Onkelma, minulle

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ilmeisesti ongelmaani on hyvinkin yksinkertainen ratkaisu.
En vain suostu näkemään metsää puilta..
Jos siis nostan 7300 kilon kappaletta suoraan keskeltä, tulee köyteen luontevasti sama paino.

Jos taas kiedon köyden kappaleen ympäri ja nostan köydestä, nostoköyden kuorma ei muutu. Mutta millainen rasitus tulee kappaleen ympäri kiedottuun köyteen?

Kommentit (12)

Vierailija
puoskari
Ilmeisesti ongelmaani on hyvinkin yksinkertainen ratkaisu.
En vain suostu näkemään metsää puilta..
Jos siis nostan 7300 kilon kappaletta suoraan keskeltä, tulee köyteen luontevasti sama paino.

Jos taas kiedon köyden kappaleen ympäri ja nostan köydestä, nostoköyden kuorma ei muutu. Mutta millainen rasitus tulee kappaleen ympäri kiedottuun köyteen?




Riippuu montako kertaa kierrät ympäri.
Jos kaksi kertaa kuormaa tulee 7300/2 jos kolme kertaa niin 7300/3 jne.

Jos ymmärsin oikein kysymyksesi

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
puoskari

Jos siis nostan 7300 kilon kappaletta suoraan keskeltä, tulee köyteen luontevasti sama paino.

Jos taas kiedon köyden kappaleen ympäri ja nostan köydestä, nostoköyden kuorma ei muutu. Mutta millainen rasitus tulee kappaleen ympäri kiedottuun köyteen?


Ilmeisesti tarkoitat tilannetta, jossa sinulla on silmukkapäinen köysi, ja ikäänkuin hirtät kuorman kiinni köyteen. Laske sama rasitus köyteen joka kohdassa. Köydessä ei ole mitään, mikä jakaisi voiman, vaan se vaikuttaa köydessä samansuuruisena silmukasta silmukkaan.

Vierailija

Kiitoksia vastauksista.
Juuri tätä hirtto version tuottamaa kuormaa tarkoitin. Tuolla tavalla minunkin maalaisjärkeni sen käsitti.
Ongelma olikin saada eräät muut tämä ymmärtämään. Heillä oli pakkomielteenä laskea myös hirttämisessä köyteen tuleva kuorma samalla yhtälöllä, millä laskea köysiin tuleva kuorma tilanteessa jossa objektia nostetaan kahdesta eri kohdasta.

Uskoakseni siis tuon painoisen kappaleen tapauksessa kaava olisi 7300/2=3650 3650/xcos.
Missä siis x köydenkulma.

Täällä siis samaa mieltä ettei kyseinen yhtälö tapaukseen sovi? Tuloshan siitä on jo melko raju...

Vierailija

Ei se aivan noin mene. Kuorman ympäri kiedotun käyden rasitus riippuu nostoköyden ja ympäri kiedotun köyden välisistä kulmista. Jos kulmat ovat esim. 120°, on kaikissa sama rasitus 7300 kg. Jos ympäri kiedottu köysi on kovin kireällä ja lähes vaakasuorassa, on rasitus moninkertainen. Rasituksen voi laskea lulmien avulla trigonometriaa käyttäen. Mikäli ymmärsin tehtävänannon oikein.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2350
Liittynyt27.12.2008
korant
Ei se aivan noin mene. Kuorman ympäri kiedotun käyden rasitus riippuu nostoköyden ja ympäri kiedotun köyden välisistä kulmista. Jos kulmat ovat esim. 120°, on kaikissa sama rasitus 7300 kg. Jos ympäri kiedottu köysi on kovin kireällä ja lähes vaakasuorassa, on rasitus moninkertainen. Rasituksen voi laskea lulmien avulla trigonometriaa käyttäen. Mikäli ymmärsin tehtävänannon oikein.

Köysi hakeutuu automaattisesti tilanteeseen jossa kulmat ovat 120°. Silloin kuorma on mahdollisimman alhaalla ja jännitys sama koko köyden matkalla. Oikeastaan se vaatisi kitkatonta köyttä, mutta aivan tavallisella köydellä voi käyttää samaa oletusta ilman mainittavaa virhettä.

Vierailija
Jorma
Köysi hakeutuu automaattisesti tilanteeseen jossa kulmat ovat 120°.
Tuo edellyttää kylläkin, että köydessä on löysällä pysyvä silmukka. Kitka kuitenkin voi vaikuttaa aika paljon ja varsinkin jos silmukan tilalla on solmu. Näyttää tuossa puoskarin viestissä olevan kulma huomioitu aivan oikein eli jakajaksi tulisi cos(x). Ja todellakin köysi on kovilla jos kulma lähentelee 90 asteta.

Vierailija

Kiitosta taas osanotosta.

Jakaja lienee tosiaan oikein, vaan päteekö sama kaava kaikilla kulmilla? Muistan jostan vain lukeneeni ettei cosini olisi pätevä yhtälössä enään kulman ylitettyä 90 astetta?

Vierailija

Tässähän on oletettava että nostoköyden ja kuorman ympäri vedettyjen köysien välinen kulma on yli 90 astetta, jotta köysiin syntyy vetojännitys. Ja niinhän köydet välttämättä asettuvat. Jos kulma lähenee 90 astetta, köysi katkeaa tai kuorma murtuu. Kosini vaihtaa merkkiä kun kulma muuttuu 90 asteen ohi ja tässä se tarkoittaisi, että köysiin syntyisi puristusta. Köyteen sitä ei voi syntyä mutta jos niiden tilalla olisi tangot, silloin puristuskin on mahdollinen. Itse asiassa kaavassa pitäisi olla lisäksi miinusmerkki, koska kosini on negatiivinen yli 90 asteen kulmilla.

Vierailija


Paint suherruksessani nostetaan kappaletta C.

Nostettaessa tyylillä A kohdistuu punaiseen nostoköyteen huomattavan suuri jännitys. Normaalisithan köysi venyy jonkun verran, joten aivan täsmälleen tuohon tilanteeseen tuskin koskaan päästään.

Tyyli B sensijaan on huomattavasti parempi ratkaisu, sillä se ei rasita nostoköyttä tarpeettomasti. Tämä johtuu kulmista aivan kuten edellä mainittiin. Ajattelin vain lisätä kuvan ja varmistaa samalla, että tarkoitammehan samaa asiaa.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
puoskari
Ilmeisesti ongelmaani on hyvinkin yksinkertainen ratkaisu.
En vain suostu näkemään metsää puilta..
Jos siis nostan 7300 kilon kappaletta suoraan keskeltä, tulee köyteen luontevasti sama paino.

Jos taas kiedon köyden kappaleen ympäri ja nostan köydestä, nostoköyden kuorma ei muutu. Mutta millainen rasitus tulee kappaleen ympäri kiedottuun köyteen?


Sellainen, että suurin sallittu kuorma pitää kertoa 0,7:llä. Siis jos teet n.s hirttosilmukan. Eli jos köytesi suurin sallittu kuorma on 10 tonnia, niin n.s. kiristävällä kiinnityksellä saat nostaa 7 tonnia.

Piti vielä lisätä, että työpaikan seinillä on yleensä isot taulut nostoraksien käyttöohjeita, millaisilla kulmilla saa mitäkin nostaa, mutta netistä niitä ei löydy.

Esim kahdella nostoraksilla saat nostaa kaksinkertaisen kuorman, mutta jos raksien kulma on 120 °, niin saat nostaa vain saman, mitä yhdellä raksilla.

Uusimmat

Suosituimmat