Maahanmuuttoasioiden poikkihallinnollinen ammattilehti

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.intermin.fi/intermin/periodi ... e?readform

http://www.intermin.fi/intermin/periodi ... ri_109.pdf

Suositeltavaa luettavaa. Tässä numeron 1/2009 sisällysluettelo.

SISÄLLYS 1/2009
Pääkirjoitus ja Korpak
Uussuomalaisten tarinat kirjaksi
Adrian Soton kolumni

MONITORIN VIERAANA
Irmeli Tuomarlan terveiset

TYÖELÄMÄ
Työsyrjintään on vaikea puuttua
Taantuma ei poista työvoiman tarvetta

AJANKOHTAISTA
Apua suomalaiseen byrokratiaan
Pääkaupunkiseutu vetää tulijoita

KUNTAKUULUMISIA
Maahanmuuttajataustaiset kunnanvaltuutetut esittäytyvät
Huippuviroissa vähän muualta tulleita

MUUTTOLIIKE
Vastuullista vai vastuutonta rekrytointia ulkomailta?

KULTTUURI
Sydänten kuningatar esittäytyy

HALLINNOSSA TAPAHTUU
Migrin asiakaspalvelujohtaja: hyvää palvelua kaikissa tilanteissa
UMA lisää sähköistä asiointia




Sitten muutamia valikoituja kommentteja.

Sivu 25.

Pentti Arajärvi
Pentti Arajärven mielestä on tärkeää,
että ihmiset voivat asua, tehdä
työtä ja elää turvallisesti Suomessa.
On kyse ihmisoikeuksista.
– Jos taas ajattelee Suomen kannalta
itsekkäästi, niin me tarvitsemme
näitä ihmisiä.
Lomautuksista ja työttömyyden
lisääntymisestä huolimatta työvoimasta
on edelleen pulaa joillakin
aloilla. Väestö ikääntyy, ja työvoimaa
tarvitaan tulevina vuosina yhä
enemmän.
Mikä sitten synnyttää muukalaisvihaa?
– Kai se eniten on tietämättömyys
ja se, ettei ole ajateltu, miksi
he ovat täällä.
Arajärvi muistuttaa, että maahanmuuttajien
taustat vaihtelevat
suuresti. Suurin osa tulee tänne töihin.
Puolella on työpaikka jo maahan
tullessaan.– Se usein unohdetaan. Ajatellaan
vain pakolaisia ja humanitäärisin
perustein tulleita.

Muukalaisviha saa pontta virheellisistä
käsityksistä, että maahanmuuttajat
haluavat elää sosiaaliturvalla.
Arajärvi ihmettelee, miksi
pelkkä etninen tausta oikeuttaisi vetämään
sellaisen johtopäätöksen.
– Emmehän me sellaista epäile
suomalaisistakaan.




Toinen mielenkiintoinen haastattelu sivulla 5

Adrián Soto
Perussuomalaiset jatkanevat omaa populistiretoriikkaansa.
Heidän ääniharavansa, blogisti Jussi
Halla-ahon oma paikka Helsingin kaupunginhallituksessa
on jo varmistettu.

Mitä mieltä Halla-aho olisi, jos hän asuisi Rotterdamissa,
Hollannin toiseksi suurimmassa kaupungissa
ja Euroopan suurimmassa satamassa,
missä pormestarina on marokkolaistaustainen
muslimi? Tai Saksassa, missä on noin 13 miljoonaa
ulkomaalaistaustaisia eli 17 prosenttia väestöstä?
Tai Espanjassa, minne viimeisen kymmenen
vuoden aikana on saapunut viisi miljoonaa
maahanmuuttajaa? Tai vaikkapa Yhdysvalloissa,
mikä sai ensimmäisen afroamerikkalaisen presidentin?





Sivu 11.
Työntekijät
positiivisia esimerkkejä
Yhteispalvelutoimiston kuudesta työntekijästä neljällä on maahanmuuttajatausta.
Yksikään heistä ei ole sosiaalialan ammattilainen,
mutta toimiston esimies Christina Huotari uskoo, että he pystyvät
palvelemaan asiakkaita paremmin kuin jos heidät olisi korvattu kantasuomalaisilla.
– Kun maahanmuuttaja antaa tietoa toiselle maahanmuuttajalle, tieto
menee paremmin perille, Huotari toteaa....

Työntekijät myös toimivat positiivisina
esimerkkeinä, miten Suomessa voi työllistyä ja selviytyä.
Huotari toivoo, että kaupunki palkkaisi yhteispalvelupisteeseen lisää
maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, sillä asiakasmäärät ovat nousseet
eivätkä resurssit tahdo riittää.




sivu 12.

Yleisönosasto- ja lehtikirjoituksissa
on ylikorostunut turvapaikanhakijoiden
kasvava määrä
ja pakolaiset, mutta heitä on pääkaupunkiseudun
kaikista maahanmuuttajista
vain reilu kymmenesosa.
Selvä enemmistö on tullut
Suomeen joko perheen, työn tai
opiskelun takia.

– Julkinen terveydenhuolto ei
toimisi ilman maahanmuuttajia,
Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja
Annika Forsander
muistuttaa.




Lehdessä paljon, paljon muutakin mielenkiintoista luettavaa,
mm. Jussi Halla-ahosta.....

Kommentit (8)

Vierailija

Jatkan vielä muutaman tärkeän kommentin Monitori-lehdestä 1/2009.

http://www.intermin.fi/intermin/periodi ... ri_109.pdf

Sivuilla 14-15 mielenkiintoisia haastatteluja:

Ana María Gutiérrez Sorainen
– Rasismista pitää olla huolissaan.
Ei pidä vähätellä esimerkiksi
sitä, että Timo Soini ei ole erkaantunut
Jussi Halla-Ahon kommenteista.
Siitä tulee epäilys, että ehkä
koko puolue on samaa mieltä.



Zahra Abdullan

Abdulla hämmästelee muutoksia
puolueiden paikkajakoihin: yleensä
ei ole ollut niin suurta heittoa puolueiden
kannatuksessa. Erityisen
hämmästynyt hän on Jussi Halla-
Ahon menestyksestä.
– Miten hän on voinut saada
ääniä ihan kantakaupungillakin?
Okei, hän on akateeminen, mutta
silti.
Abdulla ihmettelee sitäkin, että
perussuomalaiset virallisesti tuomitsevat
rasismin, mutta puolue
ei suostu irtisanoutumaan Halla-
Ahon kirjoituksista. Helsingin
monikulttuurisuushankkeet tuskin
ovat vaarassa, sillä perussuomalaisia
on 85 jäsenen valtuustossa neljä.
Heidän avauksiaan Abdulla odottaa
mielenkiinnolla.
– Mitä asioita he ajavat? Saa nähdä.



On nähty jo Helsingin osalta: Eivät yhtään mitään!

Sivulla 16 hyvä artikkeli:

Vaaleista selvittiin yksittäisillä ylilyönneillä

Kunnallisvaalien aikaan nähtiin joitakin rasistisia ylilyöntejä,
kerrotaan vähemmistövaltuutetun toimistosta. Ylilyönnit eivät
kuitenkaan leimanneet yhdenkään puolueen kampanjointia kokonaisuudessaan.
Poliisit keskeyttivät erään sitoutumattoman ehdokkaan kampanjoinnin
Tampereen Tammelan torilla rasististen iskulauseiden
vuoksi. Jussi Halla-Ahon blogikirjoitukset ovat parhaillaan
syyteharkinnassa. Halla-Ahoa epäillään kiihotuksesta kansanryhmää
vastaan.
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää ei halua kommentoida
yksittäistapauksia, mutta toteaa, että nettikampanjoinnissa
esiintyi sekä yksipuolista että tosiasioita yleistävää ja vääristelevääkin
ilmoittelua. Hän arvelee, että internetissä esitetään
helpommin sellaisia kärjistyksiä, joita ei muussa julkisuudessa
sanottaisi.
– Ajatellaan, että nettiä ei muka valvota, vaikka samat normit
koskevat nettikirjoitteluakin.
Maahanmuuttajia ja vähemmistöjä koskevan viestinnän osalta
on noudatettava Suomen lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia.
– Kriittistä keskustelua maahanmuuttopolitiikasta ei tule
kammeta – se kuuluu demokratiaan.
Tosiasioita ei kuitenkaan saa vääristellä tai kokonaisia ryhmiä
räikeästi leimata, vähemmistövaltuutettu toteaa.
Vierailija

Suomen somalit jälleen rakentavat entistä kotimaataan

Monitori 1/2009 sivu 19/32.

"Lieventääkseen aivovuodon vaikutuksia
ja tukeakseen Somalian
kehitystä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö
IOM:n Helsingin
aluetoimisto lanseerasi viime vuonna
Migration for Development in
Africa -terveyshankkeen. MIDAhankkeen
avulla Suomessa asuvat,
lisensoidut somalialaista alkuperää
olevat lääkärit ja sairaanhoitajat
voivat palata lyhytaikaisille työ- ja
koulutusmatkoille Pohjois-Somaliaan,
missä pula henkilökunnasta ja
muista resursseista on suuri.
Hanke
on konkreettinen esimerkki siitä,
kuinka siirtolaisuus voi tukea kehitystä
palauttamalla osan siirtolaisten
uudessa kotimaassaan hankkimasta
tietotaidosta takaisin alkuperämaahan
paikallisten ihmisten hyväksi.
Sen suunnittelu ja asiantuntijoiden
rekrytointi on tehty yhteistyössä
Somalian terveydenhuoltoalan ammattilaisista
koostuvan järjestön
kanssa. Hanketta rahoittaa Suomen
ulkoasiainministeriö."

Vierailija

http://www.intermin.fi/intermin/periodi ... 4400315056

Terve varovaisuus

kaikkien etu

Maahanmuuton valvonnan ansioksi tutkija laskee myös ulkomaalaisvastaisuuden tehokkaan vähenemisen.

– Viranomaisten terve varovaisuus ja kansallinen itsekkyys on myös Suomessa asuvien ulkomaalaisten etu, vaikka se välillä harmittaa. Suomessa on tilaa vielä sadoilletuhansille maahanmuuttajille, kunhan edetään järkevästi.

Antero Leitzinger pitää härmäläistä hitautta Suomen valttina: kun ulkomaalainen on ahkeruudellaan ja rehellisyydellään lunastanut paikkansa, hän muuttuu vähitellen meikäläiseksi.

– Kukaan ei enää epäile, etteikö Viktor Klimenko kelpaisi edustamaan Suomea – jonain päivänä saamme kenties somalitaustaisen hiihtäjän palauttamaan maamme urheilumaineen.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Puheet ainakin näyttäisivät olevan varsin pahasti ristiriidassa foorumin yleisten mielipiteiden kanssa. Trolli luulee, ettei muka nähdä tai huomata näitä kaikkia argumentaariovirheitä.

Toope
Seuraa 
Viestejä23147
Liittynyt23.7.2006
Rere
Ettei vaan Vladimir Ilyich Lenin olisi trolli? Hmm...

Juu ei varmaan. Toisekseen, miksi näitä vuodatuksia ei voinut liittää vanhoihin ketjuihin, joita on jo muutenkin ihan tarpeeksi.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija

[size=150:2v9qzwtv]Monitori 2/2009 on ilmestynyt.[/size:2v9qzwtv]

http://www.intermin.fi/intermin/periodi ... e?readform

http://www.intermin.fi/intermin/periodi ... _netti.pdf

http://www.intermin.fi/intermin/periodi ... DD002B8E93

[size=130:2v9qzwtv]Hawa Aalto: Somalialaistaustaiset lapset ja nuoret sopeutuvat suomalaiseen elämänmenoon[/size:2v9qzwtv]

Etenkin somalitaustaiset pojat tutustuvat nopeasti kantaväestöön. Heidän vanhempiaan kummastuttaa suomalaisten yksilökeskeisyys ja haluttomuus tutustua naapureihinsa.

Toisen polven somalialaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla menee melko hyvin. Mitä nopeammin he oppivat kielen, sitä helpompi heidän on löytää ystäviä ja päästä mukaan suomalaiseen elämänmenoon.

Gradussaan Aalto tutki 10–12-vuotiaiden toisen polven maahanmuuttajien kokemuksia elämästä Suomessa ja vertasi niitä heidän vanhempiensa kokemuksiin.

Pojat sopeutuvat tyttöjä nopeammin

Somalitaustaiset vanhemmat ovat todennäköisesti lähteneet Somaliasta sodan jaloista ja joutuneet opettelemaan aikuisena uuden kielen ja täysin vieraan yhteiskunnan pelisäännöt.

Toisen polven maahanmuuttajien sopeutumista on edistänyt se, että he ovat oppineet suomen kielen jo nuorena. Poikien sosiaalinen elämä on tyttöjä vilkkaampaa.

Syrjintää koulujen ulkopuolella

Lapset kokevat enemmän syrjintää vapaa-ajalla, kuten harrastuksissa ja kotipihalla. Toisinaan se on epäsuoraa. Aalto kertoo esimerkin kerrostalon seinään kirjoitetusta rasistisista lauseista.

Syrjinnän yleisyydessä Aalto havaitsi alueellisia eroja. Hänen mielestään somalialaistaustaiset saavat elää melko rauhassa esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa , jossa maahanmuuttajia on runsaasti ja työssäkäyvien määrä on suurempi.

Mykät naapurit ihmetyttävät

.

– Monet ihmettelevät, etteivät he tunne naapureita eivätkä naapurit halua tutustua heihin, Hawa Aalto pohtii.

Jos vuorovaikutusta ei synny, somalialaiset alkavat käyttäytyä niin kuin kantaväestö.

– Hekin oppivat elämään yksinään.

Erityisen ylpeä Aalto on ”maannaisistaan”. Heidän täytyy hoitaa lapset, laittaa ruokaa ja huolehtia kodista. Samalla he käyvät kursseilla ja kenties töissä.

Moni somalialaistaustainen on saanut töitä, mutta harvoin koulutustaan vastaavaa.

– [u]Tiedän miehiä, jotka ovat insinöörejä mutta työskentelevät bussikuskina[u], Aalto kertoo.

Tämä on Aallon mukaan piilorasismin ilmenemismuoto.

– Ja myös yhteiskunnan tietotaidon haaskaamista.

Somalialaistaustaisille oma kulttuuri ja sen harjoittaminen on erittäin tärkeää. Kulttuuri pitää yhteisöä kasassa.

Vierailija

Vanha mutta edelleen tärkeä ja ajankohtainen artikkeli, vuodelta 2006.
Monitori - MAAHANMUUTTOASIOIDEN AMMATTILEHTI 4/2006

http://www.intermin.fi/intermin/periodic.nsf/vwarchivedlookup/9AC2BEAA9B...$file/Monitori_4_2006.pdf
s. 38

Integraation musta kirja ruotii Ruotsin kotouttamispolitiikkaa
Ruotsin integraatiopolitiikalla on väärä maali. Tähän lopputulokseen on tullut asiaa tutkinut professori Masoud Kamali, joka teki tutkimuksen ruotsalaisen kotouttamispolitiikan toimivuudesta edellisen hallituksen pyynnöstä. Integrationens svarta bok (Integraation musta kirja) -tutkimus ilmestyi syksyllä ja on herättänyt Ruotsissa kiivasta keskustelua.
Masoud Kamali osoittaa sormella rasistista enemmistökulttuuria: enemmistöä, joka ei anna pakolaisille mahdollisuuksia hyödyntää saamaansa koulutusta.
Pakolaisille suunnattu kielenopetus ei toimi. Heidät eristetään asunto-alueille, joissa ei asu ruotsalaisia. Heidät pakotetaan luopumaan omasta identiteetistä, koska heidän on ruotsalaistettava nimensä saadakseen töitä.
Kamalin mukaan tämä ei kerro tasa-arvoisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvaisuudesta. Hän vaatii muutoksia nykyiseen integraatiopolitiikkaan, koska se perustuu rakenteellisten erojen tuottamiseen ihmisten välille. Hän viittaa ennen kaikkea asuttamispolitiikkaan. Pakolaisilla ei hänen mukaansa ole mahdollisuuksia päästä asumaan esimerkiksi Tukholman keskustaan.
Kamali ehdottaa erityisen valtiollisen viraston perustamista. Sen ensisijainen tehtävä olisi taata etusija valtiollisiin virkoihin sellaisille pakolaisille, joilla on tarvittava koulutus ja jotka asuvat liian maahanmuuttajapainotteisilla asuinalueilla.
Kamali puhuu positiivisesta erityiskohtelusta. Valtiollisten virastojen tulee näyttää, että etnisellä taustalla ei ole merkitystä, vaan pelkästään osaamisella.



Boldaukset minun.

http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=918627

Muita raportin konkreettisia ehdotuksia ovat esimerkiksi kansalaisneuvostojen perustaminen segregoituneille alueille ja tietty etuoikeus julkisen sektorin vakituisiin työpaikkoihin näiden alueiden asukkaille. Myös yhdistysten ja yritysten täytyisi aktiivisesti työskennellä rakenteellista syrjintää vastaan ja saada jäsen- tai työntekijämäärä vastaamaan muun yhteiskunnan rakennetta



http://kivikaupunki.spaces.live.com/blog/cns!3D78689163976CCF!592.entry

Maahanmuuttajien kotiuttaminen Ruotsissa ei ole onnistunut. Viime vuosikymmenien integrointipolitiikka pitäisi hylätä ja korvata uusilla suunnitelmilla. Tätä mieltä on professori Masoud Kamal. Hän ehdottaa raportissaan peräti 27 uutta kiistelyäkin herättänyttä toimenpidettä. Eräs koskee poliisien toimia. Jos poliisi pysäyttää kenet tahansa kadulla, asianosaisella on oikeus saada poliisilta kirjallinen selvitys toimenpiteeseen johtaneista syistä. Taustalla huomiot poliisista liian kärkkäästi epäilemässä ulkonäön perusteella.



http://www.ts.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2004-01-22,104:3:1995...
– Julkisia varoja käytetään osoittamaan, että ongelmana ovat ’ne muut’, maahanmuuttajat ja heidän kulttuurinsa, vaikka juuri Ruotsin elinolosuhteet aiheuttavat heille useimmiten ongelmia, sanoo sosiologian professori Masoud Kamali, joka siirtyy Ruotsin hallituksen selvitysmieheksi maahanmuuttajien kotouttamiskysymyksissä.

Uusimmat

Suosituimmat