Nobelisti Rita Levi-Montalcini 100v. 22.04.2009

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://en.wikipedia.org/wiki/Rita_Levi-Montalcini

"Professional life

During World War II, she conducted experiments from a home laboratory, studying the growth of nerve fibers in chicken embryos which laid the groundwork for much of her later research. Her first genetics laboratory was in her bedroom at her home. In 1943, her family fled south to Florence, and she set up a laboratory there also. Her family returned to Turin in 1945.

In September of 1946, Levi-Montalcini accepted an invitation to Washington University in St. Louis, under the supervision of Professor Viktor Hamburger. Although the initial invitation was for one semester, she stayed for thirty years. It was there that she did her most important work: isolating the nerve growth factor (NGF) from observations of certain cancerous tissues that cause extremely rapid growth of nerve cells in 1952. She was made a Full Professor in 1958, and in 1962, established a research unit in Rome, dividing the rest of her time between there and St. Louis.

From 1961 to 1969 she directed the Research Center of Neurobiology of the CNR (Rome), and from 1969 to 1978 the Laboratory of Cellular Biology.

[edit] Senator for Life

On August 1, 2001 she was appointed as Senator for Life[1] by the President of the Italian Republic, Carlo Azeglio Ciampi. On 28–29 April 2006, Levi-Montalcini, aged 97, attended the opening assembly of the newly-elected Senate, at which the President of the Senate was elected; she declared her preference for the centre-left candidate Franco Marini. Levi-Montalcini, who is the senior member of the Upper House, chose not to be the temporary president on this occasion. She actively takes part in the Upper House discussions, unless busy in academic activities around the world. Due to her support of the government of Romano Prodi, she was often criticized by some right-wing senators, who accused her of "saving" the government when the government's exiguous majority in the Senate was at risk. She has been frequently insulted in public, and on blogs, since 2006, by both center-right senators such as Francesco Storace, and far-right bloggers for her age and Jewish origins.[5][6]

Levi-Montalcini is currently the oldest living and the longest-lived Nobel laureate who, though hard of hearing and nearly blind, recently vowed to remain a political force in her country.[7]

Kommentit (5)

Toope
Seuraa 
Viestejä23166
Liittynyt23.7.2006

Ja pointti on?

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija
Toope
Ja pointti on?

Koko jutussa ei ole mitään ihmeellistä, tyypillinen nobelisti. Uutinen olisi jos nobelisti olisi esim. afro, mutta kun ei. Niinkuin suurin osa nobelisteista, hänkin on juutalainen.

Vierailija
Toope
Ja pointti on?



Että Suomessa häntä ja hänen käänteentekeviä tuloksiaan, joiden mukaan neuronien yhteydet aivokuorlla eivät ole geenien määräämiä, ei haluta muistaa, vaan siltä pannaan pää pensaaseen, ja jatketaan tiederahojen jakamista hölynpölyyn.

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0404/castren.pdf

" Nykyään on tavallista ajatella yhden tai toisen geenin määräävän sitä taikka tätä biologista prosessia, kuten esimerkiksi jotakin vaihetta hermoston kehityksessä. Eräät perinnölliset sairaudet ovat todisteena siitä, että yhdenkin geenin puutteella tai virheellisellä toiminnalla voi todella olla dramaattisia vaikutuksia hermoston kehitykseen. Toisaalta myös ympäristö ja kokemukset vaikuttavat hermoston kehitykseen. Eräs tärkeä mekanismi, jota elimistö toistuvasti käyttää hermoston kehityksen ohjaamiseen, on valinta.

Valinnan periaate hermoston kehityksessä perustuu siihen, että tiettyä rakennetta tuotetaan kehityksen aikana ylimäärin, sitten valitaan syntyneistä rakenteista parhaiten tarpeita vastaavat ja muut eliminoidaan. Tämän periaatteen keksi ensimmäisenä italialainen tutkija Rita Levi-Montalcini toisen maailmansodan aikana
tutkiessaan kanan alkion ääreishermoston kehitystä keittiöönsä pystyttämässään laboratoriossa (juutalaisena hän ei voinut työskennellä Italian yliopistoissa). "

Vierailija

Tänä vuonna lääketieteen nobel meni (taas?) telomeraasien tutkijoille. Eikö noista jokin vuosi sitten jaettu jo nobe, niiden keksimisestä ja vaikutuksesta vanhenemiseen?

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/L%C ... 5249816343

" Lääketieteen Nobel kromosomien rapistumisen tutkijoille

5.10.2009 12:38 | Päivitetty: 5.10.2009 15:00

Timo Paukku

Helsingin Sanomat
Michael Probst / AP

Nobelistit Elizabeth Blackburn ja Carol Greider poseerasivat maaliskuussa Paul Ehrlichin patsaan luona vastaanottaessaan Paul Ehrlichin and Ludwig Darmstaedterin tiedepalkinnon Frankfurtissa.

Nobelistit Elizabeth Blackburn ja Carol Greider poseerasivat maaliskuussa Paul Ehrlichin patsaan luona vastaanottaessaan Paul Ehrlichin and Ludwig Darmstaedterin tiedepalkinnon Frankfurtissa.

Lääketieteen ja fysiologian Nobelin palkinnon 2009 saavat Elizabeth H. Blackburn, Carol W. Greider ja Jack W. Szostak.

He kaikki ovat tutkijoita Yhdysvalloissa. Kolmikko on tutkinut, kuinka kromosomiemme dna-nauhan päissä olevat telomeerit suojaavat soluja esimerkiksi ikääntymiseltä.

Tieto voi auttaa ikääntymistutkimuksessa ja tarjota joskus hoitoja eri perinnöllisiin sairauksiin.

Esimerkiksi Downin oireyhtymää sairastavilla henkilöillä veren valkosolujen telomeerit ovat normaalia lyhyemmät. Kolmikko on selvittänyt yhden biologian perustavista kysymyksistä.

Kuinka kromosomit voivat kopioitua täydellisesti, kun solumme jakautuvat satoja kertoja eliniän aikana?

Ratkaisu piilee kromosomien päissä, telomeereissa. Telomeereja muodostaa entsyymi, telomeraasi. Telomeerit ovat aitotumallisten soluissa, kuten ihmisten soluissa, esiintyvä dna-jakso kromosomien päässä. Telomeerit lyhentyvät solujen jakautuessa, ja sen tiedetään liittyvän ikääntymiseemme.

Telomeeri koostuu toistuvista DNA-jaksoista. Ne muodostavat kromosomin päähän silmukoita, jotka estävät kromosomien päitä liittymästä toisiinsa.

Silmukka muodostuu telomeerin päässä yksijuosteisesta osasta, joka yhdistyy telomeerin vastinjakson kanssa. Telomeerit ovat ”hattuja”, jotka suojaavat kromosomien päitä. Telomeerit kuluvat, mutta sitä estää niitä pidentävä entsyymi telomeraasi.

Usein telomeraasi on aktiivinen vain sukulinjan soluissa. Jos telomeerit tulevat liian lyhyiksi, ne eivät enää muodosta silmukoita, jolloin kromosomit voivat yhtyä toisiinsa. Solut eivät ehkä silloin pysty korjaamaan virhettä ja ne saattavat ajautua solukuolemaan, apoptoosiin.

Telomeerien lyhentymisellä uskotaan olevan yhteys paitsi vanhenemiseen myös syöpien syntyyn. Syöpäsolut jakautuvat kiivaasti, ja jotenkin ne samalla säilyttävät telomeerinsa. Nyt selvitetään kuumeisesti, miten ne pystyvät siihen.

Nähtävästi niillä on kiihtynyt telomeerien tuotanto. Sitä aiotaan estää lähivuosina rokottein. Telomeerien puute puolestaan voi aiheuttaa anemiaa, ihotauteja ja oireita keuhkoissa.

Palkituista Blackburn syntyi 1948 Tasmaniassa Australiassa ja työskentelee Kalifornian osavaltion yliopistossa San Franciscossa.

Greider on syntynyt 1961 ja tutkii Johns Hopkinsin lääketieteellisessä yliopistossa Baltimoressa.

Szostak on syntynyt 1952 Lontoossa ja tutkii nyt eri huippuyksiköissä Yhdysvaltain itärannikolla.

Palkinnon arvo on noin miljoona euroa. Palkinnon jakaa kuningas Kaarle XVI Kustaa Tukholmassa joulukuun alussa. "

Uusimmat

Suosituimmat