Newtonin lait

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En ole täysin perillä Newtonin laeista, joten kysyn viisaammilta, että miksi kaksi kappaletta vetää toisiaan puoleensa? Mistä energia tähän tapahtumaan on peräisin?

Sivut

Kommentit (21)

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008

Sitä ei tiedetä. Epäillään, että gravitaatiolla on välittäjähiukkanen, gravitoni, samaan tapaan kuin valolla fotoni.

Everything you know, is about to change.

Vierailija

Newtonin gravitaatiolaki kertoo vain miten ne kappaleet vetävät toisiaan puoleensa ei miksi ja mistä se energia on peräisin. Siis F=Gx(M1xM2/r^2).

Mutta Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria sitten selittää sen kaipaamasi "voimavaikutuksen lähteen" massan aiheuttamalla aika-avaruuden kaareuttamisella. Siis nuo kappaleet eivät itse asiassa vedä toisiaan puoleensa eivätkä käytä mitään energiaa siihen, vaan ne liikkuvat vain yksinkertaisesti geodeesejään pitkin.

Muitakin tulkintoja on sekä ennen Einsteinia kuten Ernst Machin periaate ja jälkeenkin on monia, kuten monissa uusissa kvanttigravitaatioteorioissa esiintyvä painovoiman välittäjähiukkanen gravitoni. Nuo ovat siis ainakin toistaiseksi hypoteettisia ja CERN:in uuden LHC-kiihdyttimen myötä ehkä saamme niihin uutta valoa.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
tiatomies
En ole täysin perillä Newtonin laeista, joten kysyn viisaammilta, että miksi kaksi kappaletta vetää toisiaan puoleensa? Mistä energia tähän tapahtumaan on peräisin?


Hyvä kysymys.

Laita kaksi kappaletta rinnakkain pöydälle..eivät ne vedä toisiaan puoleensa.

Eli jos väittämää lähdetään purkamaan,,,,voidaan tehdä jatkokysymys,,,,

Miksi kaksi kappaletta liikkuu toisiaan kohti jossain asennossa mutta ei toisessa asennossa,,,,siis maapallon pinnalla.

Sukkulassahan ne eivät vedä puoleensa,,,on sama miten päin pöytä on.

Ja vastaus kysymykseesi miksi kappaleet vetävät toisiaan puoleensa on helpompi kuin miltä se näyttää.

Vastaus on.

Kappaleet ei vedä toisiaan puoleensa.

Ainakaan nuo kaksi jotka on siinä pöydällä sukkulassa ilmassa,,hmm...siellä kun tiheys kappaleiden ympärillä on sama joka puolella.

Vierailija
tosikolie

Kappaleet ei vedä toisiaan puoleensa.

Älä viitsi jauhaa taas tuota potaskaa! Kyllä ne vetävät toisiaan puoleensa. Voima on vaan niin heikko, ettet pysty sitä mitenkään mittaamaan, et ainakaan sormituntumalla.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009
korant
tosikolie

Kappaleet ei vedä toisiaan puoleensa.

Kyllä ne vetävät toisiaan puoleensa. Voima on vaan niin heikko, ettet pysty sitä mitenkään mittaamaan, et ainakaan sormituntumalla.


Rautakuula putoaa maan pinnalle kun sen pudottaa sormien välistä.

Vetääkö kuulaa jokin tekijä maan pintaa kohti vai työntääkö kuulaa jokin tekijä maan pintaa kohti?

Kaasupallo nousee avaruutta kohti kun se löysää sormien välistä.

Vetääkö kaasupalloa jokin tekijä avaruutta kohti vai työntääkö kaasupalloa jokin tekijä avaruutta kohti?

Pohtiessani edellä tekemiäni kysymyksia vastaus on seuraava;

Mielestäni kappaleet eivät vedä toisiaan puoleensa vaan,,,
niin eivät tosin työnnäkään vaan;

Kappaleiden ympärillä olevan aineen tiheys aiheuttaa liikkeen ja suunnan ja yksittäisen kappaleen tiheys määrittelee mihin suuntaan se liikkuu tässä ainepilvessä.

Ja kuten tiedetään olen oikeassa,,,kuvatessani sitä miten luonnossa kappaleet liikkuu.

Mitä tästä taas opimme,,,,sen että kappale on voimaton venkula,,,kuin moukarin päässä oleva kuula.

Vierailija
korant
tosikolie

Kappaleet ei vedä toisiaan puoleensa.

Älä viitsi jauhaa taas tuota potaskaa! Kyllä ne vetävät toisiaan puoleensa. Voima on vaan niin heikko, ettet pysty sitä mitenkään mittaamaan, et ainakaan sormituntumalla.

Kahden pienen kappaleen välistä gravitaatiovoimaa on pystytty mittaamaan jo vuodesta 1798 (Cavendish).

Vierailija
tosikolie
korant
tosikolie

Kappaleet ei vedä toisiaan puoleensa.

Kyllä ne vetävät toisiaan puoleensa. Voima on vaan niin heikko, ettet pysty sitä mitenkään mittaamaan, et ainakaan sormituntumalla.


Rautakuula putoaa maan pinnalle kun sen pudottaa sormien välistä.

Vetääkö kuulaa jokin tekijä maan pintaa kohti vai työntääkö kuulaa jokin tekijä maan pintaa kohti?

Kaasupallo nousee avaruutta kohti kun se löysää sormien välistä.

Vetääkö kaasupalloa jokin tekijä avaruutta kohti vai työntääkö kaasupalloa jokin tekijä avaruutta kohti?

Pohtiessani edellä tekemiäni kysymyksia vastaus on seuraava;

Mielestäni kappaleet eivät vedä toisiaan puoleensa vaan,,,
niin eivät tosin työnnäkään vaan;

Kappaleiden ympärillä olevan aineen tiheys aiheuttaa liikkeen ja suunnan ja yksittäisen kappaleen tiheys määrittelee mihin suuntaan se liikkuu tässä ainepilvessä.

Ja kuten tiedetään olen oikeassa,,,kuvatessani sitä miten luonnossa kappaleet liikkuu.

Mitä tästä taas opimme,,,,sen että kappale on voimaton venkula,,,kuin moukarin päässä oleva kuula.




Teoria pätee vain päässäsi. Jos pistän rautakuulasi ja kaasupallosi koeputkeen, josta pumppaan kaiken ilman pois, mihin suuntaan ne menevät ja kuinka nopeasti?

Sinun mukaasi ne joko leijailevat paikallaan, tai tulevat alas eri nopeuksilla. Kummankin vaihtoehdon todisti vääräksi jo Galilei, joka osoitti kappaleiden putoamisvauhdin olevan vakio.

Noste (eli kaasupallo leijuu, jos sen syrjäyttämä ilmamäärä painaa enemmän, kuin se itse) ja ilmanvastus ovat vaikuttavia asioita, mutta vain niin kauan kun puhutaan ilmassa tapahtuvasta putoamisesta. Kuitenkin painovoima toimii aina samoin riippumatta.

Apollo lennoilla eräs astronautti tiputti höyhenen ja vasaran samanaikaisesti kuun pinnalle. Ne osuivat siihen yhtä aikaa. Galilei oli oikeassa ja sinä väärässä.

Vierailija

Se, että massa ei vaikuta putoamiskiihtyvyyteen, on oikeastaan sattuma.

F=ma ja F=Gm1m2/r2

Koska kaavojen massoilla on sama eksponentti eli 1, niin ne kumoavat toisensa, ja a=Gm/r2

Vai onko sittenkään ? Putoaisiko mustasta aukosta tehty kuula yhtä nopeaa Pisan tornista, jos se painaisi yhtä paljon kuin Maa ?

Maa alkaisi kiertää sitä. Galileo taisikin puhua paskaa.

Vierailija
Lektu-Elli
Se, että massa ei vaikuta putoamiskiihtyvyyteen, on oikeastaan sattuma.

No jos pidetään kaikkia luonnonlakeja sattumina.
Lektu-Elli
Maa alkaisi kiertää sitä. Galileo taisikin puhua paskaa.
Galileo ei puhunut paskaa. Olosuhteisiin nähden hän oli uskomattoman nerokas ja rohkea. Tällä palsatalla sen sijaan näitä paskanjauhajia tuntuu riittävän.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Lektu-Elli
Se, että massa ei vaikuta putoamiskiihtyvyyteen, on oikeastaan sattuma.

F=ma ja F=Gm1m2/r2

Koska kaavojen massoilla on sama eksponentti eli 1, niin ne kumoavat toisensa, ja a=Gm/r2




Täh!!??!!

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija
Seppo_Pietikainen
Täh!!??!!



Kaksi pistemäistä massaa vaikuttaa toisiinsa voimalla F = Gm1m2/r^2. Kumpaankin kappaleeseen vaikuttaa siis yhtä suuri vetävä voima, mutta suunta on vastakkainen. Kappaleen yksi liikeyhtälö on m1a1 = Gm1m2/r^2 eli a1 = Gm2/r^2 ja kappaleen kaksi kiihtyvyys on vastaavasti a2 = Gm1/r^2. Muuttaja r on kappaleiden välinen etäisyys. Kappaleen oma massa ei siis vaikuta ko. kappaleen kiihtyvyyteen.

Ilmaan heitetty kivi vetää maapalloa samalla voimalla kuin maapallo vetää kiveä. Kappaleiden kiihtyvyydet ovat taas ihan eri luokkaa maapallon käytännössä 0 ja kiven 1g.

Vaikka kivi (massa = m) painaa h...n paljon (m ~ M) kiven kiihtyvyys on sama. Kivi putoaa maahan kuitenkin nopeammin, koska kivi aiheuttaa kiihtyvyyttä myös maapallolle eli kiven (m) ja maan (M) välimatka supistuu kiihtyvyydellä Gm/r^2 + GM/r^2.

tosikolie
Seuraa 
Viestejä663
Liittynyt1.1.2009

Todisteita siis taasen kaivataan,,,hmm,,,

Sukelluspallo pysyy paikallaan vedessä esim. 5m pinnan alla kun se on oikean tiheyksinen suhteessa ympäröivään tilaan.

Sukelluspallo ja maapallo eivät vedä tällöin toisiaan puoleensa.

Siinä voi sen G laittaa 0-arvoksi.

Eli kappaleet eivät vedä toisiaan puoleensa.

Viännänkö rautalangasta.

G-suure on laskennallinen suure jonka avulla voidaan määritellä asioita.

G-suure,,,siis gravitaatiovetovoimaa aineellisena vetäjänä ei ole olemassa. Puheet gravitoneista yms,,,on pömppää.

Kappaleet liikkuu älyttöminä möllyköinä sinne päin missä on vähemmän tiheää,,,ja pysähtyvät siihen kohtaan missä kappaleen tiheys ja sitä ympäröivän aineen tiheys on sama,,,tällöin ei synny liikevoimaa mihinkään suuntaan.

Vienninpä rautalangasta.

Tosin asian ymmärtäminen vaatii sangen suurta viisautta,,,eli oletettavaa on että kaikki lukijat ei asiaa ymmärrä,,,eli silloin täytyy unohtaa G-kaavat ja ajatella asiaa sitä kautta mitä tapahtuu,,,siis nähdään.

Tosin poikkeuksiakin on,,,kaikki pallukat ei ole älyämättömiä vaikka niillä ei olisi moottoria,,,kuten planeetat,,siis aurinkokuntamme,,,tai sitten ei,,tai ehkä. Tämä on sitten syvempää,,,,hmm,,,hulluutta,,,

Hmm,,,kunnon keskustelu synnyttää uusia ajatuksia.

Tosin voi olla toisinkin.

Vierailija
tosikolie

Kappaleet liikkuu älyttöminä möllyköinä sinne päin missä on vähemmän tiheää,,,ja pysähtyvät siihen kohtaan missä kappaleen tiheys ja sitä ympäröivän aineen tiheys on sama,,,tällöin ei synny liikevoimaa mihinkään suuntaan.



Useampaan kertaan on todettu että tyhjiössäkin (ei tiheyseroja) kappaleet putoavat. Miten vetovoima toimii kuussa, jossa ei ole ilmakehää (ei tiheyseroja):

http://video.google.com/videoplay?docid ... 2259784994

Avaruudessa ei ole ilmaa, mutta maapallo kiertää aurinkoa. Mikä ihmeen tiheysero on maapallon ja auringon välillä? Miksi kuu kiertää maapalloa? Oletko koskaan kuullut vuorovedestä? Miksi vuorovesi seuraa kuun kiertoa, jos se ei aiheudu kuun vetovoimasta?

tosikolie

Tosin asian ymmärtäminen vaatii sangen suurta viisautta...

1) Klassinen gravitaatiomalli on itseasiassa aika yksinkertainen: F = Gm1m2/r^2. Tämän lisäksi malli vastaa todellisuutta hyvin tarkasti ja kaikki tätä tarkemmat mallit ovat huomattavasti monimutkaisempia. Kaikki gravitaatioon liittyvät ilmiöt, jotka voi suoraan havaita omilla aisteilla, on selitettävissä Newtonin gravitaatiomallilla. Planeettojen tai muiden kappaleiden ratalaskelmat perustuvat käsittääkseni tähän teoriaan.

2) On myös hyvin helppo havaita että tiheyserohypoteesi gravitaatioilmiön selittäjänä päätyy heti ristiriitaan havaintojen kanssa: avaruudessa ei ole ilmaa, auringon vetovoima, kuun vetovoima, gravitaatio tyhjiössä, kappaleiden väliset gravitaatiovoimamittaukset jne. Ala-asteelta saa tähän ihan riittävät pohjatiedot.

eli ei tämän ymmärtäminen kovin suurta viisautta vaadi. Newtonin painovoimateorian keksiminen tyhjästä on kyllä ollut suuri saavutus.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat