitä aineistoa on jo olemassa reilusti.

Ehkä jatkan vielä esimerkein.
Esimerkiksi Saimaannorpan kanta on lisääntynyt 25 vuodessa noin 150:stä noin kaksinkertaiseksi. Samaan aikaan reippaasti suden ja karhun kanta? Miksi? Nieriän lienee puolestaan pahasti takapakkia. Miksi?

En aja takaa saivartelua, vaan sitä että oikeasti erittelisimme syytä kannan muutokseen, jos joku voi. Voiko kukaan? Vai onko se syy noin vain annettu tarkoitushakuisesti.

Vierailija
vesku

Ehkä jatkan vielä esimerkein.
Esimerkiksi Saimaannorpan kanta on lisääntynyt 25 vuodessa noin 150:stä noin kaksinkertaiseksi. Samaan aikaan reippaasti suden ja karhun kanta? Miksi? Nieriän lienee puolestaan pahasti takapakkia. Miksi?



Hyönteiset tai kasvit ovat ehkä parempi mittari kuin nisäkkäät, joiden luulisi kestävän erilaisia sääoloja paremmin.

Vierailija

Kettu Lapissa ei oikein voi natustaa pelkkiä ihmisten jätteitä kun se ammutaan aika rivakasti pois kuleksimasta, luulisin, silti se pärjäilee siellä nykyisin kohtuullisesti paremmin kuin ennen. Voi ne tietty olla oppineet kaivamaan pesät parempiin paikkoihin, evoluutiota joo.

Vierailija
linkki
vesku

Ehkä jatkan vielä esimerkein.
Esimerkiksi Saimaannorpan kanta on lisääntynyt 25 vuodessa noin 150:stä noin kaksinkertaiseksi. Samaan aikaan reippaasti suden ja karhun kanta? Miksi? Nieriän lienee puolestaan pahasti takapakkia. Miksi?



Olisikohan suojelutoimenpiteillä mitään vaikutusta asiaan?

Nieriän osalta vaikea sanoa, mutta luultavasti muutokset elinympäristössä eli niissä vesistöissä, joissa nieriä elää, ovat vaikuttaneet asiaan.

Vierailija
vesku

Kuitenkin, jos luit myös laittamani lainauksen, niin huomaat kysymykseni ongelman. Mitä lajejan on siirtynyt pohjoisemmaksi, mitä etelämmksi? Ja onko siirtymisen syy lämpeneminen, metsien rakenteen muuttuminen, tienvarsikasvustojen muuttunut hoito, lisääntynyt liikkuminen uusin tavoin, vai mikä. Vaiko joskus vaikka muutaman vuoden voimakkaat lounaistuulet.

Tietenkin eliöiden levinneisyydet muuttuvat koko ajan, eikä aina ole helppo määritellä sille yhtä oikeaa syytä. Siksi kaivelinkin muististani nimenomaan sellaisia tutkimuksia, joissa on käsitelty mahdollisimman suurta määrää erilaisia lajeja, joiden leviämiseen todennäköisesti vaikuttavat hyvin erilaiset tekijät, ja katsottu niistä yleisiä suuntaviivoja.
Jos mukaan esimerkiksi otetaan sekä metsälajeja että avoimen maaston lajeja, metsien rakenteen muutosten ei pitäisi vaikuttaa molempiin.

vesku

Itsekin olen kuvaamiasi uutisia lukenut, mutta olen tullut varsin skeptiseksi niiden todistusvoimasta. Siis uutisten, ja miten niitä markkinoidaan. Itse tutkimus voi olla asiaa sinällään.

En paljonkaan seuraa uutisointia aiheesta, enkä tiedä sen tasoa. Todennäköisesti tuloksia kärjistetään kyllä verrattuna alkuperäisiin tutkimuspapereihin. Nämä kertomani olivat yliopiston tutkijoilta ja luennoitsijoilta kuultuja nopeita referaatteja tutkimuksista.

TimoT
Seuraa 
Viestejä1933
Liittynyt15.10.2007
linkki

Hyönteiset tai kasvit ovat ehkä parempi mittari kuin nisäkkäät, joiden luulisi kestävän erilaisia sääoloja paremmin.




tai ne ne vieläkin pienemmät otukset. Jonkin aikaa sitten luin jotain tekstiä viimeksimainittuihin liittyen, löytyikin vielä. Klorofylli a:n pitoisuus pohjoisten järvien sedimenttinäytteissä on ylipäätään kasvanut varsin selvästi. Selkärangattomien kuorien jäänteet viittaavat ekosysteemimuutoksiin, myös suomalaisia järviä on käyty tonkimassa. Nämä tällaisia veskun rakastamia kohu-uutisia, mutta suodattakaa sieltä:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 152240.htm
http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 084658.htm

Vierailija
TimoT

tai ne ne vieläkin pienemmät otukset. Jonkin aikaa sitten luin jotain tekstiä viimeksimainittuihin liittyen, löytyikin vielä. Klorofylli a:n pitoisuus pohjoisten järvien sedimenttinäytteissä on ylipäätään kasvanut varsin selvästi. Selkärangattomien kuorien jäänteet viittaavat ekosysteemimuutoksiin, myös suomalaisia järviä on käyty tonkimassa. Nämä tällaisia veskun rakastamia kohu-uutisia, mutta suodattakaa sieltä:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 152240.htm
http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 084658.htm





Vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttaa aika paljon myös sinne valuvat päästöt, jotka ovat voineet nousta 1850 luvulta, joten en klorofylli a:n määrää pidä kovin hyvänä ilmastonmuutoksen indikaattorina.

TimoT
Seuraa 
Viestejä1933
Liittynyt15.10.2007
drosop

Vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttaa aika paljon myös sinne valuvat päästöt, jotka ovat voineet nousta 1850 luvulta, joten en klorofylli a:n määrää pidä kovin hyvänä ilmastonmuutoksen indikaattorina.




jep, mutta tuoon jutun pointtina taisikin olla tutkittujen seutujen syrjäisyys. Baffin Islandin järvet ovat niin sanotusti hevon kuusessa.

Vierailija
TimoT

tai ne ne vieläkin pienemmät otukset. Jonkin aikaa sitten luin jotain tekstiä viimeksi mainittuihin liittyen, löytyikin vielä. Klorofylli a:n pitoisuus pohjoisten järvien sedimenttinäytteissä on ylipäätään kasvanut varsin selvästi. Selkärangattomien kuorien jäänteet viittaavat ekosysteemimuutoksiin, myös suomalaisia järviä on käyty tonkimassa. Nämä tällaisia veskun rakastamia kohu-uutisia, mutta suodattakaa sieltä:

Tavailin tuota laittamaasi ekan linkin pohjalta löytämääni varsinaista tutkimusta. On mm. linkissä:
http://www.pnas.org/content/102/12/4397.full.pdf

Porukka arvioi tuloksia ihan kauniin näköisesti ja minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta tuloksia 100%. Viittasitvat vielä moneen muuhunkin tutkimusaineistoon, ilmeisesti laajoihinkin. Tulkinta edellyttää aika lailla lajien elinympäristöjen spesifistä tuntemista. Ja mikroskooppeihin tähystäminen lajeja poimien on varmaan hatunnoston arvoinen sitkeä suoritus. Näille liksaa lisää.

Ja mikä on tulos? Sanon tässä omin sanoin tulkittuna joten kaikki tulkintavirheet menevät minun piikkiini.
Lämpenemisen merkkejä löytyy niiltä alueilta, joilla on myös lämpötilamittauksin ollut lämpenevää kulloinkin tarkasteltavana ajanjaksona. Tarkastelujaksot ja vastaavat sedimenttikerrokset vaihteluineen olivat aika lailla vaihtelevia, mutta varmaan ihan oikein huomioitu. Joillain alueilla, joisa ei ollut mainittavaa mitattua lämpenemistä, ei löytynyt myöskään vastaavaa biologista muutosta. Esim Suomen Lapin Saanajärvellä oli ilmeisesti lämpenemisen käännekohta (alku) n 1900-luvun alussa ja viimeiset 60 vuotta sitten aika tasaista. Lajasti oli ao. käännekohta n. 1850-luvulla ja sitten vaihtelevin piikein 'tasaista'. Myös ikäänkuin lähes jatkuvasti nousevaa lämpöä oli osin havaittavissa.

Tämä sopii myös hyvin mm vaikkapa Tornion-joen jäidenlähdön yleiseen, vaikkakin vaihdellen edeneeseen aikaistumiseen 1700-luvulta alkaen.

Siten nämäkin tulokset sopivat hyvin vaikkapa näkemykseen, että olemme olleet toipumassa 'Pienen Jääkauden kourista'. On lämmennyt.

Tulokset eivät kuitenkaan siis kerro mitään siitä, mikä aiheutti Pienen Jääkauden ja siitä toipumisen.

Tulokset eivät siis kerro mitään siitä, mikä on aiheuttanut lämpenemisen. Eivät sitä, onko ihminen aiheuttanut sen pieneltäkään tai suuremmalta osalta. Eikä tällaisia tuloksia tule tällaisiin todistuksiin käyttää. Sellainen käyttö olisi hyvin epätieteellistä.. Onneksi meistä ei kukaan siihen tietenkään sorru.

Tällaiset luonnonhistorialliset todistukset ovat vallan mainioita kuvaamaan sitä, että muutos on maailmassa ainoa pysyvä. Kaikki muuttuu. Yksi muuttaa toista. Kaikki virtaa sanoi jo entinenkin suuri kreikkalainen filosofi, joka näki yli pienen ja lyhytikäisen ihmisen.

Vierailija
drosop
Vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttaa aika paljon myös sinne valuvat päästöt, jotka ovat voineet nousta 1850 luvulta, joten en klorofylli a:n määrää pidä kovin hyvänä ilmastonmuutoksen indikaattorina.

Tuossa TimoT:n linkkaamassa tutkimuksessa oli kyllä muita mahdollisia seikkoja poistettu jo kohteiden valinnassa.

Yksi mitä ei tietenkää ole voitu poistaa, oli esim typpiyhdisteiden tulo kaukokulkeutumina. En huomannut tällaisia asioita käsitellyn. Tutkimuksessa oli usein yleinen viittaus 'limnologisiin' olosuhteisiin.

Tätähän toki muuttaa kaukosaasteetkin jonkin verran, mutta ilmeisesti tutkijat (PERUSTELLUSTI) sivuuttivat kysymyksen ja pitivät lämpötilasta johtuvia biologisia muutoksia tärkeimpinä.

Jos pienenkin järven täydellistä ympäristömuutosta yrittäisi selvittäää, olisi kai pengottava vaikkapa satunaisten lähteiden muodostumisen vaikutus, jne. Eikä se ole mahdollista. Siksi isompi otos ja tulosten keskiarvoja ym.

Kyllähän 1970 ja 80 luvuilla kovasti todistettiin vaikkapa Norjan karujen vuoristojärvien hapettumista kuoliaiksi kaukokulkeutumien vuoksi (rikkihapot ja typpihapot). Ja varmasti paljon aiheellisesti. Tämän kääntöpuoli on rehevöitymismahdollisuus toisissa oloissa.

Vierailija
vesku
Porukka arvioi tuloksia ihan kauniin näköisesti ja minulla ei ole mitään syytä olla uskomatta tuloksia 100%.



Sanoin tuossa 100%. Tarkoitin tuloksia itse biologiasta.

Tutjaryhmä tai ainakin kirjoittajat uskoivat lisäksi, että ON ANNETTU TOTUUS, ETTÄ LÄMPENEMINEN JOHTUU IHMISVAIKUTUKSESTA

Tähän en voi mitenkään uskoa. Siten kaikki tästä johdetut väittämät ovat mielestäni katteettomia. Ennen se oli Jumala joka jakoi säät, nyt olisi ihminen. Haa, ehkä pakanuutta, mutta ei tiedettä.

Tulokset eivät siis kerro mitään siitä, mikä on aiheuttanut lämpenemisen. Eivät sitä, onko ihminen aiheuttanut sen pieneltäkään tai suuremmalta osalta. Eikä tällaisia tuloksia tule tällaisiin todistuksiin käyttää. Sellainen käyttö on hyvin epätieteellistä..

Vierailija
happopää
Ainakin lintujen kevätmuutto on aikaistunut, joillakin muuttavilla lajeilla jopa viikkoja (esim. kiuru, töyhtöhyyppä). Samoin pesintä on aikaistunut.

Katso esim.

http://www.birdlife.fi/suojelu/ilmasto/ ... muutos.pdf


Katsoin. Juttu on ihan asiaa. Käsittelee muutoksia ilmaston lämmetessä.

Tässä on erityisen hyvää, että kirjoittaja ei sanallakaan viittaa ihmisen vaikutukseen. Puhuu vain tapahtuneesta ilmastonmuutoksesta. Ja on historiaakin, esim:

on syytä muistuttaa, että ilmasto on muuttunut ennenkin ja myös silloin lintututkijat olivat kiinnostuneita samankaltaisista kysymyksistä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kalelan tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista lintujen levinneisyyteen Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla.



Rohkenisinko tehdä muutaman lisäarvauksen. Pikkulinnut ovat nopeasti uusiutuvia lajeja. Populaatiossa on hajontaa muuttoajoissa. Ilmaston lämmetessä hyötyvät ne jotka lähtevät aikaisemmin ja ehkä myös pidemmälle. Niiden osuus lisääntyy. Jonkin ajan kuluttua ne ovat enemmistö.

Vastaavasti hyötyvät ilmaston viiletessä ne, jotka lähtevät myöhemmin ja ehkä myös muuttavat lyhyemmin. Ja jos tilanne jatkuu jonkin aikaa, ne ovat tyypillisiä 'vallitsevia lintusia'.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat