Tykistön kantama

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Paljon tykistöllä oli kantomatkaa 1850-luvulla?

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Mikään asiantuntija ole, mutta eikös tuohon aikaan lähinnä ammuttu vain sitä, minkä saattoi suoraan nähdä. Tuolloin ei varmaan kilsaakaan ollut syytä ampua.

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
iileskotti
Mikään asiantuntija ole, mutta eikös tuohon aikaan lähinnä ammuttu vain sitä, minkä saattoi suoraan nähdä. Tuolloin ei varmaan kilsaakaan ollut syytä ampua.


Kuulostaa järkevältä. Kuvassahan nuo kaksi veijaria katsoo tai mittaa etäisyyttä.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
tiäremiäs
Kuulostaa järkevältä. Kuvassahan nuo kaksi veijaria katsoo tai mittaa etäisyyttä.

Näyttää myös järkevältä, Tykki ampuu vasemmalle yläviistoon. Nuo kaksi runkkaria kyttää saunasta tulevia naisia. Siis salmen yli oikealle.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Juuri lukemastani Johannes Angeloksessa vallattiin kauheasti Konstantinopolia 1453. Silloin käytössä oli pronssitykit.

Wiki kertoo asiasta seuraava:

Osmaneja avusti unkarilainen nimeltä Urban, joka oli tykkien valmistuksen asiantuntija. Tykit olivat vielä tähän aikaan uusia aseita. Urban rakensi valtaisan, yli 8 metriä pitkän ja 75 cm leveän tykin jolla voitiin ampua yli 500 kg:n painoisia kuulia. Tykin kantama oli ehkä noin 2 km, ja sillä oli vaikea osua edes Konstantinopolin kokoiseen maalitauluun. Tykin lataamien kesti kolme tuntia ja lopulta se hajosi kuuden viikon käytön jälkeen. Bysanttilaisillakin oli tykkejä, mutta ne olivat paljon pienempiä, eikä niitä voitu käyttää tehokkasti, koska niiden rekyyli vaurioitti kaupungin muureja.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005

Eikö Ruotsin hetkellinen suurvalta-asema pohjautunut - toimivan väestönlaskennan mahdollistaman rekrytoinnin lisäksi - hyvin tehtyihin keveisiin tykkeihin?

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Museon saaman 12-naulaisen kanuunan
putken ulkoiset ominaisuudet ovat
seuraavat:
väljyys 123-124 mm
putken pituus ilman pontta 230 cm
putken pituus ponsi mukaanluettuna 250 cm
putken paino noin 1 700 kg
Yleiset ballistiset ominaisuudet ovat
seuraavat:
ammuspaino noin 6 kiloa,
keskimääräinen kantama palloammuksella
noin 500 m
keskimääräinen kantama kartessilla < 300 m
maksimilähtönopeus noin 350 m/s
suurin korotus noin 5 astetta
Etelä-Karjalan museon julkaisu 2002, s. 12.

Puhe on 1741 vuodelta peräisin olevasta tykistä, eli 100 vuotta vanhemmasta kuin kysyjä kysyy. Mutta jos tästä nyt jotain osviittaa saisi...

Hämmentää.

Vierailija

Muistelen jossakin Suomenlinnan museossa lukeneeni, että 20 km meni rikki jollakin isommalla tykillä. Vanhemmanmallisilla pronssitykeillä ammuttiin jotain 3-5 km jo 1500-luvulla, koosta riippuen. Tykin perusmalli pysyi jokseenkin samana satoja vuosia. Tuo Vatkaimen 12-naulainen kuulostaa kumman tehottomalta vehkeeltä, olisiko tullut pilkkuvirhe? Ahaa, suurin korotus 5 astetta, no eipä ihmekään. Melkein kuin suoraan vaakasuoraan ampuisi.

Vierailija
Phony

Osmaneja avusti unkarilainen nimeltä Urban, joka oli tykkien valmistuksen asiantuntija. Tykit olivat vielä tähän aikaan uusia aseita. Urban rakensi valtaisan, yli 8 metriä pitkän ja 75 cm leveän tykin jolla voitiin ampua yli 500 kg:n painoisia kuulia. Tykin kantama oli ehkä noin 2 km,

Meinasin jo väittää, että hieman liioittelua olisi ollut tuossa kertomuksessa, mutta kun näin tämän:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Dardanelles_Gun_Turkish_Bronze_15c.png
niin ymmärrän mistä on kyse. Turkkilaisillahan oli myös kevyempiä kenttätykkejä, jotka muistaakseni olivat kapeampia ja pidempiä, niin kuin nykytykit.

Mitähän Freudilla olisi sanottavaa tuollaisesta lelusta?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Fëanor
Tuo Vatkaimen 12-naulainen kuulostaa kumman tehottomalta vehkeeltä, olisiko tullut pilkkuvirhe? Ahaa, suurin korotus 5 astetta, no eipä ihmekään. Melkein kuin suoraan vaakasuoraan ampuisi.

Joo ja sillä on ammuttu käsittääkseni Lappeenrannan linnoituksen vallilta "roikkuja." Joten sen ei vissiin ole tarttenut kummoinen ollakkaan, painovoima lienee silloinkin hoidellut osuutensa. Näin ymmärsin...

Hämmentää.

Vierailija
Lektu-Elli
Räjähteillä lastattu opetettu hevonen olisi tehokkaampi kuin keskiaikainen tykki.

Voi mennä hetki opettaa se hevonen kiipeämään muurin yli ja juoksemaan tarpeeksi lujaa, ettei lanka lopu kesken..

Vierailija

Tärkein tykkien kantamaa rajaava tekijä oli musta ruuti ja sen ominaisuudet. Teoreettisilla
laskemilla on voitu osoittaa, ettei mustaruutiaseiden lähtönopeus voi ylittää 550 m/s.
(Paulaharju 1992: 140, 162.) Luonnollisesti korotuksella oli tiettyyn rajaan asti kantamaa
kasvattava vaikutus, tosin lavettien ominaisuudet ja viimeistään tykkiporttien koko asetti
tälle rajoituksensa. Muita kantamaan ja samalla myös hajontaan vaikuttavia tekijöitä ovat
ilmanvastus, ilmastolliset olosuhteet, ruudin laatu, panoksen koko sekä ammuksen muoto
ja vakavointi (Paulaharju 1992: 155).
Putken pituutta kasvattamalla voitiin pidentää räjähdyskaasujen vaikutusaikaa, jolloin
ammuksen suunopeus ja täten myös kantama kasvavat. Ammuksen lähdettyä liikkelle sen
nopeus kasvaa voimakkaasti, maksimipaineen saavuttamisen jälkeen kiihtyvyys pienenee.
Loputtomasti putkea ei kuitenkaan kannata pidentää: ennenpitkää putken aiheuttama
vastus voittaa kaasujen aiheuttaman voiman, jolloin ammuksen nopeus alkaa laskea (ks.
liite I, kuva 13). Erinomainen esimerkki tästä on vuonna 1544 valettu “Queen Elisabeth’s
Pocket Pistol”, jolla pituutta oli huimat 7,06 metriä. Tarkoituksena oli ampua kanaalin
ylitse eli noin 30 km viiden kilon ammuksella ja yhdeksän kilon panoksella.
19
Ensimmäinen laukaus kuitenkin lensi kahden asteen korotuksella vain 1080 metriä;
samaan tulokseen olisi päästy kahden metrin pituisella putkella. (Paulaharju 1992: 150.)
Lataussuhde on panoksen painon suhde ammuksen painoon (Paulaharju 1992: 150).
Tykkien kantamaa voitiin parantaa suurentamalla panosta; liiallisuuksiin mennessään
seurauksena oli kuitenkin putkivaurioita ja vaaratilanteita (Paulaharju 1992: 161). Toinen
mahdollisuus oli putken ja ammuksen välisen pelivaran pienentäminen, jolloin
ohivirtauskaasujen määrä vastaavasti väheni. Mitä paremmiksi kuulien ja putkien
valmistumenetelmät kehittyivät, sitä pienemmäksi pelivara voitiin tehdä. (Paulaharju
1992: 161; Åhlund 1998: 51.)
Panoskammion muodon vaikutusta kantamaan tutkittiin 1700-luvun kuluessa ilman sen
suurempia tuloksia, kantaman muutoksia ei osattu yhdistää panoskammion tilavuuden
muutoksiin. Ruutipanoksen painon suhde lataustilavuuteen on nimeltään lataustiheys.
Panoskammion tilavuuden lisäys antaa palamisen alkuvaiheessa ruutikaasuille
suuremman palotilan, jolloin paine jää matalammaksi kuin alkuperäisen kokoisessa
tilavuudessa. (Paulaharju 1992: 149.)
Tarkkoja kantamalukuja on mahdotonta sanoa ilman kattavaa koeammuntaa ajan tykkejä
ja varusteita vastaavilla välineillä. Vanhojen ammuntojen lukuihin on suhtauduttava
kriittisesti silloin käytettyjen kirjavien mittayksiköiden ja mittaustarkkuuden vuoksi.
Lukuja on saatettu vääristellä myös propagandatarkoituksissa. Esimerkiksi Ruotsissa
vuosina 1983-84 suoritetuissa koeammunnoissa, joissa käytettiin 1600-luvun tykkejä,
saatiin 24-naulaisen tykin vaakatason kantamaksi vain 180 m aikalaislähteiden perusteella
lasketun kuudensadan metrin sijaan (Paulaharju 1992: 160). Vuodelta 1776 peräisin
olevassa S. Sneedorffin käsikirjoituksessa “Søe og Landartilleriet” mainitaan 36-
naulaisen maksimikantamaksi 1600 m ja tehokkaaksi taisteluetäisyydeksi 300-450 m
(Hägg 1941: 64). Vuonna 1783 suoritetussa koeammunnassa 36-naulaisen tykin
maksimikantamaksi vaakatason korotuksella saatiin 685 m, 24-naulaisen 650 m ja 18-
naulaisen 364 m (Halldin 1943: 362).

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat