Ovatko miessovinismi ja feminismi alemmuuskomplekseja?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun asiaa miettii, niin tuntuu, että molemmat -ismit ovat jotenkin itsensä todistamisen tarpeeseen perustuvia. Sovinisti kokee pelokasta tarvetta juurruttaa statuksensa mieheyteen ja vahvemmuuteen ja feministi taas näkee suurta tarvetta todistaa ettei nainen ole millään tavalla alemmassa asemassa, vaikka tyyni ihminen ei näkisi samassa tilanteessa mitään siihen viittaavaakaan.

Onko psykologiassa tutkittu ilmiötä tältä kannalta tai peräti todettu näihin ismeihin kuuluvien ihmisten potevan jotakin neuroosia?

Sivut

Kommentit (134)

Vierailija
Peksa
Kun asiaa miettii, niin tuntuu, että molemmat -ismit ovat jotenkin itsensä todistamisen tarpeeseen perustuvia. Sovinisti kokee pelokasta tarvetta juurruttaa statuksensa mieheyteen ja vahvemmuuteen ja feministi taas näkee suurta tarvetta todistaa ettei nainen ole millään tavalla alemmassa asemassa, vaikka tyyni ihminen ei näkisi samassa tilanteessa mitään siihen viittaavaakaan.

Onko psykologiassa tutkittu ilmiötä tältä kannalta tai peräti todettu näihin ismeihin kuuluvien ihmisten potevan jotakin neuroosia?




Tarkoitatko tuolla alemmalla asemalla nyt sitä että feministi haluaa todistaa että nainen ei ole miestä vähä-älyisempi, voimattomampi, kyvyttömämpi tms. VAI että feministi haluaa todistaa että miehet pitävät naisia vähä-älyisempinä, voimattomampina, kyvyttömämpinä tms.?

Jossain määrin tuo jälkimmäinen vaihtoehto eli sortoteoria kuitenkin koskettaa omaa henkilökohtaista feminismiäni, johtuen kaiketi siitä että nuorella iällä (20) altistuin kirjallisuudelle jossa käsiteltiin sitä miten miehet ovat kautta sellaisen balttiarallaa 5000 v ajan, ainakin, alistaneet ja rääkänneet naisia useissa eri kulttuureissa.

Näissä asioissa on vissi ero. Mikäli kokee että sukupuolet ovat samanveroiset, ei tunne tarvetta todistella mitenkään erityisesti että naiset ovat samanveroisia miesten kanssa. Mikäli kokee että toista sukupuolta riivaa ylimielisyys, omahyväisyys, sadistisuus yms. niin aivan taatusti kokee esim. että "nainen on maailman neekeri", vai orjako se oli. Jokatapauksessa että on olemassa riistäjiä ja sortajia, syystä mistä hyvänsä. Ja että dominoiva taho tai dominoimaan pyrkivä taho pelkää alistamaansa osapuolta aivan kuten joku kartanonherra voisi pelätä maaorjiaan mikäli nämä alkavat aseistautua.

Sovinisteista en tietenkään osaa sanoa, mutta oman sorttisen feminismini kanssa olen mielestäni johdonmukaisesti ollut aina päähänpotkitun osapuolen puolella. Jos se on neuroottista, niin ehkä siinä neuroottista on sellainen maailmanparannusvimma ja tarve kantaa koko maailman paska harteillaan, kun samaan aikaan 99,99 % muista ihmisistä ei ole kiinnostunut siitä mitä kaikkea kakkaa maailmassa tapahtuu. Sitä minun itseni on vaikea ymmärtää että miten joku voi olla välittämättä ja elää tyytyväisenä päivästä toiseen vaikka maailmassa on kurjuutta jota ei olisi pakko olla. Köyhä voi olla, sairas voi olla, mutta minkä pirun takia pitää kiusata ja rääkätä toisia ihmisiä, sukupuolenkaan vuoksi?

Mutta oli miten oli, miessukupuolesta saamieni hyvien kokemusten vuoksi en itse käytä sortoteoriaa koskemaan jokaista miesyksilöä, lähinnä epämääräisen kollektiivisesti ja varsinkin ei-länsimaisesti ja tottakai tajuan että eiväthän ihmiset tiedä mitä tekevät kun syyllistyvät johonkin missä painavat toista yksilöä alas nyt tai tulevaisuudessa. Eikä länsimaissa ainakaan voi ajatella että miehet yksinään pitäisivät yllä järjestelmiä jotka eivät ole naisystävällisiä. Oikeastaan feminismi + länsimaat ei minua juuri kauheammin kiinnostakaan. Toisaalla sitä tarvittaisiin.

Mutta kyllä minua silti kiinnostaa miksi itsekukin on sellainen kuin on - miten hyvänsä tärkeiksi jotkin asiat koenkin, kiinnostun myös siitä miksi ne asiat ovat minulle tärkeitä (ja jollekulle toiselle eivät).

Emotion Science
Seuraa 
Viestejä451
Liittynyt18.3.2008

Feminismin toinen puoli on siinä, että se on itse asiassa myös lesbojen vapautusliike. Ennen 1960-luvun seksuaalista vallankumousta ei ollut mitään lesboja, ja tosiasiassa homoseksuaalit naiset elivät lähes kaikki heteroavioliitoissa. Stonewall mellakoiden jälkeen mieshomoseksuaalit perustivat ensimmäisen varsinaisen vapautsjärjestönsä, Gay LIberation Frontin, mutta lesbot eivät koskaan perustaneet omaa julkista järjestöään, vaan aloittivat vapautustaistelunsa kaapissa, eli liittyivät joukoittain feministisiin liikkeisiin. Feministipiireistä tuli tärkeä lesbojen kokoontumispaikka, jossa löytyi tukea antava vertaisryhmä. Tosin tästä asiasta ei saanut Suomessa kirjoittaa lehtiin, vaikka kuitenkin kaikki tiesivät, että lesbojahan ne siellä Unionissa ja muissa naisryhmissä olivat.

Feministinen liike lesbojen tukiryhmänä selittää myös monet ääri-ilmiöiltä vaikuttavat feminismin piirteet. Lesbofeministeillä oli nimittäin se ongelma, että heidän piti estää tavallisia heteroita tulemasta mukaan liikaa feministiseen toimintaan. Tämän takia syntyi esimerkiksi tiukka feministinen pukeutumiskoodi, joka kielsi jyrkästi "miehiä miellyttävän" pukeutumisen, esimerkiksi huulipuna tai minihame olivat pyhäinhäväistys feminismiä vastaan. Tällaisilla vaatimuksilla ja äärimmäisillä kannanotoilla oli todellisena tarkoituksena heteroiden ajaminen pois liikkeen sisältä. Tämä selittää feministien välillä aivan omituisilta ja äärimmäisiltä tuntuvia iskulauseita ja opinkappaleita. Joita voi lukea mm. täältä.

http://feminismi.tripod.com/index.htm

Nykyisin tilanne on muuttunut, kun lesboudesta on tullut hyväksytympää. Ennen lähes kaikki lesbot olivat femnistejä, mutta nykyisin vain vähemmistö lesboista on aktiivinen feministi. Äärifeministit ovat jo jäämässä eläkkeelle, ja Unionin työntekijöidenkin sallitaan nykyisin esiintyä hameissa ja huulipunassa. Tosin feminismin merkityskin on häviämässä, ja on kuihtunut lähinnä ulkomaalaisten naisten maahantulon vastustamiseen.

Vierailija
Peksa
Kun asiaa miettii, niin tuntuu, että molemmat -ismit ovat jotenkin itsensä todistamisen tarpeeseen perustuvia. Sovinisti kokee pelokasta tarvetta juurruttaa statuksensa mieheyteen ja vahvemmuuteen ja..



Voi se joillakuilla ola ihan patolgistakin. Lauerma: Pahan anatomia kirja vois avartaa tätäkin aihetta?

feministi taas näkee suurta tarvetta todistaa ettei nainen ole millään tavalla alemmassa asemassa, vaikka tyyni ihminen ei näkisi samassa tilanteessa mitään siihen viittaavaakaan.



Feminismihän nimeomaan korostaa sitä että nainen on syrjityssä ja alistetussa asemassa. Siitä ideastahan aate nimenomaan on syntynyt. Naisten, lasten ja lopulta kaikkien paremman hyvinvoinnin puolestahan se toimii.

Sulla taitaa nyt olla käsittelyss "feminismi"? Joku oma tulkinta jossa naiset kykyttää miehiä. Siitähän ei feminismissä mitenkään ole ollut alunperin kyse. Kyse on tasa-arvon saavuttamisesta, ei ylivallasta.

Yksittäisten ongelmanaisten, sovinistinaisten toilailut ei ole feminismiä. Sovinistinen käyttäytyminen ei aina riipu sukupuolesta. Kyllä se "pahan anatomia" naisiltakin onnistuu.

Feminismin vastapari ei ole sovinismi.. se olis maskulinismi ja olis erittäin hyvä jos ja kun olis aidosti miesten tasa-arvoa ajavaa miestoimintaa ja nimenomaan painottuen yhteiskunnallisesti laajemman tasa-arvon saavuttamiseksi. Sukupuolten välinen tasa-arvohan osittain on seurausta laajemmasta tasa-arvosta yhteiskunnan sisällä. Sisäisen tulonjaon tasapuolisuudesta, jne.

Vierailija

Feminismin tavoitteena on sekä paljastaa että muuttaa tekijöitä, jotka johtavat naisten huonompaan asemaan yhteiskunnassa. Länsimaissa tasa-arvon tiellä ollaan edetty jo aika pitkälle, mutta silti vieläkin on tehtävää. Vai onkos teiltä miehet useinkin kyselty työhaastattelussa kykyänne hoitaa tointa, jos lapset sairastelevat? Ehkäpä vain alemmuuskompleksissani kuvittelin, että tässä oli kyse epäilystä, etten kykene hommaa hoitamaan säännöllisesti, kun naisena tietenkin vastaan lastenhoidosta. Mieheltäni ei nyt kuitenkaan ole vastaavia koskaan kyselty.

Vierailija
Feminine
Feminismin tavoitteena on sekä paljastaa että muuttaa tekijöitä, jotka johtavat naisten huonompaan asemaan yhteiskunnassa. Länsimaissa tasa-arvon tiellä ollaan edetty jo aika pitkälle, mutta silti vieläkin on tehtävää. Vai onkos teiltä miehet useinkin kyselty työhaastattelussa kykyänne hoitaa tointa, jos lapset sairastelevat? Ehkäpä vain alemmuuskompleksissani kuvittelin, että tässä oli kyse epäilystä, etten kykene hommaa hoitamaan säännöllisesti, kun naisena tietenkin vastaan lastenhoidosta. Mieheltäni ei nyt kuitenkaan ole vastaavia koskaan kyselty.



Joo, asiallinen esimerkki kyllä. Ongelma on tosiaan varmaankin juuri siinä, että ihmiseen ei suhtauduta yksilönä, vaan hänen kategoriastaan päätellään todennäköisesti seuraavan jotain, tässä tapauksessa ennakko-oletus, että nainen on todennäköisemmin lastensa hoitaja.

Vierailija
Peksa
Onko psykologiassa tutkittu ilmiötä tältä kannalta tai peräti todettu näihin ismeihin kuuluvien ihmisten potevan jotakin neuroosia?

Kuuluu varmaan persoonallisuuden hajoamiseen. Kukaan eheä persoonallisuus ole nyt mikään isti

Vierailija
Peksa
Feminine
Feminismin tavoitteena on sekä paljastaa että muuttaa tekijöitä, jotka johtavat naisten huonompaan asemaan yhteiskunnassa. Länsimaissa tasa-arvon tiellä ollaan edetty jo aika pitkälle, mutta silti vieläkin on tehtävää. Vai onkos teiltä miehet useinkin kyselty työhaastattelussa kykyänne hoitaa tointa, jos lapset sairastelevat? Ehkäpä vain alemmuuskompleksissani kuvittelin, että tässä oli kyse epäilystä, etten kykene hommaa hoitamaan säännöllisesti, kun naisena tietenkin vastaan lastenhoidosta. Mieheltäni ei nyt kuitenkaan ole vastaavia koskaan kyselty.



Joo, asiallinen esimerkki kyllä. Ongelma on tosiaan varmaankin juuri siinä, että ihmiseen ei suhtauduta yksilönä, vaan hänen kategoriastaan päätellään todennäköisesti seuraavan jotain, tässä tapauksessa ennakko-oletus, että nainen on todennäköisemmin lastensa hoitaja.



Pitäisi laittaa vireille sellainen muoti että työntekijän lisääntymissuunnitelmien uteleminen olisi törkeä yksityisyyden loukkaus. Käsittääkseni työnhakutilanteessa ei saa (vai saako???) udella ihmisen seksuaalista suuntautumista, hänen uskontoaan tai poliittista suuntautumistaan. Minkä vuoksi lisääntyminen pitäisi toitottaa koko maailmalle?

Itse päältä parikymppisenä olin haastattelussa ja tulevat esinaiset kyselivät lapsenteosta. Sanoin etten aio tehdä ikinä, mikä kauhistutti ja nauratti heitä, ei saanut kuulema sanoa niin.

Kellä olisi kanttia sanoa että piruakos se teille kuuluu - mutta periaatteessa näin pitäisi voida sanoa!

Vierailija

Minä sitä kans alemmuuskompleksissani ( ) olin kerran työhaastattelussa kun olisin halunnut elättää itte itteni ja lapseni. Ipana oli n.8kk. kun sain työhönohjauskutsun ja olin innoissani kun elin siihen aikaan väkivaltaisessa parisuhteessa ja olis ollut pelastukseni kun olisin saanut työpaikan. Edellisen menetin kun olin tullut raskaaksi. No.. en olis siihen väkivaltaiseen suhteeseenkaan joutunut jos en olis menettänyt työpaikkaani..

Olin siis työpaikkahaastattelussa varsin toiveikkaana. Ammatillinen koulutus mulla oli työhön ja vieläpä hyvin arvosanoin. Työkokemustakin oli ehtinyt parikymppiseksi karttua jo kolme vuotta vaikka reilu vuosi oli mennyt raskauslopareista siihen asti kilometritehtaalla.. vaikka, olishan siinä lapsen hoitamisessa kuin huushollissa riittänyt työtä mutta tilanne oli katastrofaalinen .. eikä.. se ihminen palkannutkaan minua. Sanoi ettei noin pienen lapsen äiti ole sopiva. Lapsi alkaa sairastella ja tulee poissaoloja..

Siinä vaiheessa minun hapuilevan feminismini tilalle tais ilmaantua telaketjut?!

Hoksasin että maailma oli muuttunut, tai että maailma, ihmiset olivatkin tylyjä ja julmia.
Naisia sai kohdella ihan miten vaan eikä mikään taho puuttunut siihen. Olin ollut raskaaksi tullessani töissä perheyrityksessä.. Yksityisyrityksessä. Siellä oli vanha rouva ja herra, tyttäret ja vävy. Vävy passitettiin antamaan minulle lopputili. Se oli punainen hiusmartoa myöden, menetti malttinsa ja HUUSI! Huusi että laitat nyt nimesi tuohon paperiin!
Minulla alkoi sydän hakata kuin lampaan saparo, hiki kihosi pintaan, ajatukset juuttuivat jonnekin, silmissä sumensi, kädet tärisi enkä tiedä miten sen nimeni raapustin siihen.. Sitten se lähti.
Siitä minä sitten pakon edessä jouduin juoppohullun hakattavaksi. Lapsi syntyi terveenä mutta rahaa minulla ei ollut kuin vaivaisia lantteja. Pahoinpitelyjä oli joka viikonloppu ja viikollakin oli "koti"episodeja joissa se "isä" suuttui töistätullessaan kun en ollut osannut tehdä jotain ruokaa niinkuin sen äiti ja se lähti sen äidin luo syömään.. vaikka tissiä olis mennyt lutkuttamaan ja omalle lapselleen oli kade huomiosta ja vaikka mitä.. ihan hullua.

Mutta Hah!
Ne ei olleet saaneetkaan siihen firmaan ketään. Oli kulunut n. 4kk. kun sain sieltä kutsun uuteen työhaastateluun. Sain paikan!!! Kiireesti lähdin setvimään ensin päivähoitopaikkaa lapselle ja sitten asuntoa itselleni ja lapselle. Hoitopaikka järjestyi saman tien mutta asuntoa piti odottaa parisen kk.
Sitten koitti Vapaus!!!
Yks elämäni parhaista päivistä kun olin saanut viimeisen muuttolaatikkoni auton kyytiin ja suljin sen kauhuhuushollin oven kiinni milloinkaan siihen enää palaamatta.

Sitten aloinkin toimia politiikassa.
Ei asiat itsekseen mihinkään järjesty. Ne pitää järjestää. Siihen aikaan järjesteltiinkin ihan mallikkaasti asioita. Silloin ei ollut tämänpäivän tasa-arvosta tietoakaan.
Mutta niin minä vaan aloin käydä ahkerasti töissä ja elämä kantoi. Opiskelemaankin menin ja se on pitkä tarina. Siitä on yli kolmekymmentä vuotta. Lapsestanikin on tullut feministi.
Meilläpäin on kirkon diakoniatyöntekijätkin etupäässä feministejä..

Vierailija

Feminismi on siitä jännä juttu että sen voi kokea tasa-arvopyrkimyksenä eli pyrkimyksenä oikeudenmukaisuuteen, mutta jostain kumman syystä jotkut miehet pelkäävät sitä nimenomaan asiana joka on tarkoitettu tuhoamaan heidän oma henkilökohtainen onnensa ja ilonsa.

Eihän miesten tarvitse mitään pelätä, jos ovat käyttäytyneet kunnolla ja kohdelleet naisiakin kuin ihmisiä. Ehkä se on joku ison pikkuvauvan syndrooma pelätä että ei olekaan enää hyvää ja kivaa naisten kanssa, vaan pitäisi olla aikuisena aikuisen kanssa.

Mutta niinpä vain miesten harjoittamaa parisuhdeväkivaltaa tutkinut nainen sai kotiinsa tappouhkauksia. Tarve saada olla edes jossain pomo, edes nyrkin voimalla, on kai joku viimeinen oljenkorsi joillekin tyypeille.

Toivottavasti tähän ei nyt tule niitä iänikuisia "kyllä naisetkin ovat väkivaltaisia" -juttuja. JOO JOO, tiedetään ja been there done that. Väkivalta on sen valtaa joka ei muuhunkaan kykene. Tai halua kyetä. Kun on sadisti.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Mä en ole feministi. Mä en koe feminististä aatetta omakseni. Jos naista sorretaan, yritän auttaa ja muuttaa asioita. Jos miestä sorretan, yritän auttaa. Mun ei tarvitse olla feministi koska kukaan ei sorra minua ja jos yrittää niin toiseksi jää. Itse voi valita aika pitkälle kuinka sinuun suhtaudutaan.

Hämmentää.

o
Seuraa 
Viestejä1643
Liittynyt16.11.2005
Qadesha
mutta jostain kumman syystä jotkut miehet pelkäävät sitä nimenomaan asiana joka on tarkoitettu tuhoamaan heidän oma henkilökohtainen onnensa ja ilonsa.



Itse ainakin koen tämän johtuvan siitä, että feminismi yrittää tehdä naisista miehiä kilpailemaan miesten kanssa tasa-arvoisesti samalla tavalla samoista asioista. Tasa-arvoa olisi enempi jos femiinisyyttä kulttuurisesti arvostettaisi kuten maskuliinisuutta. Niin, että kaikki ihmiset voisivat olla vapaasti itsensä ja tulla hyväksytyiksy sellaisenaan, erilaisuutta arvostaen. Feminismi ei kuitenkaan näytä tekevän mitään femiinisyyden puolesta.

Every man is guilty of all the good he did not do. (http://www.youtube.com/watch?v=xaTKDMYOBOU)-Voltaire

Vierailija

Määrittele feminiinisyys. Mitä se on ja mitä siihen ei missään tapauksessa kuulu? Mikä olisi esimerkki ihmisen luonteenpiirteestä tai ominaisuudesta, joka ei voi ilmetä naisella? Vai pitääkö joidenkin tiettyjen piirteiden (mitä ne ovat) feminiinisyys ja maskuliinisuus pisteyttää, laskea tulos ja katsoa, mahtuuko se naiseuteen kuuluvalle asteikolle? Ovatko feminiinisyyden tunnuspiirteet muuttumattomia vai esim. aika- tai kulttuurisidonnaisia? Onko feminiinisyyden tuottama käyttäytyminen muuttumatonta vai kulttuurisidonnaista? Alentaako maskuliiniseksi luokiteltava käyttäytyminen naisen aivotoiminnan feminiinisyysastetta?

Tässä hieman aiemmin määriteltiin rationaalisuus maskuliiniseksi ominaisuudeksi. Ovatko siis kaikki järkeen perustuvaan ajatteluun kykenevät naiset oikeastaan miehiä? Ovatko kaikki jossakin tilanteessa irrationaalisesti tai tunnepohjalta toimivat miehet oikeastaan naisia? Enpä toivoisi oman aviomieheni paljastavan, että naimisiin tuli mentyä ja lapset hankittua ihan vain rationaalisin perustein hyöty-haitta -analyysin pohjalta.

Vierailija

Mielestäni ne kuvastavat alemmuuskompleksia. Tervepäinen ihminen ei tarvi jonkun yhteisön sääntöjä tms elämänsä eväiksi.

Myöskin naisen ja miehen ylimielinen käytös "normaali-ihmisiä" kohtaan kertoo siitä, että ylimielinen etsii omaa itseään, jota ei ole vielä löytynyt. Kaikki eivät löydä sitä koskaan.

Vierailija
oman sorttisen feminismini kanssa olen mielestäni johdonmukaisesti ollut aina päähänpotkitun osapuolen puolella. Jos se on neuroottista, niin ehkä siinä neuroottista on sellainen maailmanparannusvimma ja tarve kantaa koko maailman paska harteillaan, kun samaan aikaan 99,99 % muista ihmisistä ei ole kiinnostunut siitä mitä kaikkea kakkaa maailmassa tapahtuu.



Eihän tuohon mitään feminismiä tai päinvastoin sovinismia tarvi kytkeä. Normaali toisesta välittävä ihminen riittää.

Tietenkin on näitä kivikautisia yhteiskuntia, kuten vaikkapa Iran, jonka naisten oikeuksiin pitäisi puuttua hanakasti.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat