Sivut

Kommentit (9402)

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

QS kirjoitti:
Eusa kirjoitti:

Ymmärrätkö mitä keskustelun sisältöarvo voisi olla?

Deskriptiivisen tunnetun geometrian kopiointi ei anna varsinaisesti lisäarvoa. Vasta kuvausten avaaminen analogioin tai mekanistisin mallein voi antaa yleisellä palstalla mielekkyyttä fysiikan juttuihin. Naturen jorinat ovat oikein aitoa puppugenerointia.

Entäpä matematiikka? Periaatteiden logiikan jäsentäminen ja popularisointi voisi toimia. Siksi itse koitan tuoda näköalaan sitä kuinka kertolasku antaa vuorovaikutustuloksen , yhteenlasku siirtymän, jakolasku rakennepotentiaalin ja erotus kuvaa heijastusta...

Aivan. Tuotan tähän kohti seuraavanlaista sisältöarvoa. Edellä mainitun geometrisen muotoilun eräs ajatus on, että kaikki klassisen mekaniikan observaabelit löytyvät monistoon M muodostuvan käyrän ominaisuuksista.

Fysikaalisesti mitattavia ovat esim. paikka (käyrä projektoituna koordinaatistoon) ja nopeus (kellon ja käyrän kehittymisen tuijottelua koordinaatistossa).

Lisäksi käyrästä on selvitettävissä siirtymän avulla esim. voiman tekemä työ kuten aiemmasta viestisäni kävi ilmi. Voiman mittaaminen on käyrää pitkin tapahtuvien siirtymien mittaamista: kun pesäpallomaila osuu takaraivoon, mittaa kroppa hitusten siirtymää monistossa ja kohteena olevan henkilön mahdollien siirtymä pesäpallokentällä on siirtymä sekin. Tästä saadaan johdettua suure, jota kutsutaan voimaksi. Käyrän ominaisuuksista löytyy myös mm. teho.  Tämmöistä aluksi.

Hyvä.

Melkeinpä heti seuraavaksi olisi syytä käsitellä ajan rooli fysiikan kuvauksissa.

Tuolla monistolla muodostuva käyrä nimittäin voidaan tunnistaa täysin ilman aikaakin. Aika voidaan saada emergentisti käyrän ja 4-moniston suhteesta toisiinsa.

Eräs nisäkäsharha on karteesinen koordinaatisto, avaruus tai avaruusaika. Klassisesti nopeus ja erityisesti kiihtyvyys edellyttää aikamuuttujan käyttöä. Kun asiaan on syvennytty kvanttimekaniikan kautta, on huomattu aaltoliike, joka on läsnä kaikessa fysikaalisessa. Lopulta ajan voi poimia geometriasta, jossa äärettömin absoluuttisin kiihtyvyyksin "tikittää" vastakkaissuuntaisuus aineen rakenneosissa. Suuntaansa vaihtamaton vaikutus on itsessään ajasta riippumaton. Monisto voidaan määrittää suunnille, sunnistuvuuksille ja ajattomana,  jos peruskääntyvyys (Higgsin mekanismi) sisällytetään monistoon vaihekierron lisävapausasteena, eikös vain? Silloin käyrän sisältämä spiraalimutkittelu korvaa itseisajan. Massan (paikallinen) invarianssi voi tietysti perustua samaan loukkuuntuneeseen fluktuointiin.

Loppuraskautus: alkeishiukkasrajalla voidaan nähdä konformi mutta suunnistumaton tapahtumahorisontti, jonka sisäpuolella on negatiivisen kaarevuuden anti-deSitter-avaruus ja ulkopuolella positiivisen kaarevuuden deSitter-avaruus. Vastaavuus molemmilta puolilta konformiin rajaan näkyy mittauksissa paikallisena laakeutena ja epävarmuusperiaatteena, ehkäpä Paulin kieltosääntönäkin (se surkuteltava vastakkaisvaiheisuus). Tämä kappale on valitettavasti JepaJee-tyyppistä tajunnanvirtaa, mutta tällaisilla palstoilla mielestäni ok; voihan siitä jotain poikia vakavaankin työhön...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PPo
Seuraa 
Viestejä15244

Tämän kevään pitkän matematiikan yo- tehtävä alla

Kahden positiivisen luvun a ja b geometrinen keskiarvo on ab.

Anna esimerkki välin 2–100 kahdesta eri kokonaisluvusta a ja b, joille ab on kokonaisluku. (3 p.)

Satunnaislukugeneraattori arpoo toisistaan riippumatta kaksi kokonaislukua väliltä 1–100 niin, että jokaisen luvun todennäköisyys on 1100. Mikä on todennäköisyys sille, että arvottujen lukujen geometrinen keskiarvo on kokonaisluku? Voit laskea tapahtuman klassisen todennäköisyyden tarkasti tai esittää sille simulointiin perustuvan arvion. (9 p.)

Selityksissä annettiin vastaukseksi 301/10000.

Oma yritelmäni johti toiseen tulokseen.

Kysynkin, miten tehtävä ratkaistaan oikein.

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

Tämän kevään pitkän matematiikan yo- tehtävä alla

Kahden positiivisen luvun a ja b geometrinen keskiarvo on √ab.

Anna esimerkki välin 2–100 kahdesta eri kokonaisluvusta a ja b, joille √ab on kokonaisluku. (3 p.)

Satunnaislukugeneraattori arpoo toisistaan riippumatta kaksi kokonaislukua väliltä 1–100 niin, että jokaisen luvun todennäköisyys on 1100. Mikä on todennäköisyys sille, että arvottujen lukujen geometrinen keskiarvo on kokonaisluku? Voit laskea tapahtuman klassisen todennäköisyyden tarkasti tai esittää sille simulointiin perustuvan arvion. (9 p.)

Selityksissä annettiin vastaukseksi 301/10000.

Oma yritelmäni johti toiseen tulokseen.

Kysynkin, miten tehtävä ratkaistaan oikein.

Hieman tuo vastaus  ihmetytti.

Jos √xy on kokonaisluku, niin myös √yx on kokonaisluku.

Tämä tarkoittaa että ehdot täyttäviä pareja (x,y) on parillinen määrä, mutta 301 on pariton.

kuha
Seuraa 
Viestejä66

PPo kirjoitti:
Tämän kevään pitkän matematiikan yo- tehtävä alla

Kahden positiivisen luvun a ja b geometrinen keskiarvo on √ab.

Anna esimerkki välin 2–100 kahdesta eri kokonaisluvusta a ja b, joille √ab on kokonaisluku. (3 p.)

Satunnaislukugeneraattori arpoo toisistaan riippumatta kaksi kokonaislukua väliltä 1–100 niin, että jokaisen luvun todennäköisyys on 1100. Mikä on todennäköisyys sille, että arvottujen lukujen geometrinen keskiarvo on kokonaisluku? Voit laskea tapahtuman klassisen todennäköisyyden tarkasti tai esittää sille simulointiin perustuvan arvion. (9 p.)

Selityksissä annettiin vastaukseksi 301/10000.

Oma yritelmäni johti toiseen tulokseen.

Kysynkin, miten tehtävä ratkaistaan oikein.

Hieman tuo vastaus  ihmetytti.

Jos √xy on kokonaisluku, niin myös √yx on kokonaisluku.

Tämä tarkoittaa että ehdot täyttäviä pareja (x,y) on parillinen määrä, mutta 301 on pariton.

Kokeilepa välillä 1-3. helppo ihan käsipelillä.

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

PPo kirjoitti:
Tämän kevään pitkän matematiikan yo- tehtävä alla

Kahden positiivisen luvun a ja b geometrinen keskiarvo on √ab.

Anna esimerkki välin 2–100 kahdesta eri kokonaisluvusta a ja b, joille √ab on kokonaisluku. (3 p.)

Satunnaislukugeneraattori arpoo toisistaan riippumatta kaksi kokonaislukua väliltä 1–100 niin, että jokaisen luvun todennäköisyys on 1100. Mikä on todennäköisyys sille, että arvottujen lukujen geometrinen keskiarvo on kokonaisluku? Voit laskea tapahtuman klassisen todennäköisyyden tarkasti tai esittää sille simulointiin perustuvan arvion. (9 p.)

Selityksissä annettiin vastaukseksi 301/10000.

Oma yritelmäni johti toiseen tulokseen.

Kysynkin, miten tehtävä ratkaistaan oikein.

Hieman tuo vastaus  ihmetytti.

Jos √xy on kokonaisluku, niin myös √yx on kokonaisluku.

Tämä tarkoittaa että ehdot täyttäviä pareja (x,y) on parillinen määrä, mutta 301 on pariton.

Pareja (x,y) on 100*100=10000

x ja y neliöitä, (1,1),(1,4)......(100,100) , 10*10=100

(x,x) poislukien neliöt (2,2),(3,3),(5,5).........(99.99), 100-10=90

(x,4x) tai (4x,x) , 4x≤100—>x≤25 poislukien neliöt

(2,8),(3,12),(5,20),.......(24,96), 2*20=40

(x,9x) tai (9x,x),9x≤100—>x≤11

(2,18),(3,27),(5,45),.......(11,99), 2*8=16

(x,16x) tai (16x,x), 16x≤100—>x≤6

(2,32),(3,48),(5,80),(6,96), 2*4=8

(x,49x) tai (49x,x) (2,98),(98,2), 2

100+90+40+16+8+4+2=258—>

tn=258/10000

Poikkeaa YTL:n ratkaisusta, joka löytyy linkistä

https://drive.google.com/file/d/1K5WMGVbqbbYcpt9anNx4a2AdqUa9-nft/view

tehtävä 12.

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Tämän kevään pitkän matematiikan yo- tehtävä alla

Kahden positiivisen luvun a ja b geometrinen keskiarvo on √ab.

Anna esimerkki välin 2–100 kahdesta eri kokonaisluvusta a ja b, joille √ab on kokonaisluku. (3 p.)

Satunnaislukugeneraattori arpoo toisistaan riippumatta kaksi kokonaislukua väliltä 1–100 niin, että jokaisen luvun todennäköisyys on 1100. Mikä on todennäköisyys sille, että arvottujen lukujen geometrinen keskiarvo on kokonaisluku? Voit laskea tapahtuman klassisen todennäköisyyden tarkasti tai esittää sille simulointiin perustuvan arvion. (9 p.)

Selityksissä annettiin vastaukseksi 301/10000.

Oma yritelmäni johti toiseen tulokseen.

Kysynkin, miten tehtävä ratkaistaan oikein.

Hieman tuo vastaus  ihmetytti.

Jos √xy on kokonaisluku, niin myös √yx on kokonaisluku.

Tämä tarkoittaa että ehdot täyttäviä pareja (x,y) on parillinen määrä, mutta 301 on pariton.

Pareja (x,y) on 100*100=10000

x ja y neliöitä, (1,1),(1,4)......(100,100) , 10*10=100

(x,x) poislukien neliöt (2,2),(3,3),(5,5).........(99.99), 100-10=90

(x,4x) tai (4x,x) , 4x≤100—>x≤25 poislukien neliöt

(2,8),(3,12),(5,20),.......(24,96), 2*20=40

(x,9x) tai (9x,x),9x≤100—>x≤11

(2,18),(3,27),(5,45),.......(11,99), 2*8=16

(x,16x) tai (16x,x), 16x≤100—>x≤6

(2,32),(3,48),(5,80),(6,96), 2*4=8

(x,49x) tai (49x,x) (2,98),(98,2), 2

100+90+40+16+8+4+2=258—>

tn=258/10000

Poikkeaa YTL:n ratkaisusta, joka löytyy linkistä

https://drive.google.com/file/d/1K5WMGVbqbbYcpt9anNx4a2AdqUa9-nft/view

tehtävä 12.

Yllä olevista puuttuu joitakin vaihtoehtoja. Käyn ne läpi kun ehdin.

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

PPo kirjoitti:
Tämän kevään pitkän matematiikan yo- tehtävä alla

Kahden positiivisen luvun a ja b geometrinen keskiarvo on √ab.

Anna esimerkki välin 2–100 kahdesta eri kokonaisluvusta a ja b, joille √ab on kokonaisluku. (3 p.)

Satunnaislukugeneraattori arpoo toisistaan riippumatta kaksi kokonaislukua väliltä 1–100 niin, että jokaisen luvun todennäköisyys on 1100. Mikä on todennäköisyys sille, että arvottujen lukujen geometrinen keskiarvo on kokonaisluku? Voit laskea tapahtuman klassisen todennäköisyyden tarkasti tai esittää sille simulointiin perustuvan arvion. (9 p.)

Selityksissä annettiin vastaukseksi 301/10000.

Oma yritelmäni johti toiseen tulokseen.

Kysynkin, miten tehtävä ratkaistaan oikein.

Hieman tuo vastaus  ihmetytti.

Jos √xy on kokonaisluku, niin myös √yx on kokonaisluku.

Tämä tarkoittaa että ehdot täyttäviä pareja (x,y) on parillinen määrä, mutta 301 on pariton.

Korjattu versio

Pareja (x,y) on 100*100=10000

x ja y neliöitä, (1,1),(1,4)......(100,100) , 10*10=100

(x,x) poislukien neliöt (2,2),(3,3),(5,5).........(99.99), 100-10=90

(x,4x) tai (4x,x) , 4x≤100—>x≤25 poislukien neliöt

(2,8),(3,12),(5,20),.......(24,96), 2*20=40

(x,9x) tai (9x,x) tai (4x,9x) tai (9x,4x),9x≤100—>x≤11

(2,18),(3,27),(5,45),.......(11,99), 4*8=32

(x,16x) tai (16x,x) tai (9x,16x) tai (16x,9x), 16x≤100—>x≤6

(2,32),(3,48),(5,80),(6,96), 4*4=16

(x,25x),(25x,x),(4x,25x),(25x,4x),(9x,25x),(25x,9x),(16x,25x),(25x,16x)

8*2=16

(x,36x)tai (36x,x) tai (25x,36x) tai (36x,25x) 4*1=4

(x,49x) , (49x,x),(4x,49x),(49x,4x),(9x,49x),(49x,9x),(16x,49x),(49x,16x),(25x,49x),(49x,25x),(36x,49x),(49x,36) 12*1=12

100+90+40+32+16+16+4+12=310—>

tn=310/10000

Ilmeisesti painovirhe (301/10000) YTL:n ratkaisussa, joka löytyy linkistä

https://drive.google.com/file/d/1K5WMGVbqbbYcpt9anNx4a2AdqUa9-nft/view

tehtävä 12

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

Olisiko näin?

Samoja lukuja on 10 kpl ja niiden neliöitä 100 kpl ja järjestys huomioiden x2 = 200 kpl.

Enintään sadan neliölukuja on 10 kpl ja 1 parina. Kun 2 parina, toinen 2,...,50 9 kpl, jne.

10+9+8+...+1 = 55 ja järjestys huomioiden 110 kpl.

Yhteensä 310 kpl.

Nuo esimerkkiratkaisut vaikuttavat turhan monimutkaisilta. :)

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

Eusa kirjoitti:
Olisiko näin?

Samoja lukuja on 10 kpl ja niiden neliöitä 100 kpl ja järjestys huomioiden x2 = 200 kpl.

Enintään sadan neliölukuja on 10 kpl ja 1 parina. Kun 2 parina, toinen 2,...,50 9 kpl, jne.

10+9+8+...+1 = 55 ja järjestys huomioiden 110 kpl.

Yhteensä 310 kpl.

Nuo esimerkkiratkaisut vaikuttavat turhan monimutkaisilta. :)

Molemmat luvut neliöitä on 10*10=100 

Molemmat luvut samoja  neliöt poislukien 100-10=90

Nämä yhteensä 190 eikä
Samoja lukuja on 10 kpl ja niiden neliöitä 100 kpl ja järjestys huomioiden x2 = 200 kpl.

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

PPo kirjoitti:
Eusa kirjoitti:
Olisiko näin?

Samoja lukuja on 10 kpl ja niiden neliöitä 100 kpl ja järjestys huomioiden x2 = 200 kpl.

Enintään sadan neliölukuja on 10 kpl ja 1 parina. Kun 2 parina, toinen 2,...,50 9 kpl, jne.

10+9+8+...+1 = 55 ja järjestys huomioiden 110 kpl.

Yhteensä 310 kpl.

Nuo esimerkkiratkaisut vaikuttavat turhan monimutkaisilta. :)

Molemmat luvut neliöitä on 10*10=100 

Molemmat luvut samoja  neliöt poislukien 100-10=90

Nämä yhteensä 190 eikä
<em>Samoja lukuja on 10 kpl ja niiden neliöitä 100 kpl ja järjestys huomioiden x2 = 200 kpl.</em>

Miksi neliöt luet pois? (9,9) tuottaa kokonaisluvun siinä missä (9,9) toisinpäinkin... Hm.&nbsp; Onko logiikassani kuitenkin jokin vialla? Ideani perustuu siihen, että tuon 55 kpl:eeseen (ei samoja) voi ottaa mukaan muita kuin alkulukuja toiseksi rajoitetusti, muuten menee liian suureksi kaveri - pienin ja ainoa mahdollisuus: 2x2x2x3 * 2x3x3x3 = 24 x 54, joka on se vihoviimeisin. Alkulukuja ovat 2, 3, 5, 7, 11, 13, 17, 19, 23.

Sitten kyllä kelpaa vielä tuo 24 (24,54). Toiseksi viimeinen pari&nbsp;ovat (23,23x2x2) = (23,92). Jaa, taisi aivot oikoa hieman, kun tiesi vastauksen...

2, 2^3 ja 2^5: 2x3x3, 2x5x5, 2x7x7, 2^3x3x3

2:een perustuvia: 3x4 = 12 kpl.

3, 3^3: 3x2x2, 3x5x5, 2x2x3x2x2

3:een perustuvia: 2x3 = 6 kpl.

5: 5x2x2, 5x3x3, 2x2x5x2x2

7: 7x2x2, 7x3x3,

11: 11x2x2, 11x3x3

13: 13x2x2

17: 17x2x2

19: 19x2x2

23: 23x2x2

24: 54

Tuossa on tosiaan vain 30 kpl ja + 10 = 40 kpl, tuplana 80 kpl. 310-80 = 230 eli 30 multa olisi nyt vielä hukassa. :|

Mitähän ne ovat? Anyway, kyllä sitä kombinatoriikkaa monimutkaisesti kai väkisin tarvitaan (ellei aivot silti jonkin logiikan löytäneet, jota itse vain en sitten huomannut ;)

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

PPo kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Tämän kevään pitkän matematiikan yo- tehtävä alla

Kahden positiivisen luvun a ja b geometrinen keskiarvo on √ab.

Anna esimerkki välin 2–100 kahdesta eri kokonaisluvusta a ja b, joille √ab on kokonaisluku. (3 p.)

Satunnaislukugeneraattori arpoo toisistaan riippumatta kaksi kokonaislukua väliltä 1–100 niin, että jokaisen luvun todennäköisyys on 1100. Mikä on todennäköisyys sille, että arvottujen lukujen geometrinen keskiarvo on kokonaisluku? Voit laskea tapahtuman klassisen todennäköisyyden tarkasti tai esittää sille simulointiin perustuvan arvion. (9 p.)

Selityksissä annettiin vastaukseksi 301/10000.

Oma yritelmäni johti toiseen tulokseen.

Kysynkin, miten tehtävä ratkaistaan oikein.

Hieman tuo vastaus  ihmetytti.

Jos √xy on kokonaisluku, niin myös √yx on kokonaisluku.

Tämä tarkoittaa että ehdot täyttäviä pareja (x,y) on parillinen määrä, mutta 301 on pariton.

Korjattu versio

Pareja (x,y) on 100*100=10000

x ja y neliöitä, (1,1),(1,4)......(100,100) , 10*10=100

(x,x) poislukien neliöt (2,2),(3,3),(5,5).........(99.99), 100-10=90

(x,4x) tai (4x,x) , 4x≤100—>x≤25 poislukien neliöt

(2,8),(3,12),(5,20),.......(24,96), 2*20=40

(x,9x) tai (9x,x) tai (4x,9x) tai (9x,4x),9x≤100—>x≤11

(2,18),(3,27),(5,45),.......(11,99), 4*8=32

(x,16x) tai (16x,x) tai (9x,16x) tai (16x,9x), 16x≤100—>x≤6

(2,32),(3,48),(5,80),(6,96), 4*4=16

(x,25x),(25x,x),(4x,25x),(25x,4x),(9x,25x),(25x,9x),(16x,25x),(25x,16x)

8*2=16

(x,36x)tai (36x,x) tai (25x,36x) tai (36x,25x) 4*1=4

(x,49x) , (49x,x),(4x,49x),(49x,4x),(9x,49x),(49x,9x),(16x,49x),(49x,16x),(25x,49x),(49x,25x),(36x,49x),(49x,36) 12*1=12

100+90+40+32+16+16+4+12=310—>

tn=310/10000

Ilmeisesti painovirhe (301/10000) YTL:n ratkaisussa, joka löytyy linkistä

https://drive.google.com/file/d/1K5WMGVbqbbYcpt9anNx4a2AdqUa9-nft/view

tehtävä 12

No niin. Tämähän oli huolilla tutkittu ja minun nopea yrite tuolilla hutkittu. ;§

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Käyttäjä31416
Seuraa 
Viestejä12

Vaihteeksi logiikkaa. En jostain syystä ymmärrä yhtään mitä vaihtoehdot edes tässä tehtävässä tarkoittavat. Eli en ymmärrä tehtävää:

Janne osallistuu kuuteen kilpailuun, pyöräilyyn, melontaan, ratsastukseen, rullaluisteluun ja uintiin. Hän sijoittuu jokaisessa kilpailussa viiden parhaan joukkoon sijaluvuille 1.-5. Eri kilpailuissa sijoitus on peräkkäinen ainoastaan jos Jannen sijoituksen järjestysluvut ovat peräkkäiset. Janne sijoittuu peräkkäisille sijaluvuille melonnassa ja juoksussa. Myös sijoitus rullaluistelussa ja uinnissa on peräkkäinen. Tiedetään, että hän sijoittuu korkeammalle pyöräilyssä kuin ratsastuksessa ja hän sijoittuu korkeammalle melonnassa kuin juoksussa. Jos näiden tietojen lisäksi tiedetään myös, että Jannen sijoitus juoksussa on korkeampi kuin rullaluistelussa, jossa sijoitus on juoksuun nähden peräkkäinen ja hänen sijoituksensa uinnissa ja juoksussa ei ole sama, niin mikä väitteistä on tosi joidenkin lajien kohdalla?
A) sijoittuu 1. Ja 2.
B) sijoittuu 2. Ja 3
C) sijoittuu 2. Ja 4.
D) sijoittuu 2. ja 5.
E) sijoittuu 4. Ja 5. ?
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Oikea vastaus: c mutta miten tähän päädyttiin ja mitä edes käytännössä tarkoittaa? :’D

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

Käyttäjä31416 kirjoitti:
Vaihteeksi logiikkaa. En jostain syystä ymmärrä yhtään mitä vaihtoehdot edes tässä tehtävässä tarkoittavat. Eli en ymmärrä tehtävää:

Janne osallistuu kuuteen kilpailuun, pyöräilyyn, melontaan, ratsastukseen, rullaluisteluun ja uintiin. Hän sijoittuu jokaisessa kilpailussa viiden parhaan joukkoon sijaluvuille 1.-5. Eri kilpailuissa sijoitus on peräkkäinen ainoastaan jos Jannen sijoituksen järjestysluvut ovat peräkkäiset. Janne sijoittuu peräkkäisille sijaluvuille melonnassa ja juoksussa. Myös sijoitus rullaluistelussa ja uinnissa on peräkkäinen. Tiedetään, että hän sijoittuu korkeammalle pyöräilyssä kuin ratsastuksessa ja hän sijoittuu korkeammalle melonnassa kuin juoksussa. Jos näiden tietojen lisäksi tiedetään myös, että Jannen sijoitus juoksussa on korkeampi kuin rullaluistelussa, jossa sijoitus on juoksuun nähden peräkkäinen ja hänen sijoituksensa uinnissa ja juoksussa ei ole sama, niin mikä väitteistä on tosi joidenkin lajien kohdalla?
A) sijoittuu 1. Ja 2.
B) sijoittuu 2. Ja 3
C) sijoittuu 2. Ja 4.
D) sijoittuu 2. ja 5.
E) sijoittuu 4. Ja 5. ?
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Oikea vastaus: c mutta miten tähän päädyttiin ja mitä edes käytännössä tarkoittaa? :’D

Janne sijoittuu peräkkäisille sijaluvuille melonnassa ja juoksussa.

Tarkoittaako yllä oleva, että esim

melonnassa 2. ja juoksussa 3. vai melonnassa 3. ja juoksussa 2.?

Eusa
Seuraa 
Viestejä18382

PPo kirjoitti:
Käyttäjä31416 kirjoitti:
Vaihteeksi logiikkaa. En jostain syystä ymmärrä yhtään mitä vaihtoehdot edes tässä tehtävässä tarkoittavat. Eli en ymmärrä tehtävää:

Janne osallistuu kuuteen kilpailuun, pyöräilyyn, melontaan, ratsastukseen, rullaluisteluun ja uintiin. Hän sijoittuu jokaisessa kilpailussa viiden parhaan joukkoon sijaluvuille 1.-5. Eri kilpailuissa sijoitus on peräkkäinen ainoastaan jos Jannen sijoituksen järjestysluvut ovat peräkkäiset. Janne sijoittuu peräkkäisille sijaluvuille melonnassa ja juoksussa. Myös sijoitus rullaluistelussa ja uinnissa on peräkkäinen. Tiedetään, että hän sijoittuu korkeammalle pyöräilyssä kuin ratsastuksessa ja hän sijoittuu korkeammalle melonnassa kuin juoksussa. Jos näiden tietojen lisäksi tiedetään myös, että Jannen sijoitus juoksussa on korkeampi kuin rullaluistelussa, jossa sijoitus on juoksuun nähden peräkkäinen ja hänen sijoituksensa uinnissa ja juoksussa ei ole sama, niin mikä väitteistä on tosi joidenkin lajien kohdalla?
A) sijoittuu 1. Ja 2.
B) sijoittuu 2. Ja 3
C) sijoittuu 2. Ja 4.
D) sijoittuu 2. ja 5.
E) sijoittuu 4. Ja 5. ?
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Oikea vastaus: c mutta miten tähän päädyttiin ja mitä edes käytännössä tarkoittaa? :’D

Janne sijoittuu peräkkäisille sijaluvuille melonnassa ja juoksussa.

Tarkoittaako yllä oleva, että esim

melonnassa 2. ja juoksussa 3. vai melonnassa 3. ja juoksussa 2.?

Melonnassa 2. ja juoksussa 3. Melonnassa ilmoitettiin olevan korkeampi sijoitus. En kyllä yhtäkkiä huomaa kysymystä yksikäsitteiseksi - "joidenkin lajien kohdalla"? Osallistuuko hän lajeihin useammin kuin kerran?

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

Eusa kirjoitti:
PPo kirjoitti:
Käyttäjä31416 kirjoitti:
Vaihteeksi logiikkaa. En jostain syystä ymmärrä yhtään mitä vaihtoehdot edes tässä tehtävässä tarkoittavat. Eli en ymmärrä tehtävää:

Janne osallistuu kuuteen kilpailuun, pyöräilyyn, melontaan, ratsastukseen, rullaluisteluun ja uintiin. Hän sijoittuu jokaisessa kilpailussa viiden parhaan joukkoon sijaluvuille 1.-5. Eri kilpailuissa sijoitus on peräkkäinen ainoastaan jos Jannen sijoituksen järjestysluvut ovat peräkkäiset. Janne sijoittuu peräkkäisille sijaluvuille melonnassa ja juoksussa. Myös sijoitus rullaluistelussa ja uinnissa on peräkkäinen. Tiedetään, että hän sijoittuu korkeammalle pyöräilyssä kuin ratsastuksessa ja hän sijoittuu korkeammalle melonnassa kuin juoksussa. Jos näiden tietojen lisäksi tiedetään myös, että Jannen sijoitus juoksussa on korkeampi kuin rullaluistelussa, jossa sijoitus on juoksuun nähden peräkkäinen ja hänen sijoituksensa uinnissa ja juoksussa ei ole sama, niin mikä väitteistä on tosi joidenkin lajien kohdalla?
A) sijoittuu 1. Ja 2.
B) sijoittuu 2. Ja 3
C) sijoittuu 2. Ja 4.
D) sijoittuu 2. ja 5.
E) sijoittuu 4. Ja 5. ?
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Oikea vastaus: c mutta miten tähän päädyttiin ja mitä edes käytännössä tarkoittaa? :’D

Janne sijoittuu peräkkäisille sijaluvuille melonnassa ja juoksussa.

Tarkoittaako yllä oleva, että esim

melonnassa 2. ja juoksussa 3. vai melonnassa 3. ja juoksussa 2.?

Melonnassa 2. ja juoksussa 3. Melonnassa ilmoitettiin olevan korkeampi sijoitus. En kyllä yhtäkkiä huomaa kysymystä yksikäsitteiseksi - "joidenkin lajien kohdalla"? Osallistuuko hän lajeihin useammin kuin kerran?

Huomasin itsekin saman luettuani tehtävää vähän tarkemmin.

Eppäilyttävä tehtävä.

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

Janne sijoittuu peräkkäisille sijaluvuille melonnassa ja juoksussa. Myös sijoitus rullaluistelussa ja uinnissa on peräkkäinen. Tiedetään, että hän sijoittuu korkeammalle pyöräilyssä kuin ratsastuksessa ja hän sijoittuu korkeammalle melonnassa kuin juoksussa. Jos näiden tietojen lisäksi tiedetään myös, että Jannen sijoitus juoksussa on korkeampi kuin rullaluistelussa, jossa sijoitus on juoksuun nähden peräkkäinen 

Boldatuista seuraa, että Janne sijoitukset melonnassa, juoksussa, rullaluistelussa ja uinnissa ovat joko 1,2,3,4 tai 2,3,4,5.

Tehtävän lisäehdoilla ei ole vaikutusta yllä oleviin mahdollisiin järjestyksiin.

Toisin sanoen kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia.

PPo
Seuraa 
Viestejä15244

Janne sijoittuu peräkkäisille sijaluvuille melonnassa ja juoksussa. Myös sijoitus rullaluistelussa ja uinnissa on peräkkäinen. Tiedetään, että hän sijoittuu korkeammalle pyöräilyssä kuin ratsastuksessa ja hän sijoittuu korkeammalle melonnassa kuin juoksussa. Jos näiden tietojen lisäksi tiedetään myös, että Jannen sijoitus juoksussa on korkeampi kuin rullaluistelussa, jossa sijoitus on juoksuun nähden peräkkäinen 

Boldatuista seuraa, että Janne sijoitukset melonnassa, juoksussa, rullaluistelussa ja uinnissa ovat joko 1,2,3,4 tai 2,3,4,5.

Tehtävän lisäehdoilla ei ole vaikutusta yllä oleviin mahdollisiin järjestyksiin.

Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia mutta varma vaihtoehto on sellainen, joka on molemmissa vaihtoehdoissa eli 2. ja 4.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat