Seuraa 
Viestejä1918

1)Tasa-arvo: Pidemmälle kouluttautuneet sietävät pidempään tilapäistä, opiskeluista johtuvaa niukkuutta, kituuttaen opintotuen varassa. Myös täytyy muistaa se että paremmin tienaavat maksavat nykymallissa yksittäiseen palkansaajaan suhteutettuna absoluuttisesti eli määrällisesti sekä suhteellisesti progessiivisen verojärjestelmän muodossa eniten veroja. Eli rikkaammat maksavat köyhempien kansanosien terveydenhuollon ja ilmaisen koulutuksen.

2)Parempi palkka+vähän opiskelupaikkoja suhteessa hakijoihin=parhaat kyvyt valikoituu. Nämä AMK:sta tai Yliopistoista valmistuvat tulevat myös tulevat tekemään vastuullisempaa ja henkisesti haastavampaa työtä. Parempaa palkkaa nauttivien luovemman työn ponnistelut mahdollistavat sen että määrällisesti suuremmalla duunarien armeijalla olisi töitä myös tulevaisuudessa ja sitä kautta koko yhteiskunta hyötyy.

Rautalankamallista väännettynä: Esimerkiksi jos kellokortteja suunnittelvassa firmassa tehdään testausvaiheessa ajallisesti lyhen jakson sisällä näennäisesti pieni virhe voi siitä koitua näitä kellokortti järjestelmiä käyttävälle asiakasyritykselle moninkertaisesti päänvaivaa ja turhaa ajanhukkaa kuin siitä että duunari lähtee töiden jälkeen hieman stressaantuneena kotiinsa unohtaen leimata kellokortin oikealla tavalla.

3) Yhteiskunta taantuisi: Mikäli työn tehokkaammasta tekemisestä tai työtä tehostavien innovaatioiden tuottamisesta ei maksettaisi tuntuvaa korvausta laskisi motivaatio yrittää enemmän. Mistä seuraisi että tulisi naapuri tai globaalissa mittakaavassa jokin toinen valtio ja yhteiskunta tekemään nämä työt tehokkaammin.

-

Kommentit (17)

idiotus
Seuraa 
Viestejä1907

Jep. Näin se systeemi näyttää toimivan riittävän vakaasti.

Onhan se nyt selvää, että samapalkkaisuus saa kannatusta keskimääräistä alhaisemman palkan tienaajien joukossa. Ahneutta on molemmissa päissä. Itse tulisin toimeen hyvinkin pienellä summalla rahaa (työttömyyskorvaus).

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

In porto perse vitulus est.

Rousseau: "tämä keskustelufoorumi saattaa aiheuttaa itsetuhoisuutta, käytettävä vain hoitohenkilökunnan valvovan silmän alla ja/tai hyvin lääkittynä".

Varoitus! Saatan leikkiä välillä paholaisen asianajajaa jopa tiedostamatta sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
baal1984
Mikäli työn tehokkaammasta tekemisestä tai työtä tehostavien innovaatioiden tuottamisesta ei maksettaisi tuntuvaa korvausta laskisi motivaatio yrittää enemmän.



Tämä nyt taas ei liity koulutukseen mitenkään.

baal1984
Eli rikkaammat maksavat köyhempien kansanosien terveydenhuollon ja ilmaisen koulutuksen.



Suurimmat tukiaiset Suomessa saavat maanviljelijät. Veroja maksavat kaikki köyhimmästä kansanluokasta lähtien, kaikki yhteiskuntaluokat hyötyvät toisin kuin vaikka jenkeissä:

Noin 46 miljoonalla ihmisellä, 15 % väestöstä, ei kuitenkaan ole minkäänlaista sairausvakuutusta. Sairaalat ovat lain mukaan velvollisia hoitamaan kaikki hätätapaukset, mutta akuutin hengenvaaran poistuttua hoitovelvoite lakkaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvallat#Terveys




Parempi palkka+vähän opiskelupaikkoja suhteessa hakijoihin=parhaat kyvyt valikoituu. Nämä AMK:sta tai Yliopistoista valmistuvat tulevat myös tulevat tekemään vastuullisempaa ja henkisesti haastavampaa työtä.



Mutta tavalliset duunarit tekevät monin kerroin vaarallisempaa ja ruumiillisesti raskaampaa työtä kuin amk:sta ja yliopistosta valmistuneet, tapaturmiin liittyviä tilastoja voi lukea täältä:

http://www.tvl.fi/asp/system/empty.asp? ... =1&C=20403

Mistä seuraisi että tulisi naapuri tai globaalissa mittakaavassa jokin toinen valtio ja yhteiskunta tekemään nämä työt tehokkaammin.



Oletko kuullut Kiina-ilmiöstä? Tehtaat siirretään muualle, työtä tehdään eikä työntekemisestä makseta duunarille mitään.

mirab
Seuraa 
Viestejä3017
baal1984
1)Tasa-arvo: ... Eli rikkaammat maksavat köyhempien kansanosien terveydenhuollon ja ilmaisen koulutuksen.



Toisaalta rikkaammat kun kouluttautuvat niin köyhät maksavat myös heidän yliopistojaan...

3) Yhteiskunta taantuisi: Mikäli työn tehokkaammasta tekemisestä tai työtä tehostavien innovaatioiden tuottamisesta ei maksettaisi tuntuvaa korvausta laskisi motivaatio yrittää enemmän.[/quote]
Motivaatiovaikutuksen ohessa tuloeroilla on päinvastainenkin vaikutus. Suuret tuloerot heikentävät yhteiskunnan hyvinvointia, rikkaiden rahat kun menevät hyvinvoinnin kannalta suurimmalta osalta hukkaan. He eivät pysty kuluttamaan kaikkea.

Joidenkin tutkimusten mukaan Suomessa, jossa tuloerot ovat kasvaneet voimakkaimmin maailmassa viimeisen 10 vuoden aikana, hyvinvointi on taantunut jo 20 vuotta.

GPI laskettu ensimmäistä kertaa Suomelle
Aito kehitys kääntyi laskuun 20 vuotta sitten
Talouskasvu ei ole enää 1980-luvun lopun jälkeen lisännyt ihmisten kokemaa hyvinvointia, kun huomioidaan elämänlaatuun liittyvät tekijät, aiheutuneet ympäristöhaitat ja kestämättömän kehityksen vaikutukset. Juuri valmistuneiden laskelmien mukaan Suomessa hyvinvointia laskevat etenkin kasvavat tuloerot ja talouden elämänlaatua heikentävien vaikutusten sekä ympäristövaikutusten lisääntyminen.
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_07_08_gpi.html

Rere väittää: Israel on rasistinen ja ihmisoikeuksien vastainen
"vihapuhetta saa tehdä kunhan kohde on juutalainen"
Sianliha on Israelissa kielletty
Maailmanpankki kirjoitti: MENA-maiden non-oil-vienti on paljon suurempi kuin Suomen.

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654
baal1984
1)Tasa-arvo: Pidemmälle kouluttautuneet sietävät pidempään tilapäistä, opiskeluista johtuvaa niukkuutta, kituuttaen opintotuen varassa. Myös täytyy muistaa se että paremmin tienaavat maksavat nykymallissa yksittäiseen palkansaajaan suhteutettuna absoluuttisesti eli määrällisesti sekä suhteellisesti progessiivisen verojärjestelmän muodossa eniten veroja. Eli rikkaammat maksavat köyhempien kansanosien terveydenhuollon ja ilmaisen koulutuksen.



Opiskelijan elämään sisältyy myös sellaista vapautta, jota ei duunarilla ole. Eivätkä ketkään veronmaksajat pelkästään muiden ihmisten hyvinvointia maksa vaan myös omaansa. Pitkään opiskellut maksaa omat opintonsa verojen kautta.

baal1984

2)Parempi palkka+vähän opiskelupaikkoja suhteessa hakijoihin=parhaat kyvyt valikoituu. Nämä AMK:sta tai Yliopistoista valmistuvat tulevat myös tulevat tekemään vastuullisempaa ja henkisesti haastavampaa työtä. Parempaa palkkaa nauttivien luovemman työn ponnistelut mahdollistavat sen että määrällisesti suuremmalla duunarien armeijalla olisi töitä myös tulevaisuudessa ja sitä kautta koko yhteiskunta hyötyy.



Parhaat kyvyt seulotaan koulutuksen ja koulutuspaikan saamisen vaativuudella. Haastavat tehtävät ovat jo sinällään houkuttelevia. Kyvykkäät haluavat kykyjänsä vastaavia töitä palkasta riippumatta.

Poikkeuksen tähän tekevät ne haastavat työt, joissa ei luonnostaan ole paljon hohtoa: lääkärit, juristit jne.

Luuletko, että insinöörit olisivat kiinnostuneita siivojan hommista, jos palkka olisi samalla tasolla? Töiden henkinen haastavuus on myytti, jota me keski- ja hyvätuloiset pidämme mielellämme yllä. En voisi kuvitella mitään henkisesti haastavampaa kuin yksitoikkoinen työ.

baal1984

Rautalankamallista väännettynä: Esimerkiksi jos kellokortteja suunnittelvassa firmassa tehdään testausvaiheessa ajallisesti lyhen jakson sisällä näennäisesti pieni virhe voi siitä koitua näitä kellokortti järjestelmiä käyttävälle asiakasyritykselle moninkertaisesti päänvaivaa ja turhaa ajanhukkaa kuin siitä että duunari lähtee töiden jälkeen hieman stressaantuneena kotiinsa unohtaen leimata kellokortin oikealla tavalla.



Väärin väännetty malli: pitäisi verrata duunarin työhön kellokortteja tuottavassa firmassa, ei asiakaspuolella. Onko töiden tuottavuus ainoa oikea palkanmääräytymisperuste? Itsehän nostit esiin ainakin "henkisen haastavuuden".

baal1984

3) Yhteiskunta taantuisi: Mikäli työn tehokkaammasta tekemisestä tai työtä tehostavien innovaatioiden tuottamisesta ei maksettaisi tuntuvaa korvausta laskisi motivaatio yrittää enemmän.



Onko tälle myytille vahvistusta? Mikä on tuntuva korvaus?

Työ tekijäänsä kiittää -- ammattitaitoon ja -ylpeyteen kuuluu luova ponnistelu. Raha on toki toimiva palkkio onnistumisesta mutta kohtuus kaikessa. Tärkeintä on se että onnistumiset huomioidaan ja palkitaan jotenkin.

Ehdottomassa samapalkkaisuudessa ei tietenkään ole mitään mitään järkeä. Mutta se, että työmarkkinoilla heikossa asemassa olevia kyykytetään maksamalla täysipäiväisestä työstä murto-osaa hyvätuloisten palkasta, perustuu silkkaan vahvempien mielivaltaan. No mikä siinä, jos siitä tykkää, kun ei itse tarvitse kituuttaa toimeentulorajalla. Vai mitä?

We're all mad here.

Oho
Seuraa 
Viestejä2004
abskissa

Onko tälle myytille vahvistusta? Mikä on tuntuva korvaus?

Työ tekijäänsä kiittää -- ammattitaitoon ja -ylpeyteen kuuluu luova ponnistelu. Raha on toki toimiva palkkio onnistumisesta mutta kohtuus kaikessa. Tärkeintä on se että onnistumiset huomioidaan ja palkitaan jotenkin.




USA vs. NL, BRD vs DDR, Etelä- vs Pohjois Korea,

Henkisen käteen vedon lisäksi duunista, ainakaan millään laajemmalla foorumilla, ei juuri muuta palkkiota saa kuin liksan. Ainoa valuutta, jolla on oikeasti arvoa, on valuutta.

http://www.youtube.com/watch?v=km32HRO1o2k

abskissa
Seuraa 
Viestejä3654

Kyse oli palkkatasoista ja kannustavuudesta, ei kommunismista tai kapitalismista.

Kannustaminen ja palkitseminen ei riitä perusteeksi palkkakuoppien olemassaololle. Vai korreloiko jonkun ammattiryhmän työmotivaatio käänteisesti alimman desiilin tulojen kanssa?

We're all mad here.

Oho
Seuraa 
Viestejä2004

Taloudellinen egalitarismi on keskeinen osa sosialistista/kommunistista ideologiaa.

Mä en ottanut mitään kantaa palkkakuoppien olemassaolon oikeutukseen, kunhan totesin, että harvoja poikkeustapauksia, esiintyvät taitelijat tms. lukuunottamatta palkan ohella ainoat motivaattorit tuppaavat olemaan sisäsyntyisiä ainakin mitä työn palkitsevuuteen ja kannustavuuteen tulee.

iisakka
Seuraa 
Viestejä848

Suomessa on varmaan edelleen aika paljon ihmisiä, joiden mielestä tuloerot saisivat olla pienemmät. Nykyään vain entistä enemmän pelätään, että kyvykkäin työvoima karkaa ulkomaille jos ei kotimaassa saa kilpailukykyistä palkkaa.

60-70-80 -luvuilla koulutettu porukka ei vielä ollut niin herkästi lähdössä kuin nykyään. Nykyään on sekä ulkoiset että päänsisäiset kynnykset lähtemiseen matalammat. Siksi ei uskalleta jarrutella palkkahaitarin venymistä.

No onhan kai niitäkin jotka vakavissaan uskovat että joku ihan oikeutetusti ansaitsee saada 10 tai 100 kertaa suurempaa palkkaa kuin joku toinen. Ikään kuin luonne, lahjakkuus ja kyvyt olisivat omaa ansiota ja siitä pitäisi palkita.

Yksi näkökulma samapalkkaisuuteen:

Valtiohan tukee eri menetelmin huonompiosaisia. Näille maksetaan aina huonompaa palkkaa kuin sille, joka vakituisena tekisi vastaavaa työtä. Työyhteisössä epäsuosittuja henkilöitä heitetään pihalle ja tilalle otetaan näitä tukikavereita vaikka useampi. Sossut stana!

Kuten sanottu jo, palkka tulee ansaita koulutuksella&taidolla&teholla, ei pelkkän oppiarvon mukaan.

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Cubemon
baal1984
Mikäli työn tehokkaammasta tekemisestä tai työtä tehostavien innovaatioiden tuottamisesta ei maksettaisi tuntuvaa korvausta laskisi motivaatio yrittää enemmän.



Tämä nyt taas ei liity koulutukseen mitenkään.



No, uskoisin että on totta että duunari jolla ei ole korkeaa koulutusta, voisi olla kyvykäs tekemään innovaatioita työssään, mutta väittäisin että henkilöllä jolla on alaan liittyen laajempi teoreettinen sivistys on parempi valmius tuottaa julkaisukelpoista tuotantoa tehostavaa aineistoa luettavassa muodossa.

Tarkoitan että duunarilla voi olla idea siitä että jokin on väärin, minkä kaikki voivat havainnoida, mutta teoreettisen tiedon omaksuneella on merkittävästi paremmat
valmiudet tuottaa raportti siitä kuinka hommat hoidetaan paremmin kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti tuotannon alkumetreiltä viimeistelyyn asti.

Uskoisin väittämäni olevan perusteltu siksi koska uskon että on todennäköisempää että korkeammin koulutetulla on paremmat valmiudet tehdä muutoksia tuotantoympäristössä ilman että tuottaa enemmän hyötyä kuin hallaa.

Esim. se että haluaa että tehdään tehokkaampia autoja ei johda siihen että olisi kykyä tehdä tehokkaampia autoja ellei omaa riittävää teoreettista sivistystä mikä voi olla aivan yhtä hyvin ammattikoulun käyneellä mutta todennäköisemmin AMK- tai yliopistotutkinnon suorittaneella.

-

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918

Koulutuksen tuottavuuteen suhteessa opiskelujen jälkeiseen veroylijäämän ja koulutuksen hintaan en osaa ottaa kantaa koska en tiedä mistä tietoa voisi etsiä.

baal1984

2)Parempi palkka+vähän opiskelupaikkoja suhteessa hakijoihin=parhaat kyvyt valikoituu. Nämä AMK:sta tai Yliopistoista valmistuvat tulevat myös tulevat tekemään vastuullisempaa ja henkisesti haastavampaa työtä. Parempaa palkkaa nauttivien luovemman työn ponnistelut mahdollistavat sen että määrällisesti suuremmalla duunarien armeijalla olisi töitä myös tulevaisuudessa ja sitä kautta koko yhteiskunta hyötyy.


Abskissa:Parhaat kyvyt seulotaan koulutuksen ja koulutuspaikan saamisen vaativuudella. Haastavat tehtävät ovat jo sinällään houkuttelevia. Kyvykkäät haluavat kykyjänsä vastaavia töitä palkasta riippumatta.

Poikkeuksen tähän tekevät ne haastavat työt, joissa ei luonnostaan ole paljon hohtoa: lääkärit, juristit jne.

Luuletko, että insinöörit olisivat kiinnostuneita siivojan hommista, jos palkka olisi samalla tasolla? Töiden henkinen haastavuus on myytti, jota me keski- ja hyvätuloiset pidämme mielellämme yllä. En voisi kuvitella mitään henkisesti haastavampaa kuin yksitoikkoinen työ.

Oletan että esimerkkiksi viittaa sellaisen insinöörin toimeen jossa työskennellään byrokratian ja hallinnollisen konttorirotan toimessa.

Toisaalta uskon, arvon Abkissa että mielestäsi on olemassa myös korkeasti koulutetun henkilön virkoja/toimia joissa luovuutta voi käyttää hyväkseen tehden työstänsä henkisesti palkitsevaa, kuten esimerkkisi juristin tai lääkärin urasta kaiketi antaa ymmärtää.

On kaiketi olemassa myös luovemman toimen insinöörin paikkoja joissa jatkuvasti täytyy oppia uutta ja hallita monia samanaikaisia prosesseja ja tulosvastuullisesti hoitaa kyseiset haasteet.

Siitä en osaa omaan kokemukseeni nojautuen sanoa mitään koska olen vielä poissaoleva insinööriopiskelija. Puhun vain siitä mitä olen kuullut lähipiiristäni.

baal1984

Rautalankamallista väännettynä: Esimerkiksi jos kellokortteja suunnittelvassa firmassa tehdään testausvaiheessa ajallisesti lyhen jakson sisällä näennäisesti pieni virhe voi siitä koitua näitä kellokortti järjestelmiä käyttävälle asiakasyritykselle moninkertaisesti päänvaivaa ja turhaa ajanhukkaa kuin siitä että duunari lähtee töiden jälkeen hieman stressaantuneena kotiinsa unohtaen leimata kellokortin oikealla tavalla.



Abskissa:Väärin väännetty malli: pitäisi verrata duunarin työhön kellokortteja tuottavassa firmassa, ei asiakaspuolella. Onko töiden tuottavuus ainoa oikea palkanmääräytymisperuste? Itsehän nostit esiin ainakin "henkisen haastavuuden".

Totta on että joskus syntyy heikomman kysynnän olosuhteisssa tilanteita joissa mainitsemani henkinen haastavuus ja tuottavuus laahaavaat alhaisissa murheiden laaksoissa mutta väittäisin että enimmäkseen normi tilauskantaan suhteutettuna kiinteän palkan lisäksi on mahdollista maksaa tuottavuuteen perustuvaa palkkaa, mihin myöhemmässä viittaan.

baal1984

3) Yhteiskunta taantuisi: Mikäli työn tehokkaammasta tekemisestä tai työtä tehostavien innovaatioiden tuottamisesta ei maksettaisi tuntuvaa korvausta laskisi motivaatio yrittää enemmän.



Abskissa:Onko tälle myytille vahvistusta? Mikä on tuntuva korvaus?

Työ tekijäänsä kiittää -- ammattitaitoon ja -ylpeyteen kuuluu luova ponnistelu. Raha on toki toimiva palkkio onnistumisesta mutta kohtuus kaikessa. Tärkeintä on se että onnistumiset huomioidaan ja palkitaan jotenkin.

Ehdottomassa samapalkkaisuudessa ei tietenkään ole mitään mitään järkeä. Mutta se, että työmarkkinoilla heikossa asemassa olevia kyykytetään maksamalla täysipäiväisestä työstä murto-osaa hyvätuloisten palkasta, perustuu silkkaan vahvempien mielivaltaan. No mikä siinä, jos siitä tykkää, kun ei itse tarvitse kituuttaa toimeentulorajalla. Vai mitä?

Itse olen tällä hetkellä sairaspäivärahallla joten en osaa sanoa empiiriseen tietoon perustuen mitää oikeasta työelämästä. Tarkoituksenani on aloittaa opiskelut AMK:ssa loppukesästä 2010.

Mutta minulla on jonkin verran työkokemusta reilusta järjestelmästä, INEX:iltä, jossa oli lyhyellän työurallani käytössä työn tuottavuuteen perustuva kannustinpalkkausjärjestelmä jolla omia tuloja saattoi nostaa peruspalkkaan nähden parhaimmassa tappauksessa kymmeniä prosentteja ylös päin. Sen katson olevan lähempänä oikeudenmukaisuutta kuin pienituloisuuden rajalla kittuuttamista eli normi varastomiehen palkalla elämistä.

-

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat