Työkalujen evoluutio.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Katsastakaamme vaikkapa henkilöautojen kehitystä, niin huomaamme kuinka hienoiksi peleiksi ne on muuttuneet ihan viimmeisien kymmenien vuosien aikana. Ja siittä kun menenmme ajassa taaksepäin huomaamme, kuinka alkeellisista ajoneuvokyhäelmistä on lähdetty liikkeelle. Mutta sitten ne aivan ensimmäiset polttomoottoriset autot keksittiin melkein yhtä aikaa. Minun mielestä kyllä vähän hyvää sattumaa, että ne sitten monien vuosien, mitä ihmiskunta on täällä maapallolla ollut sattui juuri keksimään auton, joka on mullistanut maailmaamme teknisenä keksintönä ehkä eniten. Kaksi ja vieläpä samaan aikaan, aikamoinen sattuma:)
Se minua kaikkein eniten ihmetyttää, kuten tiedämme tarvitsee polttomoottori toimiakseen varsin monenlaisia ja muotoisia osia. Mistä se aivan ensimmäinen sorvi tuli jolla voitiin sorvata auton kampiakseli tai jokin muu tarkka osa?
Rakennettiin tietenkin, mutta mistä sen sorvin osat tuli? Metallin työstökoneet tarvitsevat itsekkin toimiakseen tarkasti työstettyjä metalli komponentteja. Mistä tuli ne kovat teräpalat, jotka kesti metallin työstämistä, millä ne tehtiin, jos ei ollut kuin vasta haurasta valurautaa?

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Et ole ilmeisesti hiiliteräksestä, keramiikasta ja timanteista kuullut? Ja entisaikaan löytyi sellaisia hauskoja epeleitä kuin viilarit, jotka tekivät tarkkojakin osia, vaikka aikaa kuluikin reilusti.

Nykyäänkin eräät tarkkuustyöt tehdään käsin, esimerkiksi johdepintojen skraappaus suoriksi (tälle oli joku hienokin nimi, en vain muista).

Vierailija

Vesi- tai tuulimyllyllä voi pyörittää alumiinioksidi- tai karbiditerää. Kyllähän smirgeli metallia työstää.

Metallia voi myös kuumentaa ahjolla niin, että voi työstää vaikka kiven reunalla.

Näin minä tekisin, en tiedä miten joskus pronssikaudella hommat hoidettiin.

Vierailija

Asia joka on katoamassa, on työkulttuuri joka tuotti valtavan määrän eritasoisia tuloksia asetettujen ja tavoitteiden ja taitojen mukaan. Kun kisällit ja oppipojat nyhersivät perustavaraa, tekivät mestarit niitä joihin vain heidän taidoillaan pystyi. Palkkaa tärkeämpää oli ammattiylpeys ja maine. Tarkkuuskin kasvaa hyvien yksilösuoritusten avulla.

Vierailija
JaakkoFagerlund
Et ole ilmeisesti hiiliteräksestä, keramiikasta ja timanteista kuullut? Ja entisaikaan löytyi sellaisia hauskoja epeleitä kuin viilarit, jotka tekivät tarkkojakin osia, vaikka aikaa kuluikin reilusti.
Nykyäänkin eräät tarkkuustyöt tehdään käsin, esimerkiksi johdepintojen skraappaus suoriksi (tälle oli joku hienokin nimi, en vain muista).



Kyllä kyllä, mutta millä tehtiin nämä viilat? Ja epäilen sitä tarkkuutta mitä tarvitaan esimerkiksi laakeriliuskojen tekemseen. Jos sinulla olisi edes se viila ja möltti valettua valurautaa, niin saisitko siittä kuulalaakerin aikaiseksi koko elinikänäsi?
Ja se mölttihän ei muutu viilan vaativaksi teräksi, vaikka sitä kuinka hinkkaisi.

Lektu-Elli
Vesi- tai tuulimyllyllä voi pyörittää alumiinioksidi- tai karbiditerää. Kyllähän smirgeli metallia työstää.

Metallia voi myös kuumentaa ahjolla niin, että voi työstää vaikka kiven reunalla.

Näin minä tekisin, en tiedä miten joskus pronssikaudella hommat hoidettiin.


Vesi- ja tuulimyllystä saadaan kyllä energia tämän työkalun liikuttamiseen, mutta mistä se alumiinioksidi- tai karbiditerä tuli? Smirgelillä ei moisiin tarkkuuksiin ole silloin voitu päästä. Työstää sillä kyllä on voitu.
Ahjolla voidaan toki kuumentaa normaalia rautaa, mutta erikoisteräkset vaativat paljon tarkempia lämpötiloja ja työstötapoja.
Minusta tämä alku metallintyöstössä ja sähkön siihen ymppäämisessä on liian suuria epätodennäköisyyksiä, esim. jos luonnosta olisi löytynyt juuri sopiva erikoisteräksen pala metallintyöstökoneeseen sopivaksi. Todennäköisyys on kyllä liian epätodennäköinen ollakseen sattumaa, vaikka luonnolla olisi ollut aikaa muovata sitä palaa satojatuhansia vuosia.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Kaikki lähti meidän länsinaapurista Ruotsista. Eräs Kenraali keksi ruveta sorvamaan tykkejä tai poraamaan. Ennen tätä epeliä oli tykit valettu. Ruotsalaiset keksivät sorvatut tykit.

Pronssista tehtiin tykkejä. Myös eräs ruotsalainen keksi 1600-luvulla laadukkaan raudan mistä sai hyviä aseita.

Kaikki on metallityöstö on lähtenyt sotateollisuudesta. Ilman sotia elettäisin kivikaudella. Kyllä työskoneita on 1800-luvulla ollut ja varsinainen auto keksittiin juuri 1800-luvun lopulla.

Eräskin Tamperelainen konepajakin vuokrasi hyvät koneet 1800-luvulla Yhdysvalloista. Ilmaisesti vuokraaminen oli juuri se tapa hankkia koneita 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Toki niitä myytiin. Esim. James Finlayson ei saanut koneita tuotua Englannista, niin hänen piti tuoda insinöörejä sieltä mitkä teki omasta päästään koneet uudestaan. Eli kopioi ne hyvät laitteet. 1800-luvulla ei saanut laitteita tuoda niin ne piti keksiä uudestaan. Yhdysvallat oli suurin teollisuusmaa jo 1890 vuodesta lähtien ja Yhdysvaltalaiset myi koneita ja laitteita.

Myös Saksasta sai hyviä laitteita.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Ennen polttomoottoreita oli höyrykoneita. Ne olivat ensin hyvin alkeellisisa, mutta aina keksittiin uusia ideoita. Tärkeä juttu oli saada lisättyä vettä kuumaan pannuun. Ei tarvinnut välillä odottaa seuraavaan aamuun. Siinä se tarkkuustyö kehittyi hiljalleen höyrykoneita parannellessa.

Omasta päästä heitän tällaista, että kun sitä mustaa mönjää ruvettiin tutkimaan ja jalostamaan kaikenlaisiksi lamppuöljyiksi, niin hyvinkin useampikin koneinsinööri varmaan rupesi pohtimaan, että josko tuosta uudesta aineesta olisi polttoaineeksi moottoriin. Siksi minusta ei ole kummallista, että polttomoottoreita keksittiin suurinpiirtein yhtäaikaa. Niin on käynyt monilla muillakin keksinnöillä, kun aika on ollut niille "kypsä". Ihmiset ovat kovia miettimään uusia ideoita.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija

Polttoaineina kisasivat kaikki palavat materiaalit. Stirlingille kelpaa kaikki ja se on ilm. ottomoottoria vanhempi keksintö. Hiilipölykin oli R. Dieselin kokeilussa mutta vaarallisuus lopetti kokeilut. Kaupunkikaasulla pyörivät ensimmäiset sisäisellä poltolla toimivat, ennen puristustahdin keksimistä.

Vierailija

kaavaamiseksi sitä esimerkiksi sorvin johteiden ja laakereiden viimeistelyä kutsuttiin vaikka valimoissa nuotin valmistusta kutsutaan myös kaavaamiseksi!

Vierailija
tohtorisykerö
Kyllä kyllä, mutta millä tehtiin nämä viilat?

Hiiliterästä, joka päästetään ensin pehmeäksi, sitten lyödään siihen lovet ja karkaistaan. Toimii enemmän kuin hyvin, on tullut joskus itsekin tehtyä tuollainen. Lovet voi lyödä karkaistulla hiiliteräksen palalla.

Ja epäilen sitä tarkkuutta mitä tarvitaan esimerkiksi laakeriliuskojen tekemseen. Jos sinulla olisi edes se viila ja möltti valettua valurautaa, niin saisitko siittä kuulalaakerin aikaiseksi koko elinikänäsi?

Luuletko, että ensimmäiset laakerit oli kuulalaakereita? Eivät olleet, vaan liukulaakereita, eli messinkiä tai pronssia, jossa reikä akselille. Hyvin helppoja valmistaa viilalla, kun aikaa on.

mutta mistä se alumiinioksidi- tai karbiditerä tuli?

Alumiinioksidia esiintyy luonnossa kivilajeina, joten sellaista kiveä voi käyttää hiomiseen ihan sellaisenaan. Piikarbidia esiintyy myös luonnossa, vaikkakin on erittäin harvinaista. Teräs sisältää rautakarbidia ja on sitä kokonaan, kun hiilipitoisuus on 6.67% teräksessä, ts. hiiliterästä.

Ahjolla voidaan toki kuumentaa normaalia rautaa, mutta erikoisteräkset vaativat paljon tarkempia lämpötiloja ja työstötapoja.

Eipä oikeastaan kummempia tarvitse, jotta oppii perusteet karkaisulle ja päästölle. Jos metalli vain on samaa koostumukseltaan, voi pelkän värin perusteella suorittaa karkaisua hyvinkin tarkasti (vrt. japanilaiset miekantekijät).

Vierailija
tk
kaavaamiseksi sitä esimerkiksi sorvin johteiden ja laakereiden viimeistelyä kutsuttiin vaikka valimoissa nuotin valmistusta kutsutaan myös kaavaamiseksi!

No sitähän se oli, muistelin kanssa tuota sanaa mutta olin varma että sotken sen nyt muotinvalmistukseen

Vierailija

Ei se työkalujen valmistus nyt ihan web-sukupolven keksintöjä ole;)

Vaikkakin teräs keksittiin myöhemmin niin rautaa on ihminen käyttänyt sujuvasti ajanlaskumme alusta ja jo yli tuhat vuotta aikaisemminkin. Raudasta voitiin valmistaa koneita ja työkaluja, jotka tietenkin kestävyydeltään olivat heikömpia kuin teräksiset vastaavat. Sepät tosin tekivät takoraudasta erinomaisia vehkeitä. Mitä taas koneen valmistukseen tulee, niin tuskin ekana listalla oli F1-moottori tiukoilla toleransseilla. Välyksiä löytyi, vaseliinia käytettiin, pronssista sai hyviä laakereita, yms. Kuten ylempänä todettiin, niin höyrykoneiden kanssa monen konemiehen taidot hioutuivat huippuunsa ja syntyi uusia keksintöjä.

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005

Kyllä se on työkalujen kehitys edennyt itse itsensä kanssa kätevästi rinnakkain. Ilman tarkkaa sorvia ei varmastikaan voi tehdä tarkkoja pyörähdyskappaleita, mutta aina tuon tuostakin löytyy joku näppäräsorminen kaveri joka osaa askarrella vähän aikaisempaa tukevamman ja paremmin laakeroidun sorvin. Luonnollisestikaan tämä ei ole tapahtunut kertarysäyksellä, vaan vähitellen.

Kuten mainittua, viila on ollut yksi merkittävimpiä työkaluja koneenrakennuksessa. Mekaanikon ehdottomiin taidonnäytteisiin kuului ennen wanhaan mm. tason viilaaminen. Tasomaisuus on taas luonnollisesti sorvin johteiden kannalta ehdottoman tärkeä ominaisuus.

Viilat puolestaan valmistettiin hyvinkin pitkään puhtaasti käsityönä taltan avulla. Pehmeään rautaan lyötiin taltan ja vasaran avulla vieri viereen teräviä uria ja lopuksi viila karkaistiin. Tämä vaati todella suurta tarkkuutta, jotta viilasta tuli mahdollisimman tasalaatuinen ja suora. Yksi koneenrakennuksen merkittävistä askeleista olikin viilan valmistuksen koneellistaminen: koneen avulla viiloista saatiin huomattavasti aikaisempaa tasalaatuisempia ja tasomaisempia, koska jokainen taltan isku saatiin samanlaiseksi ja hammastus täsmälliselle jaolle. Tämä luonnollisesti edellytti tarkkaa koneenrakennusta käyttäen käsin hakattuja viiloja (viilakoneen johteet yms).

Eli eipä tuossa mitään mystiikkaa ole, kehitys kehittyy kehityksen siivittämänä.

Vierailija

Ei tuo nyt niin ihmeellistä ole. Käsityötaito ja järjen käyttö vaan on nykyään niin harvinaista, että tällaisia kysymyksiä pompsahtelee.

Ei sen ekan sorvin niin tarkka tarvitse olla. Käyttäjästä se riippuu, mitä sillä saa aikaan.

Edit, lisähuomautus: Ei se niinkään menetelmästä ole kiinni, mittaamalla se tarkkuus tehdään.

Vierailija

Viilan teon voi ja ilm. on tehtykin, niin että terän talttaus tehdään taltta tukea vasten, siirtäen aihiota tarkasti halutun matkan, vaikkapa säätöliuskoja lisäten tai poistaen, iskien heilurivasaralla, jotta voima on aina sama.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat