Krooniset myyrätuhot = metsän avoviljelyn loppu!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Radiosta tuli ohjelma valtavista taimikkotuhoista. Tuho on paikoin ollut totaalinen. Juuret on syöty, peltomyyrä on syönyt lumen alapuoliset osat ja metsämyyrä viiteen metriin saakka.

Tyhjäksi syödyn alueen myyrät selviytyvät ruohottuneessa maastossa ja jälleen toisena ja kolmantena vuotena jyrsivät vasta istutetut taimet poskeensa.

Tehometsätalous ruokkii ylisuuria myyräkantoja ja tuhoaa näin itse itsensä. Taimikkotuhoja kartoittanut metsäinsinööri sanoi, että ilmiöstä on tullut pysyvä. Mistään ei riitä edes tarpeeksi petoja pitämään myyräkantoja kurissa.

Avohakkuisiin perustuva metsätalous ei enää ole Suomessa mahdollista, joten avohakkuut ja niiden vahinkojen korvaaminen pitää lopettaa välittömästi ja siirtyä luonnonmukaiseen metsänhoitoon.

Sivut

Kommentit (96)

Vierailija

Noh noh, ihan samalla tavalla ne myyräkannat ovat heiluneet syklisesti koko tehometsätalouden harjoittamisajan, ja tietääkseni avohakkuihin perustuva metsätalous on silti tuottanut puuta ihan taloudellisesti kannattavia määriä. Mikä ei tietenkään tarkoita, että avohakkuut olisivat välttämättä paras mahdollinen tai edes hyvä keino harjoittaa metsätaloutta, mutta ilmeisesti sillä pystytään kuitenkin puuta tuottamaan mainiosti lukuunottamatta näiden huippumyyrävuosien tappioita.
Metsästäjien hillitöntä intoa "hoitaa luontoa" pienpetoja tappamalla en sitten ymmärrä senkään vertaa, kun ne pienpedot olisivat ainoita jotka voisivat tasata myyräsyklejä.

Tänä vuonna myyriä on tosiaan ollut paljon. Olen törmännyt niihin, jopa kookkaisiin vesimyyriin, monta kertaa jopa täällä keskellä kaupunkia, ja lumen alle jääneet tienvarsi-istutukset on monin kohdin pistelty tehokkaasti parempiin suihin.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Mei long
Noh noh, ihan samalla tavalla ne myyräkannat ovat heiluneet syklisesti koko tehometsätalouden harjoittamisajan, ja tietääkseni avohakkuihin perustuva metsätalous on silti tuottanut puuta ihan taloudellisesti kannattavia määriä.



Voiko saada jonkin tarkennuksen tuohon? Mitä tarkoitat taloudellisella tuotolla, kuinka hyvää se on toisessa päätehakkuussa ollut tappioiden (taimituksen ja myyrätuhojen yms.) jälkeen?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Mei Long kirjoitti:
"Noh noh, ihan samalla tavalla ne myyräkannat ovat heiluneet syklisesti koko tehometsätalouden harjoittamisajan."

Paitsi että kulunut talvi oli tuhojen kannalta pahin tilastojen mukaan 30:een vuoteen.

Naapurissani asuu eläkkeellä oleva hortonomi, joka heiluu takapuoli pystyssä isossa puutarhassaan huhti-lokakuun välisen ajan joka vuosi. Hän sanoi viikko sitten, että viime talvi oli hänen elämänsä tuhoisin puutarhan kannalta.
Pahinta tuhoa kokivat hänen laajat ruusuviljelmänsä, jotka syötiin myyrien toimesta piikkejä myöten lumen alta. Ruusut eivät lähde uudelleen, vaan ne on kaivettava ylös juurineen ja istutettava uudelleen taimina.

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1167
Liittynyt12.9.2008
Hans Lankar
Paitsi että kulunut talvi oli tuhojen kannalta pahin tilastojen mukaan 30:een vuoteen.

Jokaisessa kolmenkymmen vuoden jaksossa joku vuosi on aina pahin.

Vierailija
Aweb
Mei long
Noh noh, ihan samalla tavalla ne myyräkannat ovat heiluneet syklisesti koko tehometsätalouden harjoittamisajan, ja tietääkseni avohakkuihin perustuva metsätalous on silti tuottanut puuta ihan taloudellisesti kannattavia määriä.



Voiko saada jonkin tarkennuksen tuohon? Mitä tarkoitat taloudellisella tuotolla, kuinka hyvää se on toisessa päätehakkuussa ollut tappioiden (taimituksen ja myyrätuhojen yms.) jälkeen?

Enpä kyllä muista enää ulkoa viime syksynä kuullun jutustelun perusteella, mutta paikallinen metsänomistaja (Jyväskylä) ilmoitti tienaavansa metsäpalastaan aika tarkkaan saman verran kuin meikäläinen opintotuilla. Pari kertaa suuremmalla metsäalalla jo eläisikin ihan kohtuullisella elintasolla. Ainakin näin pienistä länteistä puhuttaessa voitot jäävät tappioita suuremmiksi. On kyllä ihan mahdollista, että muita metodeja käyttäen tappiot voisivat olla pienemmät, en tiedä. Se mitä minulle on metsänhoidosta opetettu on ollut varsin voimakkaasti propagandasävyttynyttä.
Pahus vain, etten muista mikä tuon metsäpalan pinta-ala oli. Valehtelenkohan pahasti, jos sanon että 60-100 hehtaaria?

Vierailija

Ueberweg kirjoitti:
"Jokaisessa kolmenkymmen vuoden jaksossa joku vuosi on aina pahin."

Totta. Voi olla 29 parempaa vuotta ja sitten se 30:s katastrofivuosi. Yksi syy tähän on hyvin mahdollisesti ilmaston lämpeneminen; varsinkin, jos niitä katastrofivuosia alkaa olla joka vuosi tästä eteenpäin...

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Mei long

Enpä kyllä muista enää ulkoa viime syksynä kuullun jutustelun perusteella, mutta paikallinen metsänomistaja (Jyväskylä) ilmoitti tienaavansa metsäpalastaan aika tarkkaan saman verran kuin meikäläinen opintotuilla. Pari kertaa suuremmalla metsäalalla jo eläisikin ihan kohtuullisella elintasolla. Ainakin näin pienistä länteistä puhuttaessa voitot jäävät tappioita suuremmiksi. On kyllä ihan mahdollista, että muita metodeja käyttäen tappiot voisivat olla pienemmät, en tiedä. Se mitä minulle on metsänhoidosta opetettu on ollut varsin voimakkaasti propagandasävyttynyttä.
Pahus vain, etten muista mikä tuon metsäpalan pinta-ala oli. Valehtelenkohan pahasti, jos sanon että 60-100 hehtaaria?



Oleellisin tieto on se, oliko kyseessä ensimmäinen vai toinen päätehakkuu. Arvatenkin ensimmäinen, koska nykyisen metsäviljelyn aikaansaannokset eivät ole vielä hakkuuiässä (tosin hakataan niitäkin, mutta täysin keskenkasvuisina). Siinähän sen vasta pystyy arvioimaan, mikä on viljelyn tuotto. Se ensimmäinen päätehakkuu tehdään luonnonmetsään tai harsimalla hoidettuun metsään, jolloin sen tuotto tietenkin on hyvä (mikäli taimetus ei mene aivan perseelleen).

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Hans Lankar
Ueberweg kirjoitti:
"Jokaisessa kolmenkymmen vuoden jaksossa joku vuosi on aina pahin."

Totta. Voi olla 29 parempaa vuotta ja sitten se 30:s katastrofivuosi. Yksi syy tähän on hyvin mahdollisesti ilmaston lämpeneminen; varsinkin, jos niitä katastrofivuosia alkaa olla joka vuosi tästä eteenpäin...




Ja avohakattujen alueiden jatkuva lisääntyminen. Siellä heinikon joukossahan ne myyrät viihtyvät.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

hyrrä
Seuraa 
Viestejä834
Liittynyt25.3.2007
Aweb
....Siinähän sen vasta pystyy arvioimaan, mikä on viljelyn tuotto. Se ensimmäinen päätehakkuu tehdään luonnonmetsään tai harsimalla hoidettuun metsään, jolloin sen tuotto tietenkin on hyvä (mikäli taimetus ei mene aivan perseelleen).



Tuo lihavoitu vaatii vähän selitystä. Miten ihmeessä saat harsimalla hoidetusta metsästä hyvän tuoton?

Toinen kysymys noin yleisesti, onko myräkantojen huippujen korkeudessa havaittavissa trendiä? Haen tietenkin tätä ilmastonmuutosvaikutusta, joka ilmeisesti näkyy ainakin muuttolintujen pohjoistumisessa ja muuttojen aikaistumisessa.

Vierailija

Radiossa puhunut taimituhokartoittaja antoi ymmärtää, että viimevuosina joka vuosi on ollut ns. myyrävuosi ja tuhot ovat olleet valtavia.

Myyrät yksinkertaisesti ovat lopullisesti niskan päällä ja taimien istuttaminen heinikoihin vain lisää kantoja ja noidankehä sen kuin yltyy.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8906
Liittynyt18.8.2008

Olen joskus saanut käsityksen, että joka vuosi on myyrävuosi, mutta ei samalla alueella.

Kulkevat läpi maan laajana rintamana. Tosin tänä vuonna on ainakin puheet olleet kovia eli on saattanut olla tavallista pahempi ja laajempi myyrätalvi.

Meikäläisten vikahan se on. Yhtenä talvena majailtiin pitempään metsäkämpässä (ei taimistokämpässä) ja tuli heiteltyä säilykepurkit ensin kamiinan viereen. Yksi metsämyyrä kävi aina purkit putsaamassa. Elätettiin sitä parisen kuukautta. Sen jälkeläisiähän nuo.

Opetettiin ne siinä samalla siirtymään pottupelloille ja puutarhoihin.

Älkää nyt kuitenkaan unohtako hirviä, kauriita, poroja, ytimennävertäjiä, lahosieniä, awebbejä, kirjanpainajia, mönkijöitä, moottorikelkkoja, jne, kaikki pahoja metsätihulaisia.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
hyrrä
Aweb
....Siinähän sen vasta pystyy arvioimaan, mikä on viljelyn tuotto. Se ensimmäinen päätehakkuu tehdään luonnonmetsään tai harsimalla hoidettuun metsään, jolloin sen tuotto tietenkin on hyvä (mikäli taimetus ei mene aivan perseelleen).



Tuo lihavoitu vaatii vähän selitystä. Miten ihmeessä saat harsimalla hoidetusta metsästä hyvän tuoton?



Nykyinen metsäpotentiaalimme on pääsääntöisesti (luonnonmetsiä lukuunottamatta) kasvanut harsittujen ja kaskettujen metsien tilalle. Hyvää satoahan niistä on sittemmin avohakattu.

Harsintahakkuut voidaan tehdä niin rajuina, että siitä mahdollisesti on metsäluonnolle suurtakin vahinkoa. Mutta voidaanhan ne tehdä niinkin, että ongelmat poistetaan (jätetään kaiken ikäistä puustoa alueelle). Silloin tosin puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta.

Harsintahakkuita ei ole koskaan tutkittu tieteellisen objektiivisesti. Silloin kun harsintahakkuut kiellettiin, kyseinen kielto perustui koealoihin, jotka etsittiin metsistä tarkoitushakuisesti; mentiin paikkaan, jossa harsintahakkuu oli saanut vahinkoa aikaan. Erkki Lähde mm. on kirjoittanut tästä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

syytinki
Seuraa 
Viestejä8906
Liittynyt18.8.2008
Aweb
hyrrä
Aweb
....Siinähän sen vasta pystyy arvioimaan, mikä on viljelyn tuotto. Se ensimmäinen päätehakkuu tehdään luonnonmetsään tai harsimalla hoidettuun metsään, jolloin sen tuotto tietenkin on hyvä (mikäli taimetus ei mene aivan perseelleen).



Tuo lihavoitu vaatii vähän selitystä. Miten ihmeessä saat harsimalla hoidetusta metsästä hyvän tuoton?



Nykyinen metsäpotentiaalimme on pääsääntöisesti (luonnonmetsiä lukuunottamatta) kasvanut harsittujen ja kaskettujen metsien tilalle. Hyvää satoahan niistä on sittemmin avohakattu.

Harsintahakkuut voidaan tehdä niin rajuina, että siitä mahdollisesti on metsäluonnolle suurtakin vahinkoa. Mutta voidaanhan ne tehdä niinkin, että ongelmat poistetaan (jätetään kaiken ikäistä puustoa alueelle). Silloin tosin puhutaan jatkuvasta kasvatuksesta.

Harsintahakkuita ei ole koskaan tutkittu tieteellisen objektiivisesti. Silloin kun harsintahakkuut kiellettiin, kyseinen kielto perustui koealoihin, jotka etsittiin metsistä tarkoitushakuisesti; mentiin paikkaan, jossa harsintahakkuu oli saanut vahinkoa aikaan. Erkki Lähde mm. on kirjoittanut tästä.


Saattaahan sitä joku saadakin hyvän tuoton harsimalla hoidetusta metsästä. Perikunta voi sitten paikata jäljet, jos tulee vahinko.

Harsintahakkuut - joita hurumetsätalous yrittää esitellä uudestaan jatkuvana kasvatuksena - lopetettiin koska tuotto oli huono ja tulos muutenkin surkea.

Eivät meidän esi-isät tolloja olleet. Kyllä he näkivät missä mentiin. Harsinta oli sentään vuosisatoja jatkunut, perinteinen metsänhoitotapa.

Erkki Lähteen puheet siitä, että ei ole tutkittu ja jos on niin tarkoitushakuisesti, ovat täyttä puppua. Luultavasti hän tietää sen itsekin, on sentään metsänhoitotieteen emeritusprofessori.

Lähde antaa mielellään ymmärtää, että hänen tyrkyttämänsä jatkuva kasvatus on tutkittu. Ei muuten ole.

Harsintahakkuita ei ole taidettu koskaan varsinaisesti kieltää. Metsän hävittäminen kyllä kiellettiin. Silloisissa oloissa oli varsin viisasta katsoa harsintahakkuut metsän hävittämiseksi.

Sitten nämä mykrät. Ei tämä taida olla eka hullu myyrävuosi. Muutama vuosi takaperin söivät Norjan morsiusangervosta (eli mikä se nyt oli) täällä etelässä taloyhtiömme pihasta joka ikisestä varresta kuoren. Lähti ne siitä vielä kasvamaan kun leikattiin. Pensaita oli noin 5x40 m alalla. samalla meni pari syreenipensasta.

On mahtava oivallus luulla/väittää/vihjailla, että myyriä ei jatkuvan kasvatuksen (= harsintametsä) metsissä esiinny. Kyllä ne katoavat taimet mistä vain kun myyrien määrä runsastuu. Hulluimmillaan olohuoneen ikkunalta kukkapurkista.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat