Kaislat energiaksi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Järvikaislalla on hyvä energiasisältö ja hehtaarituotto lienee lähes samalla tasolla kuin ruokohelvellä.
Suomen merien rannoilla, kymmenillä tuhansilla järvillä, joilla ja lammilla kasvaa kaislaa tuhansia hehtaareita suuremmalla alalla kuin mitä ruokohelpeä voidaan koskaan viljellä. Väestönkasvulle maailmassa ei näy loppua ja meitä on pian 7 miljardia, kun sata vuotta sitten oli vain vähän yli 2 miljardia. Kymmenen vuoden kuluttua täytyy nykyisiä ruokohelpipeltoja palauttaa ruuan tuotantoon.

Kaislaa voidaan korjata syksyisin lautoilla ennen jäiden tuloa tai talvella jään päältä. Korjuu pitäisi tehdä vasta syksyllä kasvukauden päätyttyä ja niin, ettei juurakkoa vahingoiteta. Tällä tavalla kaislikko kasvaa hyvin seuraavanakin kesänä.
Muutamat yrittäjät ympäri Suomea pystyisivät huolehtimaan kaislan korjuusta. Kaislalle muodostuisi ”markkinahinta” ja vesialueiden omistajat voisivat saada siitä lisätuloja.

Kaislan käytöllä on pitkät perinteet Unkarissa ja Romaniassa oli aikaisemmin jopa paperitehtaita, jotka perustuivat Tonavan ja muiden jokien rannoilta kerättävän kaislan käyttöön raaka-aineena. Kaislaa käytetään paljon myös kattojen päällysteenä ja eristeenä Keski-Euroopassa.
Kaisla sopii pellettien raaka-aineeksi paremmin kuin ruokohelpi kovuutensa takia.
Kaislaa voidaan käyttää voimalaitosten polttoaineena ruokohelven tapaan. Biopolttoaineen valmistukseen kaisla sopisi myös, jolloin puuraaka-ainetta säästyisi enemmän teollisuuden käyttöön.

Sivut

Kommentit (86)

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

eiköhän puskasta kohta hyppää joku ituhippi suojelemaan kaislaa, niillä kun on tunteet.

kaislaa on suomessa käytetty mm. eristeenä aikojen saatossa.

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija

Edellisvuoden märäntyvät kaislat ovat tärkeitä ekosysteemin alkupäässä. Jos pieneliöiltä viedään ravinto, lopulta ihminen jää ilman kala-ateriaa.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Risuja ja juurakoita kerätään hakkuilta. Eli ainakin keräysorganisaatio olisi jo. Ehkä nuo voisivat ottaa tien varresta muutaman kymmenen kilon paaleiksi tehtyjä paketteja mukaansa. Muutaman kymmenen siksi, että varmaankin keräys olisi tehtävä pienehköillä resursseilla. Eivät kaislikot niin kovin kummoisia ole kooltaan vaikkakin niillä on muuten iso hehtaarituotto.

Keräysvehje voisi olla moottorikelkan tai mönkijän mukana. Pieni leimikko tulisi muutamalla hakukerralla ja yhdellä kerralla saisi sata-kaksisataa kiloa siirtymään. Sata kiloa vastaa noin 300 kWh eli aika huono tuntipalkka tulee. Ehkä tuon sata kiloa voisi tunnissa kerätä ja siirtää. Taitaisi olla tuottoisampaa joku proomukeräys, jolloin tavaraa saisi kasalle monin verroin tunnissa. Eli paalit jätettäisiin odottamaan kesää ja proomuun otettaisiin useampi autokuorma tavaraa.

Kaislikon ravinneongelmaa ehkei tule helposti. Lahoavan kaislikon ravinteet liukenevat muutenkin veteen ja laimenevat koko järveen. Mutta saataisiinko näin ravinteita vähennettyä vesistöistä? Tuosta lisäarvosta voisi saada lisää liksaa. Ja ainakin hiilipäästökaupoille pitäisi päästä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
saataisiinko näin ravinteita vähennettyä vesistöistä? Tuosta lisäarvosta voisi saada lisää liksaa.
Tuota on hyvä lähteä viemään eteenpäin. Kalliit ruoppaukset ja muut rehervöitymisen korjailutoimet jäisivät tarpeettomiksi.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Minusta homma pitäisi tehdä jään päältä mieluimmin ennen lumia. Saisi leikata kovaa ja sileää pintaa vasten jollain auran kaltaisella vehkeellä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija

Niin. Kaislahan sitoo ravinteita kasvaessaan, mutta asian hyöty tuppaa menemään negatiiviseksi kun irtonainen/kuollut kaisla jää veteen mätänemään.
Nyt jos tuo kasvusto lyötäisiin ajoissa poikki ja pinoon, niin irtotavaraa ei olisi. Kasvusto todennäköisesti "innostuisi" harvennuksesta ja puskisi nopeammin uutta kasvustoa Ravinteita pois.

Tätä kannattaisi kysyä asiantuntijoilta, jotta toimisiko näin? Normaalisti niittämällä kaislakasvusto tosin kuolee parissa kolmessa kesässä, mutta tuollaisessa "latvakarsinnassa" jatkaisi ehkä normaalia innokkaammin kasvamista.
Joskus tuli nyhdettyä muutama aari hanskoilla juurineen irti

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Ehkä siinä tapauksessa että keräimeen menisi suoraan pellettiä. Kaisla on höttöä. Tuskin viittätoista kiloa saisi suureenkaan keräimeen sekakasana. Eli tarvittaisiin pellettipuristin. Ja miksi ei? Suoraan 50 kilon juuttisäkkeihin pellettiä. Ison järven rannoilla riittäisi kilometrejä ajettavaksi. Ja iso reki kulkisi jalaksilla pienellä voimalla viimeisenä. Satamissa väijyisivät ostajat rahatukkoineen.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008
tietää
Höttöä on tuo. Kannattaisi kerätä ja kuivata ja käyttää paikanpäällä leijukattilassa turpeen ohessa.

Niinpä.

Tanskalaiset poltti olkea 70-luvulla. Voivat polttaa vieläkin? Suht. pienitehoisen kattilan luukusta olisi ajanut Jaltalla sisään. Taidettiin noita kattiloita myydä Suomessakin.

Oljen käyttöä on hidastanut juuri tuo höttöisyys. Julmetun kallista kuskata harvaa kuormaa poltettavaksi ympäri lääniä.

Noi kokemukset oljesta ovat panneet epäilemään myös ruokohelpeä. Olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet ja kannattaa varmasti kokeilla.

Vierailija

Lainaus uutisesta

Teknologian kehittämiskeskus Tekes on johtanut Biovaiku-tutkimushanketta, jossa on selvitelty liikenteen eri biopolttoaineiden vaikutuksia eri näkökulmista. Tutkimustyöhön osallistuivat VT, Suomen ympäristökeskus, MTT, Metsätutkimuslaitos ja VATT.
Tutkimuksessa olivat mukana Suomessa tärkeimmät ns. toisen sukupolven biopolttoainevaihtoehdot, joita ovat hakkuutähde, turve, ruokohelpi, olki, rypsi- ja rapsiöljy sekä eläinten tali. Peltoenergia, kuten vilja ei ollut mukana. Se lasketaan ensimmäisen sukupolven bioenergiaksi, koska sitä voidaan käyttää myös ravinnoksi.

Mihin unohtui kaislan käyttö energiana. Kaislalla on hyvä energiasisältö ja hehtaarituotto lienee samalla tasolla kuin ruokohelvellä. Suomen merien rannoilla, kymmenillä tuhansilla järvillä, joilla ja lammilla kasvaa kaislaa tuhansia hehtaareita suuremmalla alalla kuin mitä ruokohelpeä voidaan viljellä. Kaislan korjaamisella energiakäyttöön olisi myös vesistöjen kannalta myönteinen vaikutus. Nykyisin kaislat jäävät veteen ja mätänevät seuraavana kesänä pitäen yllä vesistöjen rehevyyttä.

Vierailija

Nykimällä nuo saa juurineen pois, mutta kaikki tuommoinen kaislan, marjojen tai hakkuutähteen poimiminen on vähän semmoista immigrants only duunia.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Hehän saisivat tienattua ruokansa samalla: kaislan juurakko on energiapitoista ravintoa jolla pysyy hengissä kuukausia ilman muuta ravintoa. Ne mitä jää syömättä, kelpaavat varmasti sioille.

Lektu-Elli
Nykimällä nuo saa juurineen pois, mutta kaikki tuommoinen kaislan, marjojen tai hakkuutähteen poimiminen on vähän semmoista immigrants only duunia.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat