Vieraiden ja aggressiivisten lajien torjunnasta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aika omituista ettei tämä asia tunnu etenevän. Mitään ei ole tehty 3.5 vuoden aikana, jolloin esim europarlamentti sai aiheesta kirjallisen kysymyksen:

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2887/05
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle

Aihe: Vieraiden, aggressiivisten lajien torjunta

YK:n biodiversiteettisopimuksessa pidetään tärkeänä vieraiden aggressiivisten lajien torjuntaa. Ne ovat yksi suurimpia biologisia uhkia niin ympäristöllemme kuin taloudelliselle hyvinvoinnillemmekin.
......
Onko komissio kiinnittänyt huomiota tähän rajat ylittävään ongelmaan, joka nivoutuu niin kauppaan, liikenteeseen kuin ympäristöön? Millaisin toimin komission mielestä kyseistä uhkaa voitaisiin tulevaisuudessa kontrolloida?

Vai pitääkö meidän vaan sopeutua ?

Mielestäni tämä koko EU on siinä mielessä huono asia, että kun se on olemassa, niin täällä ei tehdä mitään, koska odotamme että he tekevät.

Mutta kun he eivät teekään mitään, niin sitten käy huonosti.

Kun joku virkamies saa kysymyksen, niin on vain luonnollista että hän yrittää puolustaa itseään ja kiemurrella parhain päin. Eli kun tosiasioita ei voida tai saa tunnustaa, niin mitään korjauksiakaan ei tule koskaan tapahtumaan.

Huonous sisäänrakennettu systeemiin. Semmoista ei voi edes korjata.

Kommentit (5)

Vierailija

Niinpä. Kaniinitkin olisi voitu aivan mainiosti pääkaupunkiseudulta hävittää silloin, kun niitä oli vain pieni paikallispopulaatio. Mutta silloin ne olivat ihmisten mielestä söpöjä ja hauskoja, eikä kukaan vaatinut moista. Niiden hävitys olisi voinut herättää jopa vastustusta, ja mitään sellaistahan poliitikko ei aja, mikä johtaisi julkiseen epäsuosioon.
Nyt kaniineja on sitten niin paljon, ettei niistä ole toivoakaan päästä eroon. Toistaiseksi ne sentään pystyvät elämään vain kaupungin lämpökuplassa, mutta kenties ilmaston lämmetessä ne leviävät muuallekin Suomeen.

Jättiputkestakin voitaisiin vielä tehokkain toimenpitein päästä eroon, kenties jopa lupiinista. Minkistä tuskin on toivoakaan.

Vierailija

Itseäni huolestuttaa lähinnä uudet lentävät itikat. Joku malariasääski tms.

Jos asiaa alkaa ajattelemaan, niin on oikeastaan ihme, ettei joku räjähdysmäisesti lisääntyvä laji ole jo tuhonnut koko maata.

Koska täällä on kylmyyden takia vähän lajeja, niin on aika epätodennäköistä että täällä olisi luontaista vihollistakaan.

Ainoastaan kylmyys, mutta senhän kiertää hetkessä karvoilla, höyhenillä tai vaikkapa lentämällä talveksi jonnekin etelään.

Vierailija
Lektu-Elli

Jos asiaa alkaa ajattelemaan, niin on oikeastaan ihme, ettei joku räjähdysmäisesti lisääntyvä laji ole jo tuhonnut koko maata.

Ei se nyt taas niin yksinkertaista ole. Ekosysteemit ovat monimutkaisia, ja on hyvin epätodennäköistä, että vieras laji on sattumalta paremmin sopeutunut paikallisiin oloihin kuin alkuperäislaji. Sitä sattuu, mutta se tosiaan on epätodennäköistä. Enkä silti osaa kuvitella, kuinka mikään yksittäinen laji voisi "tuhota koko maan", ellei se satu olemaan ihminen.
Eläimen kohdalla tarvitaan sopiva elinympäristö, lämpötila, talvehtimiskeino ja tietysti ravintoa. Tulokaslajit, etenkin kauempaa saapuvat, joko selviävät tai eivät: niillä ei ole aikaa käyttää kymmeniä sukupolvia paikallisiin oloihin sopeutumiseen. Luontaisia reittejä elinaluettaan laajentavat lajit ovat tietenkin asia erikseen, mutta niistä tiettävästi on aniharvoin haittaa ollutkaan.
Kasvien kohdalla lämpötila-, kosteus- ja maaperäolot sekä leviämiskeinot, pölyttäjät ja kilpailevat kasvit ovat oleellisia. Suomessa on lukuisia tulokaskasvilajeja, jotka viihtyvät vain ja ainoastaan etelärannikon isoissa kaupungeissa. Toiset saattavat levitä pihapiireissä, mutta jäävät nopeasti toiseksi kilpailussa alkuperäisen, villin kasvillisuuden kanssa.

Arvioidaan, että noin 10 % maahan tuoduista vieraslajeista saa väliaikaisesti jalansijaa, niistä 10 % vakiintuu pysyväksi osaksi alueen eliöstöä ja näistä taas 10 % leviää niin, että niistä on uhkaa paikalliselle lajistolle.

Lektu-Elli
Itseäni huolestuttaa lähinnä uudet lentävät itikat. Joku malariasääski tms.

Malariasääskellä on vielä matkaa. Ilmasto saisi lämmetä radikaalisti, että ne selviytyisivät meikäläisistä talvista.

Vierailija

Ei ole temppu eikä mikään, että sääski oppisi muuttamaan talveksi esim sisätiloihin tai viemäriverkostoihin. Esim teille.

Ei ole myöskään mahdotonta, etteikö lajit oppisi käyttämään junia ja lentokoneita liikkumiseen. Sanoisin että se on helpompaa kuin lentää jonnekin Australiaan.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008

Jääkausi taisi päättyä joku 10 000 - 7 000 vuotta sitten. En ihan tarkasti muista. Olin silloin niin nuori.

Itse ajattelen silleen, että luonnolle yksi 10 000 vuotta on lyhyt aika. Olemme siis kaikki tulokaslajeja. "Kotolajien" sopeutuminenkin on vielä kesken. Koko ajan kuitenkin yritetään, karvaisuuskin on vanhemmiten lisääntynyt.

Uusimmat

Suosituimmat