Entä jos gravitaatiolaki olisi muunlainen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pohdiskelkaamme, millainen universumi olisi jos gravitaatiolaki (F = G * m1 * m2 / r^2) olisi toisenlainen.

Esim.

F = G * m1 * m2 / r

tai

F = G * m1 * m2 / r^3

tai

F = G * (m1 + m2) / r ^ 2

Muunkinlaisia kaavoja voi toki keksiä mutta aloitetaan nyt noista.

Kommentit (6)

Cargo
Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007

No voima F täytyisi määritellä vain eri tavalla kun nykyään...

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Vierailija

On toki hienoa, että näin tiedefoorumilla todetaan faktat, kuten "kaavoja ei todeta, ne johdetaan" tai "ei tuo vain ole totta". Mutta voitaisiinko esittää sen verran luovuutta, ihan teoreettisella tasolla, että vastattaisiin alkuperäiseen kysymykseen... Myönnän itse suoraan, että en pysty, varsinkaan koska en ole fyysikko. Nuo ekat replyt vain kiehauttivat hieman. John Gabriel Internet Theory, where art thou.

Vierailija

Ensimmäisessä tapauksessa gravitaatio vaikuttaisi matkan päästä paljon voimakkaammin kuin nyt. Universumi luhistuisi kasaan(paitsi kenties jos olisi saanut paljon suuremman laajenemistahdin alkuräjähdyksessä?). Tähdet ainakin luhistuisivat kasaan.

Toisessa tapauksessa gravitaatio vaikuttaisi paljon nykyistä heikommin. Tähdet, galaksit yms. eivät pysyisi kasassa.

Kolmatta on vähän vaikea mieltää. Se ainakin olisi jännä juttu, että suureen kappaleeseen nähden kaikki objektit kokisivat lähes saman voiman. Esim maapallolla bakteerilla ja panssarivaunulla olisi sama paino, vaikka massaero onkin suuri.

Ehkä.

Vierailija

Havaitulla gravitaatiopotentiaalilla on sellainen mukava ominaisuus, että se on harmoninen funktio. Siispä potentiaalin arvon selvittämiseksi yhdessä pisteessä p riittää tietää, mikä on keskimääräinen potentiaali mielivaltaisen pisteen p ympärille piirretyn pallon pinnalla. Tätä voitaisiin pitää eräänlaisena lokaalisuusehtona. Potentiaalin harmonisuus taas on matemaattisesti yksinkertainen seuraus siitä, että massa on gravitaatiokentän lähde, ts. gravitaatiovoiman divergenssiksi oletetaan avaruuden massatiheys. Samantyyppiset lait pätevät myös sähköstatiikassa.

Muistaakseni Jacksonin klassisessa sähködynamiikan kirjassa on hyvää pohdintaa siitä, miksi Coulombin potentiaali on harmoninen funktio ja kuinka monen desimaalin tarkkuudella voiman "vaimenemiseksponentin" tiedetään olevan juuri kaksi.

Uusimmat

Suosituimmat