Mitkä lahjat esiintyvät yhdessä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olisi kiva saada arkiajattelun arvioita siitä, mitkä lahjakkuudet esiintyvät yhdessä. Neurotieteet ovat selvittäneet, että jotkin eri kyvyt käyttävät samankaltaisia aivotoimintoja eri tehtäviin kuten esim. musikaallisuus ja matemaattisuus esiintyvät usein samassa ihmisessä. Joskus taas aivovaurion saaminen johonkin tiettyyn osaan aivoja, voi viedä jonkin kyvyn, mutta sitten paljastaakin jonkin toisen kyvyn. Kerran oli dokkarissa tarina miehestä, joka tällin saatuaan menetti empatiakyvyn, mutta osasi sen jälkeen maalata omaperäisesti ja taitavasti.

Omia arkiajattelun havaintojani:

-Musiikaallisuus ja matematiikka: Molemmissa on kysymys kaavantunnistuksesta (pattern recognition). Molempiin liittyy myös järjestys, eli on olemassa ns. vääriä ja oikeita vastauksia, joihin löytyy looginen selitys.

-Kuvataiteellisuus liittyy mielestäni usein tunnemaailman herkkyyteen. Herkkä ihminen voi olla hissukka, mutta myös ekstrovertti boheemikko. Kuvataiteellinen lahjakkuus ei ole niin kulmikasta, vaan ympäripyöreää. Kuvataiteessa järjestyksellä ei ole niin paljon merkitystä kuin kokonaiskuvalla ja impressiolla. Villi veikkaus, että oikea aivokuori tiukasti yhteydessä limbisen järjestelmän tunnekeskuksiin.

-Sosiaalinen lahjakkuus ei mielestäni esiinny mielestäni erityisen useasti minkään tietyn lahjakkuuden kanssa. Toisaalta vaikuttaa siltä, että erittäin lahjakkaissa matemaatikoissa on sosiaalisesti lahjattomia ihmisiä. Samoin virkaintoiset byrokraatit tuntuvat jotenkin jäykiltä, siis ihmiset, jotka hakevat pakkomielteisesti varmuutta elämäänsä. Veikkaisin, että limbisen järjestelmän tunne-elämä on alikehittynyttä, jonka seurauksena aivokuori eli puhdas järki ilman intohimoja on ottanut johtavan roolin. Tunteet tuovat kuitenkin pelisilmää ja sosiaalisuutta selittää mielestäni parhaiten aivojen joustavuus ja sopeutumiskyky.

-Hyvä kielipää on ollut hiukan mysteeri. Lukiossa oli yksi poika erittäin lahjakas musiikissa, mutta täysi toope kielissä, mukaanlukien englannissa. Hiljattain tulleessa dokkarissa oli juttu tytössä, jonka vanhemmat olivat pitäneet tyttöä 10 ekaa vuotta täysin eristyksissä ulkomaailmasta. Kun tyttö löydettiin oli tämän psyyke erittäin alikehittynyt. Ei osannut kieltä, ei mitään. Tytöllä oli kuitenkin erittäin suuri kyky elehtiä ja vielä ilmeisempi kyky oppia uusia sanoja ja merkityksiä. Grammatiikkaa tyttö ei kuitenkaan kyennyt oppimaan ollenkaan, pelkästään sanoja.

Kertokaa toki omista havainnoista ja pohdinnoistanne.

Sivut

Kommentit (33)

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005
Peksa
-Musiikaallisuus ja matematiikka: Molemmissa on kysymys kaavantunnistuksesta (pattern recognition). Molempiin liittyy myös järjestys, eli on olemassa ns. vääriä ja oikeita vastauksia, joihin löytyy looginen selitys.



Kyllä, näin varmasti on. Molemmat myös vaativat erittäin hyvää (lyhytkestoista) muistia, joka lienee taustalla.

Peksa
-Kuvataiteellisuus liittyy mielestäni usein tunnemaailman herkkyyteen. Herkkä ihminen voi olla hissukka, mutta myös ekstrovertti boheemikko. Kuvataiteellinen lahjakkuus ei ole niin kulmikasta, vaan ympäripyöreää. Kuvataiteessa järjestyksellä ei ole niin paljon merkitystä kuin kokonaiskuvalla ja impressiolla. Villi veikkaus, että oikea aivokuori tiukasti yhteydessä limbisen järjestelmän tunnekeskuksiin.



Näinkin varmasti on - vaikea sanoa, kun oma kuvatailteellisuus rajoittuu viivottimella tai tietokoneella piirrettyihin kuviin.

Tunnemaailmaltaan herkkä ihminen voi myös olla lahjakas musiikissa, tosin eri tavalla kuin matemaattisesti lahjakas.

Peksa
-Sosiaalinen lahjakkuus ei mielestäni esiinny mielestäni erityisen useasti minkään tietyn lahjakkuuden kanssa. Toisaalta vaikuttaa siltä, että erittäin lahjakkaissa matemaatikoissa on sosiaalisesti lahjattomia ihmisiä. Samoin virkaintoiset byrokraatit tuntuvat jotenkin jäykiltä, siis ihmiset, jotka hakevat pakkomielteisesti varmuutta elämäänsä. Veikkaisin, että limbisen järjestelmän tunne-elämä on alikehittynyttä, jonka seurauksena aivokuori eli puhdas järki ilman intohimoja on ottanut johtavan roolin. Tunteet tuovat kuitenkin pelisilmää ja sosiaalisuutta selittää mielestäni parhaiten aivojen joustavuus ja sopeutumiskyky.



Jokainen älykkyyden alalaji on niin pirun vaikea määritellä yksiselitteisesti. Onko sosiaalisesti lahjakas ihminen, joka psykopaattina pystyy manipuloimaan toisia, vai "hyväntahtoinen hölmö", joka iloisuuttaan ja avoimuuttaan tulee toimeen kenen tahansa kanssa?

Molemmat ovat, näkökannasta riippuen.

Peksa
-Hyvä kielipää on ollut hiukan mysteeri. Lukiossa oli yksi poika erittäin lahjakas musiikissa, mutta täysi toope kielissä, mukaanlukien englannissa. Hiljattain tulleessa dokkarissa oli juttu tytössä, jonka vanhemmat olivat pitäneet tyttöä 10 ekaa vuotta täysin eristyksissä ulkomaailmasta. Kun tyttö löydettiin oli tämän psyyke erittäin alikehittynyt. Ei osannut kieltä, ei mitään. Tytöllä oli kuitenkin erittäin suuri kyky elehtiä ja vielä ilmeisempi kyky oppia uusia sanoja ja merkityksiä. Grammatiikkaa tyttö ei kuitenkaan kyennyt oppimaan ollenkaan, pelkästään sanoja.



Kieltä voi oppia useilla eri tavoilla. En lähtökohtaisesti usko, että matemaattisesti lahjakas voisi olla kielellisesti lahjaton. Kielioppi on silkkaa matematiikkaa ja muistisääntöjä, ja sanat oppii oppimalla. Ainakin äidinkielen ja matematiikan arvosanojen tulisi korreloida keskenään.

Kielellisesti lahjakkaita on sitten toisellakin tavalla. Jotkut eivät kirjasta kielioppisääntöjä lukemalla paljoa rikastu, mutta oleillessaan Italiassa 3 kuukautta yksinkertaisesti vain oppivat kuuntelemalla.

Kun älykkyyden eri alalajitkin on hankala määritellä, niin vielä hankalampaa on siis sanoa, onko ihminen älykäs vai ei

Vierailija
Olbe
Peksa
-Musiikaallisuus ja matematiikka: Molemmissa on kysymys kaavantunnistuksesta (pattern recognition). Molempiin liittyy myös järjestys, eli on olemassa ns. vääriä ja oikeita vastauksia, joihin löytyy looginen selitys.



Kyllä, näin varmasti on. Molemmat myös vaativat erittäin hyvää (lyhytkestoista) muistia, joka lienee taustalla.

Peksa
-Kuvataiteellisuus liittyy mielestäni usein tunnemaailman herkkyyteen. Herkkä ihminen voi olla hissukka, mutta myös ekstrovertti boheemikko. Kuvataiteellinen lahjakkuus ei ole niin kulmikasta, vaan ympäripyöreää. Kuvataiteessa järjestyksellä ei ole niin paljon merkitystä kuin kokonaiskuvalla ja impressiolla. Villi veikkaus, että oikea aivokuori tiukasti yhteydessä limbisen järjestelmän tunnekeskuksiin.



Näinkin varmasti on - vaikea sanoa, kun oma kuvatailteellisuus rajoittuu viivottimella tai tietokoneella piirrettyihin kuviin.

Tunnemaailmaltaan herkkä ihminen voi myös olla lahjakas musiikissa, tosin eri tavalla kuin matemaattisesti lahjakas.

Peksa
-Sosiaalinen lahjakkuus ei mielestäni esiinny mielestäni erityisen useasti minkään tietyn lahjakkuuden kanssa. Toisaalta vaikuttaa siltä, että erittäin lahjakkaissa matemaatikoissa on sosiaalisesti lahjattomia ihmisiä. Samoin virkaintoiset byrokraatit tuntuvat jotenkin jäykiltä, siis ihmiset, jotka hakevat pakkomielteisesti varmuutta elämäänsä. Veikkaisin, että limbisen järjestelmän tunne-elämä on alikehittynyttä, jonka seurauksena aivokuori eli puhdas järki ilman intohimoja on ottanut johtavan roolin. Tunteet tuovat kuitenkin pelisilmää ja sosiaalisuutta selittää mielestäni parhaiten aivojen joustavuus ja sopeutumiskyky.



Jokainen älykkyyden alalaji on niin pirun vaikea määritellä yksiselitteisesti. Onko sosiaalisesti lahjakas ihminen, joka psykopaattina pystyy manipuloimaan toisia, vai "hyväntahtoinen hölmö", joka iloisuuttaan ja avoimuuttaan tulee toimeen kenen tahansa kanssa?

Molemmat ovat, näkökannasta riippuen.

Peksa
-Hyvä kielipää on ollut hiukan mysteeri. Lukiossa oli yksi poika erittäin lahjakas musiikissa, mutta täysi toope kielissä, mukaanlukien englannissa. Hiljattain tulleessa dokkarissa oli juttu tytössä, jonka vanhemmat olivat pitäneet tyttöä 10 ekaa vuotta täysin eristyksissä ulkomaailmasta. Kun tyttö löydettiin oli tämän psyyke erittäin alikehittynyt. Ei osannut kieltä, ei mitään. Tytöllä oli kuitenkin erittäin suuri kyky elehtiä ja vielä ilmeisempi kyky oppia uusia sanoja ja merkityksiä. Grammatiikkaa tyttö ei kuitenkaan kyennyt oppimaan ollenkaan, pelkästään sanoja.



Kieltä voi oppia useilla eri tavoilla. En lähtökohtaisesti usko, että matemaattisesti lahjakas voisi olla kielellisesti lahjaton. Kielioppi on silkkaa matematiikkaa ja muistisääntöjä, ja sanat oppii oppimalla. Ainakin äidinkielen ja matematiikan arvosanojen tulisi korreloida keskenään.

Kielellisesti lahjakkaita on sitten toisellakin tavalla. Jotkut eivät kirjasta kielioppisääntöjä lukemalla paljoa rikastu, mutta oleillessaan Italiassa 3 kuukautta yksinkertaisesti vain oppivat kuuntelemalla.

Kun älykkyyden eri alalajitkin on hankala määritellä, niin vielä hankalampaa on siis sanoa, onko ihminen älykäs vai ei




Vaatiiko lahjakkuus älykkyyttä ko. asiaan ?
Ihmisen lahjakkuus/älykkyys suuntautuu "parhaimmillaan" tietyille alueille.
Kysymys kuuluukin ovatko älykkyys tai lahjakkuus sama asia ja onko se synnynnäistä vai opittua?
Vai synnytäänkö tänne kaikki samalla 0-tasolla, josta lähdemme kehittymään ja toiset vain omaksuvat tietyt asiat nopeammin ja paremmin ?

Vierailija
Starman

Vaatiiko lahjakkuus älykkyyttä ko. asiaan ?
Ihmisen lahjakkuus/älykkyys suuntautuu "parhaimmillaan" tietyille alueille.
Kysymys kuuluukin ovatko älykkyys tai lahjakkuus sama asia ja onko se synnynnäistä vai opittua?
Vai synnytäänkö tänne kaikki samalla 0-tasolla, josta lähdemme kehittymään ja toiset vain omaksuvat tietyt asiat nopeammin ja paremmin ?



Tässä tapauksessa itse tarkoitan enemmän niitä, joilla ilmenisi olevan synnynnääinen kyky erikoisalueellaan. Siis niitä, jotka olemattomalla harjoittelulla ovat kyvykkäitä, tai jotka nopeasti omaksuvat kyseisen taidon harjoittelullaan verrattuna muihin.

Nyt on ihan arkiajattelusta kyse. Mitä ekana tulee mieleen.

Vierailija
Peksa
-Musiikaallisuus ja matematiikka: Molemmissa on kysymys kaavantunnistuksesta (pattern recognition). Molempiin liittyy myös järjestys, eli on olemassa ns. vääriä ja oikeita vastauksia, joihin löytyy looginen selitys.

Tästä olen minäkin samaa mieltä. Olen onnettoman huono molemmissa, musiikissa vielä enemmän kuin matematiikassa.

Olbe

Kieltä voi oppia useilla eri tavoilla. En lähtökohtaisesti usko, että matemaattisesti lahjakas voisi olla kielellisesti lahjaton.

Koulumaailmaa yläasteella ja lukiossa seuratessa totesin porukan jakautuvan karkeasti neljään ryhmään: osa oli hyviä matemaattisissa aineissa ja heikompia kielissä, toiset hyviä kielissä, mutta heikompia matemaattisissa aineissa, ja toiset eivät pärjänneet kummassakaan, eivätkä yleensä saaneet kummoisia arvosanoja oikein mistään. Viimeinen ryhmä olivat sitten "hikipingot" eli ne, yleensä tytöt, jotka napsivat arvosanoja 8-10 lähes joka aineesta.
Menestys koulussa ei tietenkään suoraan kerro todellista lahjakkuutta alalla, mutta antaa kenties jonkinlaista osviittaa.

Olbe
Ainakin äidinkielen ja matematiikan arvosanojen tulisi korreloida keskenään.

Mutta äidinkieli on kieliopin lisäksi myös luovuutta. Itse pärjäsin aina hyvin äidinkielessä. Aineet olivat kieliopillisesti lähes virheettömiä ja niistä tipahteli säännönmukaisesti ysejä ja kymppejä. Sain myös palkinnon lukion parhaasta yo-aineesta. Matematiikassa sen sijaan taidot tulivat vastaan jo ysiluokalla, ja sen jälkeen kurssit seilattiin läpi pänttäämällä laskutavat nopeasti ulkoa ennen tenttiä, kun niiden syvällinen hahmottaminen ei olisi onnistunut ilman tolkutonta työmäärää. Kyllähän niistä kaseja ja ysejä tuli, mutta itse en kokenut aiheita hallitsevani.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008
Olbe
Kielioppi on silkkaa matematiikkaa ja muistisääntöjä, ja sanat oppii oppimalla. Ainakin äidinkielen ja matematiikan arvosanojen tulisi korreloida keskenään.



Kääntäisin tämän mieluummin toisinpäin: matematiikka on kieli tai kielen jatke.

Mei long

Olbe

Ainakin äidinkielen ja matematiikan arvosanojen tulisi korreloida keskenään.

Mutta äidinkieli on kieliopin lisäksi myös luovuutta.



Matematiikka ei vaadi mielestäsi luovuutta?

Luulenpa, että monet kielellisesti lahjakkaat, mutta koulumatematiikan vaikeaksi kokeneet ovat oikeasti matemaattisesti lahjakkaita. Matematiikan perusopetuksesta voi saada väärän kuvan asioista, sillä siinä ei painoteta juuri lainkaan sanallista ilmaisua, joka on kuitenkin matematiikan tärkein työkalu niin kommunikaatiossa kuin ajattelussakin. Matematiikka vaatii tarkkaa kielikorvaa, sillä asiat pitäisi pystyä ilmaisemaan ja myös ymmärtämään tarkasti.

Sotketaanpa soppaa välikysymyksellä:

Onko peruskoulun ja lukion kurssien vaatimustaso vielä alkuunkaan riittävän korkea sille, että arvosanoista voitaisiin vetää mitään luotettavia johtopäätöksiä lahjakkuudesta? Vai näkyykö numeroissa vain jonkinlainen suuntautuminen ja kiinnostuksen kohteet? Ihmisethän voivat olla tietämättään lahjakkaita asioissa, joihin he eivät syystä tai toisesta ole syventyneet. Ja toisaalta lukion todistukseen saa niitä kymppejä ilman mitään kummempia lahjoja, jos vaan on aineesta kiinnostunut.

We're all mad here.

Vierailija
abskissa

Onko peruskoulun ja lukion kurssien vaatimustaso vielä alkuunkaan riittävän korkea sille, että arvosanoista voitaisiin vetää mitään luotettavia johtopäätöksiä lahjakkuudesta? Vai näkyykö numeroissa vain jonkinlainen suuntautuminen ja kiinnostuksen kohteet? Ihmisethän voivat olla tietämättään lahjakkaita asioissa, joihin he eivät syystä tai toisesta ole syventyneet. Ja toisaalta lukion todistukseen saa niitä kymppejä ilman mitään kummempia lahjoja, jos vaan on aineesta kiinnostunut.



Hyvä pointti. Voisi nostaa moniakin huippulahjakkuuksia esiin, jos peruskoulun aikana tehtäisiin muutaman kerran eri aineissa jotain über-vaikeita kokeita eri lahjakkuuksia testaavia kokeita. Esim. meidän koulussa oli ala-asteen 1. luokalla kerran koe, jossa laitettiin 200 oppilasta ruokasaliin ja tehtiin musiikkikorvatesti, jossa pystyttiin poimimaan tosi lahjakkaita lapsia. Ei olisi muuten tullut kunnolla ilmi.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005
Peksa
Hiljattain tulleessa dokkarissa oli juttu tytössä, jonka vanhemmat olivat pitäneet tyttöä 10 ekaa vuotta täysin eristyksissä ulkomaailmasta. Kun tyttö löydettiin oli tämän psyyke erittäin alikehittynyt. Ei osannut kieltä, ei mitään. Tytöllä oli kuitenkin erittäin suuri kyky elehtiä ja vielä ilmeisempi kyky oppia uusia sanoja ja merkityksiä. Grammatiikkaa tyttö ei kuitenkaan kyennyt oppimaan ollenkaan, pelkästään sanoja.

Ihmisellä on tietty vaihe lapsuudessa, n. alle 10-vuotiaana, jolloin hänen täytyy oppia mikä tahansa kieli tai muuten hän ei koskaan opi muuta kuin hyvin yksinkertaisia lauserakenteita ja yksittäisiä sanoja. Koska on suhteellisen epäeettistä testata tätä elävillä ihmisillä, on tutkittu susilapsia ja muita vastaavassa tilassa täysin ilman mitään kieltä kasvaneita, siksi hyvin epämääräinen "alle kymmenvuotiaana"-määre.

Itseäni kiinnostaisi kovasti, kuinka suhtautuisi kieleen lapsi, joka on sanotaan kolme-viisivuotiaaksi kyllä kuullut ihmiskieltä mutta sen jälkeen joutunut ympäristöön, jossa minkäänlainen kommunikaatio ei ole mahdollista. Sanovat että viisivuotiaana ihminen vasta alkaa aktiivisesti muistamaan asioita. Idea lähti siitä että tunnen muutamia kavereita jotka ovat syntyneet ulkomailla ja juuri tässä iässä muuttaneet takaisin Suomeen vanhempien työn perässä, ja ovat hävittäneet täydellisesti lapsuutensa kielet (paitsi suomen, tietysti).

Ihmisen aivot ovat merkillinen asia.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

Kulaushaikara
Seuraa 
Viestejä1023
Liittynyt27.4.2009

Musikaalinen ja matemaattinen lahjakkuus ainakin itseltäni puuttuvat, vaikka olenkin lukion pitkän matematiikan suorittanut. Tosin, JOS minua olisi vähääkään innostettu musiikin saralla, niin kuka tietää... laulaa en osaa, mutta ehkäpä soittaa?

Olen kuva- ja veistotaiteissa lahjakas, samoin äidinkielessä, muissa kielissä hyvää keskitasoa. Mutta sosiaalisesti olen lahjakas. Luova, niin sanotusti. Matematiikan avaruusgeometriasta sain aikoinani 10+ kokeesta, kun muuten en ollut matematiikasta kiinostunut ja vetelin seiskoja. Opettaja luuli minun luntanneen... Nykyisessä ammatissanikin joudun hahmottamaan tiloja ja esineitä kolmiulotteisesti ja se kohta aivoistani on lahjakkuudella varustettu. Matematiikkaa kai sekin on?

Lahjakkuuksia on monenlaisia, joskus kapea-alaisiakin. Luovaa ajattelua tarvitaan mielestäni kaikissa ammateissa, joissa ei työ ole pelkkää vanhan toistoa. Insinöörikin tarvitsee luovuutta, vaikka ei osaisi piirtää kuin viivan tietokoneella ja esteettistä silmää ei juuri olisi. Luova ajattelu ei ole muista lahjoista kiinni, sillä voi höystää saatuja lahjoja.

Katselin muuten dokumenttia lapsesta, jolle äiti oli soittanut pianoa koko raskasuajan. Lapsesta tuli ihmelapsi pianon soitossa ja hänellä oli absoluuttinen sävelkorva! Mikä oli geenien osuus ja mikä tämän ulkopuolisen vaikutuksen osuutta? Ja loppuuko lapsen kehitys lyhyeen? Osaako hän käyttää lahjojaan luovasti ja TULKITA sekä TUOTTAA musiikkia aikuisena? Mielenkiintoista.

Samalla voisi pohtia mikä lahjakkuus periytyy ja ikä ei? Tai periytyykö? En tiedä onko näitä pohdittu jo täällä.

Vierailija

Vaikka eri lahjakkuuden lajit korreloivat toisinaan positiivisesti toistensa kanssa, niin niiden välille ei tule vetää suoraa yhtäläisyysmerkkiä. Sanotaan, että kielen osaaminen samoin kuin matemaattiset taidot ovat (mm. spatiaalinen hahmotuskyky) ovat jossain määrin yhteydessä musikaalisuuteen, mutta siihen sisältyy valtavan paljon muitakin asioita. /sävelkorva, rytmitaju, motoriset taidot, luovuus, lauluääni etc./ Richard Lynn yritti muistaakseni väittää, että musikaalisuus korreloisi myös yleisälykkyyden kanssa, mutta hänen tutkimuksiinsa on suhtauduttu ristiriitaisesti.

Kannattaa myös huomioida, että kyse on lievästä tilastollisista korrelaatiosta, yksilötasolla asiat eivät välttämättä ilmene samalla tavalla. Todennäköisesti monet meistä tietävät matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat täysin epämusikaalisia ja vice verca. Jos joku ihminen on erityisen lahjakas tietyllä osa-alueella, niin tästä ei suoraan seuraa, että sama pätisi kaikkien muiden taitojen suhteen.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Peksa
-Musiikaallisuus ja matematiikka: Molemmissa on kysymys kaavantunnistuksesta (pattern recognition). Molempiin liittyy myös järjestys, eli on olemassa ns. vääriä ja oikeita vastauksia, joihin löytyy looginen selitys.



Peksa
-Kuvataiteellisuus liittyy mielestäni usein tunnemaailman herkkyyteen. Herkkä ihminen voi olla hissukka, mutta myös ekstrovertti boheemikko. Kuvataiteellinen lahjakkuus ei ole niin kulmikasta, vaan ympäripyöreää. Kuvataiteessa järjestyksellä ei ole niin paljon merkitystä kuin kokonaiskuvalla ja impressiolla. Villi veikkaus, että oikea aivokuori tiukasti yhteydessä limbisen järjestelmän tunnekeskuksiin.



Tiedättekö miltä tuntuu kun on noi molemmat...?

Vierailija
Peksa
-Musiikaallisuus ja matematiikka: Molemmissa on kysymys kaavantunnistuksesta (pattern recognition). Molempiin liittyy myös järjestys, eli on olemassa ns. vääriä ja oikeita vastauksia, joihin löytyy looginen selitys.



Ei hyvänen aika. Kuvitteletko todellakin, jotta matemaattista ja musikaalista lahjakkuutta voidaan mielekkäästi selittää noiden mututulkintojen avulla?

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
Liittynyt9.10.2008
Echi
Peksa
-Musiikaallisuus ja matematiikka: Molemmissa on kysymys kaavantunnistuksesta (pattern recognition). Molempiin liittyy myös järjestys, eli on olemassa ns. vääriä ja oikeita vastauksia, joihin löytyy looginen selitys.



Ei hyvänen aika. Kuvitteletko todellakin, jotta matemaattista ja musikaalista lahjakkuutta voidaan mielekkäästi selittää noiden mututulkintojen avulla?



En minä ainakaan kuvittele.

Musikaalisuuskin jakautuu moneen osa-alueeseen, jotka eivät aina esiinny yhdessä:
[list:34qf3qd9]
[*:34qf3qd9] sävelkorva[/*:m:34qf3qd9]
[*:34qf3qd9] rytmitaju[/*:m:34qf3qd9]
[*:34qf3qd9] soittamiseen (ja laulamiseen) liittyvä motoriikka[/*:m:34qf3qd9]
[*:34qf3qd9] rakenteiden hahmottaminen[/*:m:34qf3qd9]
[*:34qf3qd9] musiikillinen "tunneäly"[/*:m:34qf3qd9]
[*:34qf3qd9] säveltämiseen tarvittava sommittelutaito[/*:m:34qf3qd9][/list:u:34qf3qd9]

En yleensä viitsisi käyttää noin epämääräistä ilmaisua kuin "tunneäly", mutta musiikin suhteen se on ehkä paikallaan. Mutta mitä muutakaan se olisi: kykyä ymmärtää ja kokea musiikin välittämiä tunnelmia.

Tuossa listassa hahmottaminen ja sommittelu voivat liittyä matemaattiseen lahjakkuuteen.

Nämäkin osa-alueet voi varmaan jakaa pienemmiksi osiksi. Esimerkiksi sävelkorvan vastuulle jää tässä sekä melodiat että harmoniat. Esiintyvätkö lahjakkuudet vielä tälläkään tasolla aina yhdessä?

Echi

Kannattaa myös huomioida, että kyse on lievästä tilastollisista korrelaatiosta, yksilötasolla asiat eivät välttämättä ilmene samalla tavalla. Todennäköisesti monet meistä tietävät matemaattisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat täysin epämusikaalisia ja vice verca. Jos joku ihminen on erityisen lahjakas tietyllä osa-alueella, niin tästä ei suoraan seuraa, että sama pätisi kaikkien muiden taitojen suhteen.



Naulan kantaan. Tietysti hyvin älykkäät ihmiset tapaavat olla lahjakkaita monella eri alalla, mutta heilläkin on yleensä joitakin aukkoja.

We're all mad here.

Vierailija

Voiko yksilö olla lahjakas kaikessa? Musiikki, kieli, liikunta, kuvataide, matematiikka?

Oletteko tavanneet tällaisia henkilöitä?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat