Tasa-arvo kautta aikain, ja nyt

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En siis todellakaan ole mikään historiatieteen asiantuntija, joten ne jotka ovat voivat tarkentaa ja tutkiskella jotain seikkoja joita en mahdollisesti ymmärrä tai tiedä oikein (sikäli kuin absoluuttista totuutta voi ollakaan).

Mielestäni on hyvin mielenkiintoista että Egyptistä on löytynyt patsaita joissa sukupuolten välinen kokoero on luonnollinen, ja toisaalta on löytynyt patsaita (esim. Ramses II) joissa mies on huomattavasti naista suurempi, nainen periaatteessa "pikkuakka" koko mieheen verrattuna [size=50:2b2tir7s](vrt. pikku-ukko)[/size:2b2tir7s].

Voisikohan tästä päätellä että suhtautuminen sukupuoliin, eri sukupuolten arvostaminen on kovastikin vaihdellut kautta aikain jopa yksittäisten kulttuurien sisällä - jos nyt Egyptin eri valtakuntia voidaan ylipäätään lainkaan niputtaa yhtenäiseksi kulttuurijatkumoksi. Ehkä ei sentään.

Nykypäivänä minua ihmetyttää se kuinka monta kertaa olen kuullut miesten (en koskaan naisten) sanovan että tasa-arvoa ei voi olla olemassa koska olemme erilaisia. Mielestäni tasa-arvolla ei ole mitään tekemistä samanlaisuuden kanssa. Kuka olisi valmis sanomaan että koska emme ole samanlaisia, on ok että toisia saa kohdella alentuvasti tai ylimielisesti? Joku tosi tökerö ihminen ehkä, näissä puitteissa missä nyt elämme. Tasa-arvon itse näkisin yhtäläisinä oikeuksina ja velvollisuuksina siinä määrin kuin oman terveytensä ja ikäryhmänsä puitteissa on sovelias ja kykeneväinen kaikkiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tiedostan että asiassa on vielä töitä, varsinkin miesten pakkoarmeijan suhteen.

Mutta kun mietitään menneisyyttä, niin tuskinpa ihmiset ovat juurikaan ajatelleet mitään niin monimutkaisia asioita kuin "tasa-arvo", itseasiassa koko sanahan on absurdi mikäli aika tai paikka on suosinut esim. maaorjuutta. Toisaalta tilanne jossa on kasteja ja eri varallisuusluokkia luonnostaan ehkä asettaa sukupuolten väliset tasa-arvokysymykset suorastaan naurettavina taka-alalle, koska köyhien ja rikkaiden väliset jännitteet ovat huomattavasti merkittävämpi kysymys. Toisaalta taas raha voi johtaa juuri sukupuolten keskinäiseen sortoon, koska eihän köyhällä miehellä ole enää muuta sorrettavaa kuin köyhä vaimonsa, ja toisaalta rikkaiden vaimot ovat useimmissa kulttuureissa olleet silkkaa kauppatavaraa.

Itseäni kiinnostaa kuitenkin menneisyydessä se seikka että kun sukupuolilla on ollut kummallakin "omat työnsä" on ehkä ollut luontevampaa arvostaa kumpaakin sukupuolta, satunnaisia itsekeskeisiä isottelijoita lukuunottamatta. Kansansadut kuten "ukko akan töissä" joko viittaavat siihen että "luonnollista" järjestystä ei pidä mennä keikuttamaan, tai siihen että miehistä ei ole hajoamaan niin moneen suuntaan kuin naisista. Kukahan tuonkin sadun on alunperin keksinyt...?

Kulttuurissa jossa ei ole enää olemassa pakottavaa tarvetta jakaa työt sukupuolen mukaan ollaan uusien haasteiden edessä.

Mutta jos tällä aloituksellani haluan jotain kysyä, niin ehkä sitä että mikä mahtaa olla syynä tuollaisiin muutoksiin että välillä muinaisessa Egyptissä naispatsas on luonnollista kokoa ja välillä minikokoa? Mikä saa aikaiseksi sen että naissukupuolta täytyy aina välillä alkaa mitätöimään? Sodat? Luonnonkatastrofit? Psyykkiset tekijät? Ramses II:llahan saattoi toki olla vaikea äitisuhde...

Kommentit (5)

deepndark
Seuraa 
Viestejä2644
Liittynyt4.10.2005

Tiedätkös - maailma on niin ristiriitainen ettei tasa-arvoa voi olla monissa paikoissa. Kansojen perinteet ja uskonnot on suurin syy epätasa-arvoon.

Suomessa on naisilla melkein kaikki mitä he haluaa. Intiassa tai monissa muslimi-maissa taas ei. On tosi typerää että ihmiset ei halua muuttua kohti terveempiä aatteita. Tasa-arvo on ennenkaikkea toisen osapuolen ymmärtämistä, jotkut toisaalta luulee että erimielisyydet on epätasa-arvoa. Numerojärjestys ja kilpailukin voi olla epätasa-arvoa kun palkitaan vain parhaat. Kommunismi oli tavallaan tasa-arvoa mutta se oli samalla ristiriitainen ismi eikä toiminnut käytännössä.

Kapitalisimi on vapautta muttei missään nimessä tasa-arvoista. Elämä ei ole reilua mutta pikkuhiljaa ollaan sinnepäin kruisailemassa.

Naisen ja miehen tasa-arvo kysymykset ymmärretään useinmiten väärin. Nainen ei ole mies ja mies ei ole nainen on totta. Kärpäsestä tehään yleensä härkä pikku erimielisyyksistä. Suomessa on nais-presidentti ja USA'ssa tummaihoinen joten kyllä kehitystä on nähtävissä.

Sorretut yleensä haluaa todistaa että he osaa ja taitaa siinä missä loputkin ja jopa ylittää vastapuolen leirin.

Maailmanparantajat ovat tavallaan kädet sidottuina monella eri tasolla, mutta kyllä ajan myötä heidän kädenjäljet nähdään.

Halki, poikki, pinoon - pois mielestä.

Vierailija
Qadesha
En siis todellakaan ole mikään historiatieteen asiantuntija...

Ensimmäisestä lauseesta meni jo metsään. Jos vähän kärjistän, niin historiaa ei pitäisi sanoa tieteeksi ollenkaan. Se on akateemien oppiala, jossa sirpeleisista, epävarmoista lähteistä tai jopa ilman lähteitä kehitetään erilaisia tarinoita (narraatioita) siitä, millaista oli ennen.

Narraatioita on aika helppo tehdä ja siksi historiasta on erilaisia tulkintoja loputtomiin. Narraatioihin on myös helppo uskoa.

Kaikista viestissäsi esiin nostetuista aiheista voisi antaa sata erilaista selitystä ja vastausta riippuen mitä lähteitä haluaa painottaa ja mikä sattuu kirjoittajasta tuntumaan hyvältä. Ja meillä ei ole silti mitään varmaa keinoa nostaa jotain selitystä toista paremmaksi.

Vierailija

Käsite tasa-arvo liittynee hyvin vahvasti nykyaikaan. Entisaikojen ihmiset (esim. Antiikin Kreikassa ja Roomassa) pitivät tasa-arvoa epäoikeudenmukaisena, koska ihmiset olivat erilaisia. Näin ollen esim. Platonin valtiossa kansalaisten jakaminen kolmeen eri luokkaan oli oikeuden-mukaista. Älykkäät johtivat valtiota ja päättivät käytännössä kaikista asioista. Rohkeat puolustivat valtiota. Himokkaat(viettien vallassa olevat) saivat olla kauppiaina ja käsityöläisinä. Orjat tekivät ruumiillisesti raskaat työt. Orjuus oli luonnollista, ja he ansaitsivat kohtalonsa. Naiset saattoivat olla hallitsijoita ja sotilaita siinä missä miehetkin. Kun jokainen teki sitä, mihin oli parhaat edellyutykset, oikeuden mukaisuus toteutui. Siis Platon oli tätä mieltä.

Toinen esimerkki valistusajalta 1700-luvulta. Silloinkin tasa-arvo tarkoiti lähinna valkoihoisten kristittyjen miesten tasa-arvoa. Vasta Ranskan suuren vallankumouksen aikana jotkut radikaaleimmat ajattelivat aloivat puhua kaikkien ihmisten väisestä tasa-arvosta.

Eikä nykyäänkään ole yksiselitteistä mitä tasa-arvolla tarkoitetaan esim. lähtötilan vai lopputuloksen tasa-arvoa.

Vierailija
anomalia
Qadesha
En siis todellakaan ole mikään historiatieteen asiantuntija...

Ensimmäisestä lauseesta meni jo metsään. Jos vähän kärjistän, niin historiaa ei pitäisi sanoa tieteeksi ollenkaan. Se on akateemien oppiala, jossa sirpeleisista, epävarmoista lähteistä tai jopa ilman lähteitä kehitetään erilaisia tarinoita (narraatioita) siitä, millaista oli ennen.

Narraatioita on aika helppo tehdä ja siksi historiasta on erilaisia tulkintoja loputtomiin. Narraatioihin on myös helppo uskoa.

Kaikista viestissäsi esiin nostetuista aiheista voisi antaa sata erilaista selitystä ja vastausta riippuen mitä lähteitä haluaa painottaa ja mikä sattuu kirjoittajasta tuntumaan hyvältä. Ja meillä ei ole silti mitään varmaa keinoa nostaa jotain selitystä toista paremmaksi.




Huh huh, että tämä on ihan näin vaikeaa... Mutta ymmärrän varmaankin mitä tarkoitat, vaikkakin jostain syystä pullahti mieleen se miten joillakin uskovaisilla on tapana sanoa ettei kristinusko ole uskonto. - Kuitenkin yksinkertaistamista on syytä varoa. Myönnän sen, vaikka itse kärjistänkin asioita tuon tuostakin että on helpompi keskustella. Jos lähtee listaamaan kaikki mahdolliset näkökohdat, joutuu kirjoittamaan sellaisen maratoonisepustelman että ei mitään rajaa.

Vierailija

Jonkinlaisiin kompromisseihin pitää mielestäni olla valmis jo pelkästään tasa-arvokeskustelussakin (saati sitten käytännön tasolla). Pitää erotella mistä on mielekästä kähistellä ja mistä ei. Itseäni ei esim. kiinnosta kauheammin onko kaikilla ihmisillä oikeus pulikoida uimahalleissa puolipukeisina tai alasti, vaikka itse naku-uinnista nautinkin (mutta voin tehdä sitä yksityisestikin). Olen siis tavannut suin surmin yleensä mennä ronkkimaan niitä pahimpia juttuja mitä löytyy koko maailmasta, mikä ei ehkä välttämättä ole mielekästä koska niiden asioiden pohtimisesta ei kukaan tule hullua hurskaammaksi.

Aivan kuten ketjuun on kommentoitu, kaikki riippuu ajasta ja paikasta, ja kaikki on hyvin suhteellista. En tiedä missä määrin helposti ajautuu jotenkin elitistiseksi olettaessaan että voi olla yksilöitä joiden pitäisi saada päättää ns. rahvaan puolesta asiat, kun ei rahvas itse tiedä omaa parastaan. Itse en pysty itseäni näkemään muiden yläpuolelle asettuneena norsunluutornista huutelijana, vaikka voi olla että sellaiselta täällä netissä vaikutan.

Itse kuvittelen olevani sorretun asialla.

Mutta se minusta. Toivottavasti historiaan tunkeutuva näkökulma saa ihmisillä ideoita aikaiseksi. Olemme aika paljon paapottaneet sukupuolirooleista ja sen sellaisesta tällä foorumilla, ja aika helpostihan se alkaa kieppua pelkästään nykypäivän ympärillä. Tai sitten kuvitellaan että kaikki menee aina ja kaikkialla parempaan päin ja että - mitä en nyt tässä ketjussa katso suopeasti - menneisyydessä on aina ollut huonommin kuin nykypäivänä. Enpä sanoisi... ei välttämättä.

Mutta se ovatko menneisyyden satunnaiset hyvät hetket, siis esim. Egyptin tietyt vaiheet tai Kreetan kulttuuri tms., olleet vain harvojen ja valittujen eli siis yläluokan hyvää aikaa onkin sitten se mitä voisimme pohtia.

Toisaalta se että ns. rahvas ei ole kiinnostunut tasa-arvoasiasta joskus vuonna heppa ei tietenkään välttämättä tarkoita että olisi rehottanut joku valtava epätasa-arvo - kulloinkin kyseessä olleen yhteiskuntaluokan sisällä. Jokainen vain on hoitanut hommansa...?

Uusimmat

Suosituimmat