Seuraa 
Viestejä8692

Possessivisuffiksittomat muodot ovat yleistymässä ainakin puhekielessä. Siirtymävaiheessa on käytetty tarpeettomastikin sekä persoonapronomiinin genetiiviä että possessivisuffiksia samassa yhteydessä, mutta jälkimmäinen näyttää jäävän vähitellen kokonaan pois. Germaanikielten vaikutustako?

Sivut

Kommentit (39)

Näyttää siltä, että Suomen puhekieli on alkanut ottamaan enemmän ja enemmän vaikutteita germaanisista kielistä. Possessiivisuffiksin häviäminen on vain yksi niistä vaikutteista. Toisaalta... Mihin sitä edes tarvitsee? Puhekielessä sanajärjestyskin on lähes aina Subjekti - Verbi - Objekti, kuten esim. englanninkielessä, vaikka suomenkielessä on periaatteessa täysin vapaa sanajärjestys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ja heti saavuttuaan vaimoineen paikalle asdf alkoi possessoimaan suffiksiaan.

Ja kun suffiksi oli riittävän posse asdf sanoi: " Kato, sä otat pillin ja sä imet sen kaljan!"

Sahrah
Mikä on possesiivisuffiksi?



Possessiivisuffiksiton muoto on esimerkiksi Sokoksen joskus 80 -luvulla lanseeraama "Meidän merkki".

Se kääntyi sitten asiallisempaan, possessiivisuffikselliseen, muotoon "Meidämme Erkki".

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Sahrah
Mikä on possesiivisuffiksi?



Mielipiteeni mukaan possessiivisuffiksi on äidinkielemme kaunistus, jonka pitäisi muiden valtakielistä poikkeavien kuriositeettiensa kera kuulua sinunkin yleissivistykseesi.

Kieli elää ja tarpeettomaksi koetut ilmaisut karsiutuvat ensin puhekielestä, sitten kirjoitetusta.
Se ei kyllä aina tunnu hyvältä. Kehitys näyttää siltä, ettei maailmassa kohta puhuta kuin englantia eri murteilla. Voidaan taas alkaa rekentamaan Baabelin tornia

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Katoaahan se. Mutta soisin verbin siirtyvän viimeiseksi kuten se saksan kielessä on. Se madaltaisi kynnystä oppia germaanista kieltä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Ne harvat jotka ovat joskus opiskelleet latinaa tietävät että kielessä ei ollut esimerkiksi artikkeleita, mutta myöhemmin ne ovat ilmestyneet romaanisiin kieliin. Artikkeleita ei ollut myöskään vanhoissa germaanisissa kielissä (säilyneet goottitekstit hyvänä esimerkkinä) eikä niitä taida olla nykyäänkään slaavilaisissa eikä balttilaisissa kielissä. Indoeurooppalainen kantakieli (jos sellainen oli) ei tuntenut artikkeleita. Jos nyt ihan oikein muistan, niin suomalais-ugrilaisissa kielissä unkarilla on artikkelit.

Mutta eivätköhän artikkelit tule meidänkin kieleemme pikkuhiljaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Artikkeli_(kielioppi)

Pertinax
Seuraa 
Viestejä1783
Rere
..Artikkeleita ei ollut myöskään vanhoissa germaanisissa kielissä (säilyneet goottitekstit hyvänä esimerkkinä)...

Gootissa on
http://members.terracom.net/~dorothea/d ... index.html

Linguists believe that the common ancestor of the Indo-European languages (i.e., the Proto-Indo-European language) did not have a definite article.
http://en.wikipedia.org/wiki/Article_(grammar)#Etymology

http://www.brighthub.com/education/lang ... 17249.aspx

Pertinax
Rere
..Artikkeleita ei ollut myöskään vanhoissa germaanisissa kielissä (säilyneet goottitekstit hyvänä esimerkkinä)...

Gootissa on
http://members.terracom.net/~dorothea/d ... index.html

Linguists believe that the common ancestor of the Indo-European languages (i.e., the Proto-Indo-European language) did not have a definite article.
http://en.wikipedia.org/wiki/Article_(grammar)#Etymology

http://www.brighthub.com/education/lang ... 17249.aspx




Näköjään on gootissa, jostain olin saanut käsityksen että siitä puuttuisi artikkelit. Taitavat artikkelit olla tulossa Suomenkiin. Aika usein kuulee puhekielessä käytettävä sanoja yksi ja se artikkelinomaisesti.

Kaikki muuttuu ajan myötä, myös suomenkieli. Nuorempi sukupolvi ei varmaan edes tunne tällaista sanahirviötä, joka vielä 20-30 v. sitten oli yleisessä käytössä: alennusmyynti. Nykyisinhän se on pelkkä ale.

Kamalin poss.suff:n käyttäjä oli entinen tv:n urheiluselostaja Anssi Kukkonen, joka (esimerkiksi) selosti pituushyppyä urheilijan takapuolen viistäessä alastulokasaan:
"Hänen selänpäänjatke viisti hiekkakasaa!"

Kyllähän nuo artikkelit on tulossa vaivihkaa. Yks'- ja se-sanoja käytetään aika paljon artikkeleiden tapaan puhekielessä.

EDIT: Äh... Myöhässä.

Kyllä puhekieleen kehitykseen voi itsekin vaikuttaa.
Sanoin kerran tyttärellemme kun hän haki avaimiaan, että tässähän tämäsi. Tytär luuli sanaa tämäsi lapinmurteiseksi ilmaisuksi. Sitähän se ei ole missään nimessä.Nyt tuo "tämäsi" on levinnyt jonkin verran lähipiirin huvittavaan ilmaisun käyttöön.
Tämäsikö?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat