Oppilaitosten liikuntaopetus

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Juoksin äsken kentän ohi. Siellä lukiolaiset tai AMK-laiset pelasi pesäpalloa. 10 seisoo jonossa, 10 seisoo kentällä ja yksi lyö. Osuu palloon 40% todennäköisyydellä, jolloin hölkkää ykköspesälle.

Oppilaiden pulssi kohoaa harjoituksen aikana n. puoli prosenttia. Lentopallossa talvisin n. 0.8%.

Ymmärrän että koulun uskonnon opetus on uskonnon irvikuva. Niin sen kuuluukin olla. Sama koskee musiikkia ja kuvaamataitoa sekä äidinkieltä, joka ei inspiroi ihmistä lukemaan tai kirjoittamaan.

Mutta pitääkö saman opetushallituksen ns. negaatio-periaatteen koskea myös liikuntaa ?

Väitän että on käsitetty väärin opettajan rooli. Näin sen kuuluisi mennä:

- matematiikan opettajan ainoa tehtävä on saada oppilas kiinnostumaan matematiikasta, ja näkemään se kaikkialla ympärillään esim kärpäsen kaartosäteessä.

- liikunnan opettajan ainoa tehtävä on saada oppilas muistamaan että kuinka hyvä olo kovasta treenistä tulee.

- kuvaamataidon, musiikin tai uskonnon opettajan ainoa tehtävä on sytyttää oppilas tuleen

- historian opettajan ainoa tehtävä on ... (ehdota jotain)

Sivut

Kommentit (29)

Ueberweg
Seuraa 
Viestejä1167
Liittynyt12.9.2008
Lektu-Elli
Mutta pitääkö saman opetushallituksen ns. negaatio-periaatteen koskea myös liikuntaa ?

Liikuntahan on kaikista mahdollisista oppiaineista se tyhjänpäiväisin ja turhin, joten, kyllä, negaatioperiaatteen tulee koskea nimenomaan sitä.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008

Niin onhan se täysin typerää, että liikuntaa täytyy ylipäätään koulussa opettaa. Sen pitäisi olla ihan selviö jokapäiväisessä tekemisessä. Lisäksi kuvitellaan, että koulun liikuntatunnit jotenkin kattaisi liikunnan tarpeen.

Everything you know, is about to change.

Vierailija

Koulun pesis, pitkäpallo tai lentopallo, missä syke nousee vajaan prosentin, ei kuulu liikuntatunnille, koska se ei ole mitään liikuntaa.

Jos laitan musiikkitunnille verkkarit, niin en väitä sitä liikuntatunniksi.

Musiikkitunnilla syke voi nousta jopa enemmän, jos viittaa pari kertaa tunnin aikana.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Entä jos pesäpalloa sanottaisiin vain ulkoilupelaamiseksi?

Mutta kyllä joo. Eipä siinä pesiksessä juuri paljoa tarvinnut juosta. Yleensä en osunut koko palloon. Jos osuin, niin en tavallisesti päässyt ensimmäiselle pesälle. Joskus hyvin harvoin sain kokonaisen juoksun aikaan. Sillon oltiin ala-asteella ja säännöt vähän vapaamuotoisemmat.

Koululiikunnan muistan hirveänä kauhukidutuksena. Pahinta oli ehkä hiihto tai luistelu. Itku silmässä oli pakko kihnuttaa vanhoilla luistamattomilla suksen klisuilla hirvittävän pitkä lenkki. Aivottomat hujoppiroikaleet painelivat luistelutyylillä jo toisella kierroksellaan siutti ja opettaja veti kärkijoukkoa. Lumi paakkuuntui pohjiin ja alamäkikin piti lykkiä tasatahtiin, kun ei sitä luistoa ollut. Pakko oli mennä kaksi kokonaista kierrosta, vaikka aikaa kului tuplasti parhaisiin ja vaadittu työmäärä oli moninkertainen. Hah minäpä oikaisin joskus. Siitäs sait opettaja. En jäänyt kiinni, mutta säästin ainakin puoli tuntia.

No joo jalkapallokin oli melko tyly laji. Henkilökohtaiset suorituslajit olivat kivoja. Oli hauska seistä päällä tai käpätä köyttä pitkin kattoon. Sellaisessa olin hyvä, kunhan ei tarvinnut rimpuilla itsemurhatelineessä tai puolapuissa. No pitihän se. Urhonhyppyä ei tainnut kukaan saada tehtyä. Opettaja lupasi kympin liikuntanumeroksi sille, joka tekee urhonhypyn.

Vankilaan kaikki liikunnanmopettajat pitäisi laittaa katumaan lasten kiusaamista. Kiitos opettajien, en tänä päivänäkään suksille nouse, kuin pakosta.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija

Miksi sen sykkeen pitäisi niin mahdottomasti nousta liikunnan aikana? Kyllähän pelkkä rauhallinen kävelylenkkikin on aina parempi kuin mitään. Mitä raskaampaa ja repivämpää liikunta on, sitä todennäköisemmin aika moni saa siitä tarpeekseen jo nuorena. Minä ainakin sain kun piti pelätä että milloin tulee se koripallo päin pläsiä tai isommat tytöt tallaavat päälleni hunnilauman lailla pallon perään rynnistäessään.

Silloin kun meillä oli yläasteella jostain kumman syystä liikuntatunnit heti aamusta ja sitten piti vielä kipittää kilometrikaupalla kouluun, saatiin päivän 3. tunnilla haukut kielen opettajalta (en muista oliko ruotsi vai englanti, sama kiukkuinen muija kuitenkin) kun jokainen vain makasi hiki- ja sekopäisenä pulpetillaan jaksamatta lapaansa liikauttaa viitatakseen. Taisi olla ne verensokeritkin vähän vähissä kun ruokatunti oli vasta tulossa sen 3. tunnin jälkeen.

Kai tähän nyt tulee joku taata tekohampaitaan narskutellen ilmoittamaan että hänen nuoruudessaan piti hiihtää 20 km koulumatka eestaas ja vielä koulun liikuntatunnit ja silti oltiin skarppeja kuin käet muillakin tunneilla.

Tosin kun olen sellaisia 60- ja 70-vuotiaiden koulutodistuksia sattunut näkemään, niin eivät ne mistään skarppiudesta tai ainakaan älystä todista. Vitosta kutosta kaikki väärällään.

asdf
Seuraa 
Viestejä11077
Liittynyt16.3.2005
Lektu-Elli
- kuvaamataidon, musiikin tai uskonnon opettajan ainoa tehtävä on sytyttää oppilas tuleen

Myönnän, että kuri on joskus kouluissa vähän hakusessa, mutta eiköhän tuossa mennä jo vähän liian pitkälle?

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Useille koulujen liikuntatunnit tuntuvat turhilta. Minä vihasin liikuntatunteja jo ala-asteella, koska suurimmaksi osaksi se koostui niistä joukkuelajeista, joihin minulla ei vaan ollut kiinnostusta. Onneksi sentään välillä oli jotain muutakin; yleisurheilua, voimistelua, hiihtoa, uinti jne. Silloin pystyi jopa osallistumaan ja hyvillä suorituksilla sitten ansaitsin sen ettei se 90% liikuntatunneilla toimettomana istuskelu aiheuttanut muuta kuin jokaviikkoisen tappelun siitä pelaanko vai en.

Yläasteella sitten tilanne oli vielä pahempi. Osallistuin liikuntaan n. pari kertaa vuodessa, kun oli sen yhden kerran yleisurheilua ja luistella voi myös sen pelin ulkopuolella. Kiitettävillä suorituksilla siitä yleisurheilusta ja lihaskuntotestistä sain sen vitosen ansaittua. Ehkä opettaja ei viitsinyt liikunnan vuoksi mitään luokallejäämisuhkaa järjestää.

En kyllä ymmärrä kuinka tuo kannustasi ketään liikkumaan. Muutoksetkaan ei auttaisi, koska ne lajit joista itse pidin, voi taas olla jollekin yhtä helvettiä.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija

Juuri näin. Mitä järkeä seisoskella kentällä kun senkin vähän ajan voisi käyttää liikuntaan? Kyseessähän on oppiaineena "liikunta", ei esimerkiksi "urheilulajit".

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008
Dredex
Juuri näin. Mitä järkeä seisoskella kentällä kun senkin vähän ajan voisi käyttää liikuntaan? Kyseessähän on oppiaineena "liikunta", ei esimerkiksi "urheilulajit".
Oppiaineena liikunta luonnollisesti sisältää opetuksen eri urheilulajeista mm. säännöistä, pelitaktiikasta jne. Meillä sai yleensä tehdä mikä kellekin parhaiten sopi, yleensä kaikki kyllä pelasivat jalkapallo yms. mutta lukiossa oli eräs kaveri joka halusi käyttää tunnit uimiseen ja varmennuksena piti ottaa kuittaus uimahallin tiskiltä opettajalle, että on käynyt. Lisäksi vapaaehtoisilla liikunnan kursseilla (maailman helpoimmat nopat!!) oli kunnon kokeetkin ja läpi ei päässyt jos ei ollut pallopeleistä taktiikat hallussa...mutta olihan se opettajakin vähän hurmoksellinen ex-valmentaja

Everything you know, is about to change.

Vierailija
Teekkari
Oppiaineena liikunta luonnollisesti sisältää opetuksen eri urheilulajeista mm. säännöistä, pelitaktiikasta jne. Meillä sai yleensä tehdä mikä kellekin parhaiten sopi - -



Tuo on hyvä, että saa itse valita, mitä liikuntaa harrastaa. Toki oli ihan mukava käydä suunnistamassa välillä ja toisinaan taas jotain muuta. Jalkapallossa ja sählyssä oli usein mielestäni enemmän väkeä kuin oikeassa pelissä. Eihän siinä saa oikein hyvin tuntumaa, etenkin jos välillä istuu vaihdossa. Eikä niissä peleissä oikeasti ollut mitään taktiikkaa. Parhaat pelaajat hyökkäsivät, yksi maalissa ja loppulössi ryntää pallon kimppuun aina tilaisuuden tullen.

Tulee mieleen myös uskonnon suhde elämänkatsomukseen. Entä jos jotakuta ei yksinkertaisesti pallopelit kiinnosta? Pallopelithän eivät ole mitenkään välttämättömiä elämässä selviämisen kannalta. Olisi kiva jos voisi valita elämänliikunnan, missä jätettäisiin urheilulajihurmos vähemmälle ja keskityttäisiin lihasten ja hapenottokyvyn kehittämiseen, notkeuteen ja voimantuottoon jne... Näistä saisi ihan oikeita ja tarpeellisia taitoja ja vammat vähenisivät liikunnassa. Näitä liikunnan perusteita opetetaan nyttenkin koulussa, mutta liian monta kertaa se oli jotain jalkapalloa tai pesäpalloa, jotka eivät kiinnosta.

Vierailija

On tuossa pesiksessä se hyvä puoli, että saadan nörtit edes pariksi tunniksi kyyryisästä asennosta istumasta luolasta ihan seisoskelemaan ulkoilmaan. Ihokin saa aurinkoa.

Vierailija
Olli V
On tuossa pesiksessä se hyvä puoli, että saadan nörtit edes pariksi tunniksi kyyryisästä asennosta istumasta luolasta ihan seisoskelemaan ulkoilmaan. Ihokin saa aurinkoa.



Ulkoilukin on positiivista, mutta ei se vaadi sitä pesäpalloa välttämättä. Voisinhan pitää vaikka itsepuolustuslajeista. Tai skeittauksesta.

Sen verran vielä liikunnan perusteista, että ei myöskään ole kauhean mieltäylentävää, jos joutuu hirmu rääkkiin taikka epärealistiseen kilpailuasetelmaan taikka telineurheiluun jota ei kykene tekemään. Esimerkiksi jos joku sattuu olemaan huonokuntoinen, niin ei ole järkeä laittaa häntä kilpailemaan hyväkuntoista vastaan. Nimittäin tuloshan on tiedossa jo etukäteen eikä kilpamotivaatiota silloin juuri ole. Liikuntaa tulisi voida opettaa jokaiselle ja harrastaa jokaisen.

Vierailija
bosoni
Useille koulujen liikuntatunnit tuntuvat turhilta...



Koulussa on myös tarkoitus opettaa oppilaille eri lajien sääntöjä ja kilpailua niissä. Tärkeimpänä oppina elämään ovat joukkuelajit, tiimipelaaminen (yksin ei voi voittaa) ja joukkueen eteen työskenteleminen. On valitettavaa, jos suuri älykkyytesi ei tämän tajuamiseen riittänyt. Otan osaa.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Suunnistus oli hauskaa. Siinä ei ratkaissut pelkästään kova kunto ja fyysinen voima. Piti löytää rastikin ja kartasta oli hauska katsoa suuntaa. Lentopallossa sain tehtyä paljon pisteitä. Porukka oli ihan hämillään, kun luokan paskin urheilija syötti 10 kertaa peräkkäin suoraan verkon yli lattiaan. Läts - piste, läts - piste, läts - piste... taisi niitä tulla 13 ja pojat alkoivat hikeentyä. Ihan iisejä perussyöttöjä. Mulla oli juju, että tähtäsin siihen kohtaan, mihin ei oikein kukaan osannut mennä ottamaan vastaan.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
JW
Koulussa on myös tarkoitus opettaa oppilaille eri lajien sääntöjä ja kilpailua niissä. Tärkeimpänä oppina elämään ovat joukkuelajit, tiimipelaaminen (yksin ei voi voittaa) ja joukkueen eteen työskenteleminen.



Toinen asia on sitten se, miten koululiikunnassa käytetyt menetelmät palvelevat tuotakaan tarkoitusta. Elämän tiimipelissä liki jokaiselle löytyy oma paikkansa, jossa voi työskennellä osana yhteiskuntaa, mutta hyvin suppeaa osaamista vaativat pallopelit jättävät turhan paljon porukkaa rupusakkiin, joiden taidot, kiinnostus, motoriikka tai vaikkapa vain koko, jos sattuu olemaan hitaammin kasvava yksilö, eivät yksinkertaisesti mahdollista mitään joukkueen tavoitteita edesauttavaa roolia. Pakottamalla kaikki osallistumaan sellaiseen luodaan vain inhoa liikuntaa kohtaan. Sellaisesta on vaikea päästä eroon, ja se näkyy aikanaan kansanterveydessä ja yksilöiden elämänlaadussa.

Luulen, että enemmän hyötyä olisi panna peleistä kiinnostumattomat vapaasti vaikkapa kävelylenkille. Vaikka osa heistä istuisi kivellä nortilla koulun nurkan takana, suurin osa kävelisi lenkin lämpimikseen ja saisi liikuntaa. Ja norttiremmilläkin jäisi mahdollisesti vuosikymmeniä kestävä liikuntainho muodostumatta. Ei se joukkueeseen viimeiseksi valitun "puolustajan" rooli opettajan vittuilun kohteena jossain liikuntatunnin pallopelissä ainakaan sen enempää liikuntaa anna kuin sätkän kiskominen posket lommolla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat