Sukupuolisyrjintää kouluissa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tutkimusten mukaan pojat saavat osaamistasoaan parempia arvojasanoja äidinkielessä, tytöt vastaavasti matematiikassa.

http://tinyurl.com/kpqv5y

Peruskoulun päättötodistuksen arvosanat eivät aina heijasta oppilaan todellista osaamisen tasoa. Matematiikassa pojilta saatetaan vaatia saman arvosanan saamiseksi parempia taitoja kuin tytöiltä. Äidinkielessä heikkotaitoiset pojat puolestaan saavat liian hyviä numeroita.

Oppilaan sukupuoli saattaa vaikuttaa siihen, miten opettajat arvioivat oppilaan osaamista päättötodistuksen arvosanoissa.

Lehtori Liisa Näverin pian tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen matematiikan arvosanat ovat parempia kuin pojilla, vaikka osaaminen on heikompaa.

Ja lisää samasta uutisesta:

Äidinkielessä suositaan heikkoja poikia

Äidinkielen arvosanoissa tilanne on päinvastainen. Opetusneuvos Hannu-Pekka Lappalaisen mukaan tyttö ja poika saattavat olla kielitaidoltaan yhtä huonoja, mutta poika saa silti pykälää paremman arvosanan. Ilmiö korostuu äidinkielessä selvästi voimakkaammin kuin matematiikassa.

- Varsinkaan heikkotasoisilta pojilta ei vaadita lainkaan samanlaisia kirjoitustaitoja kuin tytöiltä. Näyttää siltä, että tasa-arvoa on yritetty edistää antamalla pojille äidinkielen arvosanoja, jotka eivät vastaa taitojen todellista tasoa, Opetushallituksessa työskentelevä Lappalainen sanoo.

Johtopäätös mm:

Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannaltakin arvioinnin epätasaisuus on erittäin syövyttävä ongelma.

Mutta eikös tuollainen ole vaan positiivista syrjintää, joka on hyvä juttu?

Kommentit (10)

Vierailija

Ei ole muuta kuin mutua tarjota omien kokemusten kautta, mutta luokallani aikanaan olleista tytöistä kovin moni ei osannut matematiikassa soveltaa, he ainoastaan osasivat ulkoa laskea tietynlaisia laskuja, joita oli käsitelty tunneilla ja kirjoista harjoituksina ja sanottu, että tulevat kokeeseen.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Tämä asia nyt ei ole ainakaan minulle mikään yllätys. Ennemminkin näkisin miesopettajien suosivan tyttöjä ja naisten suosivan poikia, aineesta riippumatta. Toisaalta naiset osaavat opettaa paremmin tytöille, kun taas miehet pohille. Kuten Fagerlund sanoi, niin valitettavan monet oppivat ja opettavat matemaattisia aineita ulkolukuna ja kaavoja syöttämällä, vaikka oikeasti matematiikassa pitäisi enemmänkin opettaa loogista-ajattelua.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Rere
Mutta eikös tuollainen ole vaan positiivista syrjintää, joka on hyvä juttu?

Miten voi olla hyvä juttu antaa jostain asiasta todellisuutta vastaamaton kuva? Eikö valheessa elämisestä pidä luopua? Kyllä minä mielelläni otan numeron korkeamman äikännumeron ja numeron matalamman matikannumeron, jos se vastaa todellista tilanetta, joka ei kyllä sinänsä mulle mikään ylläri olekaan... Olen matikassa täysi idiootti

Hämmentää.

Vierailija
Vatkain
Rere
Mutta eikös tuollainen ole vaan positiivista syrjintää, joka on hyvä juttu?

Miten voi olla hyvä juttu antaa jostain asiasta todellisuutta vastaamaton kuva? Eikö valheessa elämisestä pidä luopua? Kyllä minä mielelläni otan numeron korkeamman äikännumeron ja numeron matalamman matikannumeron, jos se vastaa todellista tilanetta, joka ei kyllä sinänsä mulle mikään ylläri olekaan... Olen matikassa täysi idiootti



Kyseessä oli sarkastiseksi tarkoitettu heitto.

Vierailija
Rere
Tutkimusten mukaan pojat saavat osaamistasoaan parempia arvojasanoja äidinkielessä, tytöt vastaavasti matematiikassa. http://tinyurl.com/kpqv5y

Ei sitten muuta kuin kokeet suoritetaan nimettömästi ja vasta tarkastuksen jälkeen koepaperiin yhdistetään nimi.

On erittäin helppoa luoda systeemi, missä tarkastaja ei tiedä, kenen koepaperiin rustaa miinuksiaan/plussiaan...

Miks aina pitää valittaa turhista, kun jokainen tajuaa, että ongelmaa ei ole...

Vierailija

Moneen otteeseen peruskoulussa ja lukiossa kerrotaan, että tuntiaktiivisuus sun muu vaikuttaa arvosanaan.

Itselläni kaikki arvosanat oli yläkanttiin yleisen pätemisen takia.

Vasta yliopistossa arvosanat valahti todelliselle tasolle. Toki aktiivisuudesta annetaan plussaa sielläkin jos on tehnyt harjoitustöitä ja demoja ahkerasti. Lärvikerrointa en havainnut kuitenkaan.

Vierailija

Spekuloin, että kielelliset tehtävät voisivat olla keskimäärin tytöille helpompia, kun taas poikien vahvuus voisi olla avaruudellista hahmottamista vaativat tehtävät - esimerkiksi geometria. Näinikään tuossa matematiikan saralla keskimääräisesti.

Hans Lankar kirjoitti:

Ei ole muuta kuin mutua tarjota omien kokemusten kautta, mutta luokallani aikanaan olleista tytöistä kovin moni ei osannut matematiikassa soveltaa, he ainoastaan osasivat ulkoa laskea tietynlaisia laskuja, joita oli käsitelty tunneilla ja kirjoista harjoituksina ja sanottu, että tulevat kokeeseen.

Offtopicina voisin mainita, että samaan havaintoon olen myös tietyissä määrin matemaattisten suoritteiden ulkopuolellakin törmännyt. Vapaa, innovatiivinen sovellus ei luonnistu, tunnollinen ja tarkka vanhan toistaminen sen sijaan sujuu.

Vierailija
Olli V

Vasta yliopistossa arvosanat valahti todelliselle tasolle. Toki aktiivisuudesta annetaan plussaa sielläkin jos on tehnyt harjoitustöitä ja demoja ahkerasti. Lärvikerrointa en havainnut kuitenkaan.



Mutta työelämässä se nousee taas arvoon arvaamattomaan.

Vierailija

Asiaan liittyen Tiede-lehden artikkeli:

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3809

Tuosta pikaisella lukemisella kuitenkin ymmärsin, että kyse oli annetuista arvosanoista, ei sokkotesteistä. Itse asiassa arvauksena sanoisin, että hyvin pitkälle tulokset johtuvat artikkelissa mainituista "sosiokulttuurisista" tekijöistä puoleen ja toiseen (huom suomalainen tutkimus).

Tällä en tarkoita, etteivätkö tytöt olisi mitattavasti saavuttaneet poikien tasoa, vaan sitä, että "sosiokulttuurin" odotukset heidän suhteensa ovat olleet menneisyydessä toisenlaisia. Sama luultavasti pätee myös eri etnisiin ryhmiin monietnisissä yhteiskunnissa.

Vierailija

Äikänopena toimineena voin sanoa, että kirjoitelmien arviointi on kyllä vaikeaa puuhaa ja pakostakin subjektiivista.Arvioinnissa tuotetaan tulkinta, jossa tosiasiat ja arvot liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja tietty absoluuttisuuden tavoite konkreettisessa arviointitapahtumassa kieltää havainto- ja päättelytoiminnan inhimillisen luonteen.

Oikeudenmukaisuuteen pitäisi silti pyrkiä. Ja samalla tulisi tukea oppilaan kasvua ja kehitystä ja motivaatiota ja vaikka mitä.Olen ollut havaitsevinani, että toisinaan kollegat antavat heikoille ja epävarmoille kirjoittajilla - jotka usein ovat nimenomaan poikia - hieman todellista osaamista vastaavia arvosanoja parempia arvosanoja, jotta heikot kirjoittajat eivät menettäisi kokonaan kiinnostustaan kirjoittamiseen: tökerölle tekstille annetaan arvosanaksi 6-, kun oikeampi arvosana olisi 5. (Oikein vai ei? En tiedä. Eräs kollega perusteli edellä mainitun kaltaista yläkanttiin annettua arvosanaa tyyliin "kun sillä pojalla on tosi heikko itsetunto ja paljon kaikkee vaikeuksia niin en tasan anna sille aineesta vitosta") Lisäksi ainakin yläkoulun alkupuolella kirjoitelmien arvosanat suhteutetaan vahvasti oppilaan henkilökohtaiseen taitotasoon ja oppimistavoitteisiin, joten tämäkin "vääristää" arviointia.

Viimeistään yo-kirjoituksissa jokainen saa kuitenkin omaa tasoaan vastaavan arvosanan. (Ainakin näin haluaisin uskoa.)

Uusimmat

Suosituimmat