Kuvajournalismia!!!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Inhoan otsakkeita, joissa on välimerkkejä, mutta jokin örnöttää vielä enemmän. Viime viikolla aamun ilmaisjakelussa (metro) oli etusivulla iso kännykameralla otettu kuva liikenneonnettomuudesta. Autot olivat törmänneet, peräänajanut oli kiepahtanut katolleen ja ajaja oli mykkyrässä aukaisemansa (tai jonkun muun aukaiseman) oven vieressä... Siisti kuva, ei verta, ei mitään.

Teki vain pahaa ajatella katsovansa itseään tuollaisessa asennossa, muistikuvat kateissa tai hajanaisia, säikähtäneenä, mitä kaikkea vielä...

Toinen vastaava kuva oli Pasilan ampujasta, poliisi ja vartija pitelemässä maahan sidottua ampujaa - kuvateknisesti silmät oli peitetty niin että liipasinpoju jäi tunnistamattomaksi.

Missä tulee yleisökamerajournalismin ja uutisjournalismin moraalin raja vastaan, vai tuleeko se?

Julkaistaanko kuva, jos siinä ei ole verta? Jos uhri/tekijä voidaan returoida tunnistamattomaksi? Jos uhria/tekijää ei voi tunnistaa koska paikat on täynnä rikkoutunutta krääsää, erilaisia sirpaleita ja verta? Julkaistaanko kuva ilmaiseksi, jos se on tuollainen suttuinen? Tahdommeko todella tätä dramatiikkaa ja verta?

Äänestys!! (ja taas huutomerkki?) [size=85:2f3z5xtz]modet, siirtäkää, jos on väärä kategoria[/size:2f3z5xtz]

Kommentit (6)

Vierailija
Olli V
Ei uhreista minun mielestäni pidä kuvia julkaista.

Rikolliset toki saa esitellä henkilötietoineen.




Tiedotusvälineillähän on jo linja, ettei rikoksesta epäillyn nimeä tai kasvoja paljasteta. Maamme oikeuskäytännön mukaan vasta rikoksesta tuomittu on rikollinen ja nimi ja kuva saadaan julkaista. Tosin rikoksen pitää olla suht rankka tai yleistä kiinnostusta herättänyt, ennen kuin tekijän henkilöllisyydellä on uutisarvoa.

Mutta jos rikoksesta epäillään erityisen merkittävässä asemassa olevaa, voidaan nimi julkaista aiemmin.

En hyväksy onnettomuuspaikalta otettuja yksityiskohtaisia kuvia, jossa näkyy esim. loukkaantuneita tai kuolleita. Turha aiheuttaa lisätuskaa uhrin läheisille.

Toope
Seuraa 
Viestejä23176
Liittynyt23.7.2006

Lehdistöllähän yleensä on aika tiukka linja esim. onnettomuuskuvien julkaisussa, mikä on erittäin hienoa. Kynnys verellä mässäilyyn ja uhrien kuvaamiseen on aika korkealla. Nykyään jokaisella tallaajalla on kuitenkin kamerakännykkä taskussa ja netistä löytyykin sitten usein paljon ikävämpää ja henkilökohtaisempaa kuva-aineistoa. Tämä tosin ei enää olekaan mitään journalismia.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija
Mummo
Olli V
Rikolliset toki saa esitellä henkilötietoineen.



Tiedotusvälineillähän on jo linja, ettei rikoksesta epäillyn nimeä tai kasvoja paljasteta.
Tietenkin epäillyille se suoja mikä jo on. Mutta tuomitut reilusti esille.

Vierailija

Ainakin Alma Median lehdissä (joista eräässä olin töissä melkein vuoden ennen kuin muutin tänne rapakon taa) on epävirallisvirallinen linja, jonka mukaan kuvassa ei saa näkyä haavoittuneita henkilöitä jotka ovat tunnistettavissa, ja kuten mummo sanoi rikoksesta epäiltyjen kasvot eivät nekään saa olla tunnistettavissa. Taitoin melko monta sivua aika rankkaa tavaraa viime kesänä, ja useimpien kohdalla jouduin käymään kuvia läpi tunteja, ennen kuin kuvatoimistoilta löytyi materiaalia, joka oli sekä informatiivista että lehden linjaa noudattavaa. Intian terroristi-isku, Espanjan lento-onnettomuus ja Suomessa tapahtuneet surmat olivat kaikki tapauksia, joissa kuvavalintoja mietittiin pitkään ja hartaasti.

Lehdet käyttävät lukijoiden kuvia hyvin mielellään, koska palkkiot ovat huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi freelance-valokuvaajien, tai sitten palkkioita ei makseta lainkaan. Lukijat ovat myös paikalla silloin, kun lehdessä ei tiedetä tapahtuneesta vielä mitään. Samoin lukijoilta tulee paljon uutisvinkkejä, joiden perusteella paikalle saatetaan lähettää sekä toimittaja että kuvaaja, tai jos lukijan kuvamateriaali on tarpeeksi hyvää eikä kuvaajia ole lähettää, käytetään tietysti niitä lukijan kuvia.

Kuvajournalismin etiikkaan Suomessa ei kuulu verellä tai väkivallalla mässäily, ei ainakaan vakavasti otettavissa lehdissä. Kuvajournalismikoulutuksessa (olen itse opiskellut kyseista alaa 3½ vuotta) painotetaan aina sitä, että kuvattavaa pitää kunnioittaa informatiivisuuden rajoissa. Kameraa ei siis viedä vertavuotavan, tajuttoman ihmisen kasvoille, mutta se voidaan viedä surevan ihmisen lähelle tämän tunteita kunnioittaen - ja kuvattavalta kysytään yleensä lupa, jos se on mahdollista ja vaikka kyseessä olisi julkinen tila. Urheilijoiden, poliitikkojen ja muiden julkisuuden henkilöiden kohdalla lupaa ei tarvita. Katastrofijournalismilla taas on aivan omat sääntönsä, ja ne vaihtelevat maittain.

Täytyy muistaa, että esimerkiksi 7 päivää -lehti on ns. tabloidi, eli se elää aivan omien sääntöjensä mukaan. Toisin kuin sanomalehtien kohdalla, kyseisen kaltaiset julkaisut elävät irtoumeromyynnin perusteella. Niitä taas ostetaan kannen perusteella, ja siksi otsikot ja kuvat ovat yleensä melko raflaavia. Jos kansi ei kiinnitä kenenkään huomiota, lehti ei tule ostetuksi.

Vierailija

Vielä tuosta lehdestä, jossa mielestäni frekki kuva oli: metro on pääkaupungin joukkoliikenteessä ja kaupoissa ilmaiseksi jaettava lehti, jossa on noita kännykuvia, mainoksia, juttuja ja usein kaksi sisäaukeamaa erilaisia ihmisten lähettämiä tekstiviestejä. Eli se on "meidän" kaikkien "ääni" ja mielipide ja trendsetteri...

Sen ei tarvitse kilpailla mistään muusta kuin mainoksista, joilla lehti rahoitetaan, sillä sen ilmaisjakelukilpailija (SATA) lakkasi vuosi,pari sitten ilmeisesti hävittyään kilpailun.

Ei voi muuta kuin toivoa, että metron "kuvanrajaus" vähän skarppaantuisi.

En ole ehtinyt laittaa sen toimitukseen vielä purnaustani, mutta ehkä se vielä tästä lähtee.

Uusimmat

Suosituimmat